Tekstissä saattaa olla virheitä joten pyydän, että ette kiinnittäisi kaikkea huomiotanne virheisiin, vaan keskittyisitte juoneen kiitos.
-------------------------------------------------------------------------------

Kakashi istui kivellä lukemassa Icha icha paradisea. Hän oli niin keskittynyt tekstiin, että ei muistanut valvoa oppilaitaan. Mutta mikäs siinä, sillä hehän ovat ninjoja ja osaavat käyttäytyä, Kakashi tuumi. Hän oli niin uppoutunut juoneen, että häneltä meni hetki aikaa tajuta Sakuran kiljuvan hänen korvansa juuressa.
"...joten tee jotain sensei!"Sakura parkui. Hiljalleen Kakashi kohotti katseensa. Kuinka tänne on äkkiä tullut näin kylmä?Kakashi pohti mielessään, ennen kuin näki Naruton ja Sasuken. Heidän silmistään näytti lentelevän salamoita, niin raivoissaan he olivat. Pojat seisoivat paikoillaan noin metrin päässä toisistaan. Vaikka kumpikaan ei liikkunut, meneillään oli selvästi tappelu, joka tällä kertaa käytiin mielenvoimalla. Katseet olivat jäätävät ja heistä hohkasi niin syvä viha, että heitä ympäröivä ilma oli viilentynyt huomattavasti. Peli oli aika tasaista, joten ei menisi kauan ennen kuin mukaan tulisivat kunait ja pelistä tulisi hyvin likaista. Ennen sitä, Kakashi päätti tulla väliin. Kakashi loikkasi poikien väliin ja muksautti kumpaakin niin, että he kaatuivat.
"Kuinka helppo teidät olisikaan ollut tappaa tuossa tilanteessa. Enkö ole monesti sanonut teille, että teidän tulee toimia ryhmänä, eikä tapella keskenänne!!!"Kakashi puhui sellaisella äänen painolla, että molemmat pojat tajusivat lopettaa tappelun ja keskittyä kuuntelemaan senseitä.

*Harjoitusten jälkeen, Irukan luona*
Kakashi rojahti sohvalle raskaasti huokaisten. Iruka tiesi heti, että oppilaiden kanssa oli ongelmia, niinpä hän kysyi:" Sasuke ja Narutoko taas?"
"Joskus tuntuu siltä, että oli huono idea laittaa heidät samaan ryhmään. Tietysti tiesin, että he ensin mittelisivät voimiaan, mutta että noin kiivaasti! Kuvittelin siinä tapahtuvan niin kuin meille. Mehän vihasimme ensin toisiamme, mutta viha muuttui ystävyydeksi. Miksi niin ei voisi tapahtua heillekin?"Kakashi tuskaili. Iruka ojensi hänelle kupin höyryävää teetä, samalla kun istuutui hänen viereensä.
"Heille pitää antaa aikaa, voi olla että Konoha ja sen ihmiset haittaavat jotenkin heidän ystävystymistään. Sinähän tiedät, että monet pitävät Sasukesta, mutta vihaavat Narutoa."Iruka pohdiskeli. Kakashi laski päänsä Irukan olkapäälle.
"Voit olla oikeassa, mutta kuinka saamme heidät pois täältä? Pitäisikö minun viedä kaikki kolme kauas pois, vaativaan tehtävään?"Kakashi kysyi."Kauas Konohasta, kauas ihmisistä, kauas jopa sinusta..."Kakashi huokaisi. Iruka otti Kakashin pään käsiensä väliin ja katsoi häntä suoraan silmiin.
"Mitä sinä oikein kuvittelet? Ettäkö antaisin sinun jättää minut tänne yksin? Ehei, mutta kauas vienti on hyvä idea. Tosin Sakuraa en suosittele mukaan otettavaksi, sillä hän voi olla suurempi este, kuin osaamme kuvitella."Iruka tunsi Kakashin vetävän hänet syliinsä.
"Siitä tulikin mieleeni, että Izumo ja Kotetsu ovat minulle palvaluksen velkaa..."Kakashi kuiskasi Irukan korvaan."He varmaan voisivat 'kaapata' pojat ja jättää heidät metsään kauas Konohasta, luonnon armoille, jolloin heidän on pakko toimia yhdessä."
Irukan hymy leveni entisestään, kun hän kietoi kätensä Kakashin ympärille, sanoen:"Niin me teemme."
Kakashi virnisti ja kaatoi Irukan selälleen sohvalle."Niin ME TEEMME..."Kakashi kuiskasi, painaessaan kiihkeän suudelman Irukan huulille.

*Seuraavana iltana*
Kaksi tummiin viittoihin kietoutunutta hamoa istui puussa, tarkkaillen kahta poikaa, jotka olivat uupuneita ja haavoittuneita taistelun jälkeen. Blobdi makasi selällään, haukkoen ilmaa keuhkoihinsa, kun taas mustahiuksinen poika istui varjossa puuhun nojaten. Hänen suunsa oli vääntynyt irvistykseen, kun hän kiskoi kunaita käsivarrestaan Hahmot laskeutuivat hiljaa maahan ja hiipivät poikien luo. Blondin luona oleva hahmo nyökkäsi. Hahmot tarttuivat uhreihinsa ja laittoivat huumaavassa-aineessa kastetut kankaanpalat heidän naamoilleen. Ei kestänyt kauaa, ennen kuin molemmat pojat makasivat maassa tajuttomina. Hahmot nostivat heidät harteilleen ja lähtivät matkaan Aikaa ei ollut hukattavaksi, jos he aikoivat ehtiä tarpeeksi kauas.

*Auringon jälleen noustua*
Blondi poika raotti silmiään. Missä minä olen? Mitä minä täällä teen? Hän kohottautui ylemmäs, odotti että näkö kyky palasi ja katsoi sitten ympärilleen. Tätä kohtaa metsästä hän ei tuntenut, miten hän tänne joutui? Naurto muistu hämärästi, kuinka joku hyökkäsi takaapäin, hän muisti myös kankaan ja pistävän hajun.. sitten pelkkä tyhjyys. Naruton päätä särki ja asiaa pahensi vielä hänen vatsansa murina.
"Ramenia, tarvitsen ramenia."Naruto vaikeroi. Vasta silloin hän huomasi Sasuken tuijottavan häntä.
"olet sinäkin ninja, kun ajattelet ruokaa heti silmät avattuasi."Sasuke murahti. Hän oli herännyt hieman aikaisemmin ja sitonut haavansa. Häntä harmitti edelleen virhe, jonka oli tehnyt taistelun loppuvaiheessa, sillä haav joka nyt koristi hänen vasenta kättään oli melko vakava. "Keitä ne tyypit olivat? Mitä he halusivat?"Blondi pähkäili.
"Ellemme molemmat olisi täällä jumissa, sanoisin sinulle: etsi itsellesi aivot, mutta nyt minun pitää sen lisäksi vielä kertoa sinulle yksi asia: Minä kuljen yksin, enkä aio sietää sinua sen kauempaa kuin on pakko."Sasuke tokaisi ja läkti kulkemaan polkua pitkin. Naruto tuijotti hänen peräänsä vihaisena, mutta lähti vähän ajan päästä seuraamaan häntä.
-------------------------------------------------------------------------------
valitettavasti en ehtinyt kirjoittaa tarinaa loppuun mutta kirjoitan sen valmiiksi niin pian kuin pääsen taas tietokoneelle. Rakentavia kommentteja otetaan vastaan.