Perjantai-illan huumaa - Spica
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
4
Katsottu 2116 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
Auringonvalo paistoi sisään verhojen raosta ja sai Irukan räpyttelemään unisena silmiään. Hän käänsi kylkeään ja yritti olla välittämättä kirkkaasta valosta. Hetken päästä hän kuitenkin luovutti ja nousi hitasti istumaan. Hierottuaan hetken silmiään, hänen katseensa osui kelloon. Hän myöhästyisi taatusti ja oppilaat saisivat syyn huomautella siitä seuraavat pari kuukautta. Kaiken lisäksi hänen päätään särki kauheasti. Mikä loistava alku perjantaille.
Iruka saapui koululle vain hivenen myöhässä, mutta oppilaat olivat ehtineet huomata myöhästymisen. Ensimmäiset kymmenen minuuttia tunnista kuluivatkin oppilaiden hälistessä eikä Iruka onnistunut millään vaientamaan heitä. Tunnit kuluivat muutenkin aivan liian hitaasti ja lopulta Iruka ei enää kestänyt vaan päästi oppilaat pois tavallista aikaisemmin. Hän nojasi lopen uupuneena seinään ja piteli päätään. Se tuntui räjähtävän. Olisikohan pöytälaatikossa vielä särkylääkettä? Tuskallisesti irvistäen Iruka laahusti pöydälleen ja avasi laatikon. Nakattuaan tabletin suuhunsa hän alkoi keräillä papereitaan pöydältä. Kipu alkoi helpottaa hiljalleen.
Kotimatkalla Iruka törmäsi Gaihin, Asumaan ja Kurenaihin. He tulivat häntä vastaan, höpöttäen lakkaamatta tulevasta illasta. Huomattuaan Irukan kolmikko pysähtyi. Kurenai innostui kysymään chuuninilta, minkä asun laittaisi illalla. Iruka oli aivan ihmeissään eikä ymmärtänyt, mistä oli kyse.
”Etkö muista? Mehän sovimme menevämme illalla juhlimaan”, Kurenai hämmästyi.
”Miksi?” Iruka kysyi, sillä hän ei tosiaan muistanut.
”Koska emme ole pitäneet kunnolla hauskaa pitkään aikaan”, Asuma virnisti. Toisin sanoen juoneet, Iruka ajatteli. Muut olivat kuitenkin innoissaan.
”Aion juoda Kakashin pöydän alle!” Gai intoili. Iruka värähti tahtomattaan, kuullessaan tutun nimen. Niin usein hän oli kuullut Naruton valittavan, miten sensei antoi aina hänelle surkeimmat tehtävät. Olihan hän itsekkin tavannut Kakashin moneen kertaan, yleensä kokouksissa (jonne tämä saapui aina myöhässä).
”Jos Kakashi nyt suostuu kilpailemaan kanssasi”, Kurenai muistutti ja Gain into lopahti.
”Tai riisumaan maskinsa. Eihän sen kankaan läpi voi juoda mitään”, Asuma pohti. Iruka muisti hyvin tumman kangaskaistaleen Kakashin suun edessä. Miksiköhän hän piti sitä? Iruka huomasi ajattelevansa, että miehen täytyi olla hyvin komea ja punastui raivokkaasti. Mikä häntä oikein vaivasi? Miten Kakashin ulkonäkö liittyi yhtään mihinkään?
”Kai olet tulossa?” Asuma kysyi Irukalta, joka yritti peittää punastumisensa.
”Tuota...en oikein tiedä”, Iruka epäröi.
”Tottakai tulet! Täytyyhän sinunkin joskus rentoutua”, Kurenai hymyili.
”Ja kenties löydät sieltä jonkun...” Asuma naurahti vihjailevasti ja iski silmää. Iruka epäröi yhä, mutta suostui lopulta.
”Jes, Iruka! Oikea päätös!” Gai hurrasi ja nosti peukalonsa.
”Nähdään sitten siellä!” Kurenai huikkasi ja kolmikko jatkoi matkaansa.
Kotiin päästyään Irukan päänsärky oli lakannut, mutta lääke oli tehnyt hänet uniseksi. Niinpä hän söi mahdollisimman nopeasti ja lysähti sitten sängylleen. Uni viipyili ja Iruka huomasi jälleen ajattelevansa Kakashia. Sitä miten miehen hiukset sojottivat huolettomasti ja rintakehä kohoili hengityksen tahdissa. Iruka huokaisi ja yritti ravistaa ajatukset mielestään. Yritys oli turha ja pian Iruka sai itsensä kiinni miettimästä, oliko Kakashilla kovinkin hyvä kroppa. Puna nousi hänen poskilleen ja pakotti hänet kylmään suihkuun viilentämään tunteitaan. Tultuaan suihkusta Iruka päätti ottaa pienet nokoset, jottei nukahtaisi kesken juhlien.
Herättyään herätyskellon ääneen, Iruka nousi vaihtamaan vaatteet. Hänellä oli kummallinen olo, joka saattoi johtua siitä, että hän oli nähnyt unta Kakashista. Miksi ihmeessä jounin piinasi hänen mieltään? Iruka ei tiennyt, mitä olisi tehnyt itselleen, jottei ajattelisi miestä lakkaamatta. Onneksi ovikello keskeytti hänen pohdiskelunsa. Oven takana seisoivat Kotetsu ja Izumo. Molemmat näyttivät innostuneilta ja hoputtivat Irukaa vetämään kengät jalkaansa.
”Emmehän halua myöhästyä, vai?” Kotetsu virnisti.
”Se voisi antaa huonon vaikutelman”, Izumo jatkoi. Iruka sai kengät jalkaansa ja sulki oven perässään.
Kolmen chuuninin saavuttua paikalle, monet olivat jo täydessä vauhdissa. Iruka huomasi Asuman ja Kurenain, jotka viittoivat hänet pöytäänsä. Molemmat kiiehtivät oitis antamaan nuorelle senseille täyden lasin. Gai saapui myös pian ja kysyi ensimmäiseksi, oliko Kakashia näkynyt. Asuma pudisti päätään. Iruka huokaisi sisäisesti ja tyhjensi lasinsa. Kaikkein viimeiseksi hän halusi tavata miehen, jonka ajattelu nosti punan hänen poskilleen. Gai istui alas ja onnistui suostuttelemaan Asuman juontikisaan. Huomaamattaan Irukakin oli ehtinyt juoda jo monta lasia, kun Gai äkkiä hihkaisi:
”Vihdoin! Aioitko livistää kisastamme?”
Iruka käänsi päätään ja näki Kakashin tulevan heitä kohti, kirja kädessään.Iruka kääntyi nopeasti katsomaan käsiään ja punastui. Että pitikin olla kiusallista...
”Minulle sattui viivytyksiä matkalla”, Kakashi selitti, laittoi kirjan taskuunsa ja istui Irukaa vastapäätä. Hän katseli chuuninia huvittuneen oloisena.
”Iruka! Tule tanssimaan!” Kurenai nauroi ja veti chuuninin mukaansa. Hetken Irukasta tuntui, kuin Kakashi olisi näyttänyt harmistuneelta.
”Miksi olet niin hiljainen, Iruka? Painaako jokin mieltäsi?” Kurenai kysyi kesken tanssin.
”Ei toki! Miksi minua vaivaisi jokin?” Iruka naurahti hermostuneena. Hän vilkaisi pöytää, jossa Gai ja Asuma joivat yhä ja huomasi Kakashin katsovan itseään. Miehellä oli kirja kädessään, mutta silmät katsoivat chuuninia. Iruka säpsähti tahtomattaan ja käänsi katseensa nopeasti pois. Kurenai ei tuntunut onneksi huomaavan mitään.
Tanssittuaan muutaman tanssin, Iruka ja Kurenai palasivat pöytään. Gai oli ilmeisesti voittanut kisan ja hyppi voitonriemuisena. Iruka ei jaksanut käsittää miten se oli mahdollista niin monen lasin jälkeen. Asuma ja Kurenai siirtyivät syrjemmälle, lähelle Izumoa ja Kotetsua, jotka näyttivät liimautuneen toisiinsa. Iruka huokaisi raukeasti. Hän tiesi juoneensa liikaa, muttei jaksanut välittää vaan nojasi kyynärpäihinsä ajatuksissaan.
”Mitä mietit?” Kakashin ääni keskeytti hänet.
”Mitä?! Tai siis...en mitään tärkeää”, Irukan takelteli. Hän oli lähes unohtanut Kakashin, joka oli siirtynyt hänen viereensä.
”Etkö? Miksi sitten punastut?” Kakashin ääni oli kiusoitteleva. Iruka olisi halunnut vajota maan alle ja jäädä sinne.
”Minä...tuota...minä vain...” Iruka ei tiennyt mitä sanoa tai tehdä. Silloin hän tunsi lämpimän käden reidellään ja oli saada sydänhalvauksen.
”Olet niin suloinen, kun punastut...” Kakashi kuiskasi hymyillen (tai niin Iruka ainakin uskoi, sillä ei voinut nähdä varsinaista hymyä maskin takana). Hän tunsi sydämensä ohittavan lyönnin. Oliko hän kuullut oikein.
”Ä..Älä viitsi. Teet pilaa minusta”, Iruka punastui yhä enemmän.
”Pilaa? Miksi tekisin niin?” Kakashi kysyi huvittuneena chuuninin vaivautumisesta. Iruka nielaisi vaikeasti, kun Kakashin käsi siirtyi ylemmäs, kohti vetoketjua.
”Lopeta! Mitä ihmettä oikein yrität?!” Iruka kiljaisi ja pomppasi pystyyn. Kakashi katsoi häntä ilkikurisesti.
”Luulen, että arvaat itsekin”, jounin virnisti ja nousi seisomaan hyvin lähelle Irukaa. Heidän kasvonsa olivat vain muutaman sentin päässä toisistaan.
”Iruka! Tule katsomaan! Gai juo pää ylösalaisin!” Izumo huusi ja Iruka kiitti mielessään kaikkea mitä keksi, että pääsi pois Kakashin läheisyydestä.
Iruka ei kuitenkaan jäänyt katselemaan Gaita vaan suunnisti vessaan. Onneksi siellä ei ollut muita näkemässä hänen punaisia kasvojaan. Syvään huokaisten Iruka valutti kylmää vettä kasvoilleen ja yritti rahoittua. Miksi hän edes oli yllättynyt Kakashin käytöksestä? Tämähän oli jounin ja muutenkin perverssi. Kaikkihan sen tiesivät. Eikä tämä todellakaan ollut ensimmäinen kerta, kun Kakashi härnäsi häntä. Tai pikemminkin ahdisteli...
”Mutta miksi juuri minä?! ” Iruka ähkäisi ja sulki hanan.
”Koska satut olemaan Konohan seksikkäin ninja. Itseni jälkeen tietysti”, Kakashin kiusoitteleva ääni kuului ovelta. Iruka kirjaimellisesti hypähti ilmaan säikähdyksestä.
”Ka...Kakashi! E...en ymmärrä mistä sinä puhut?” Iruka yritti ohittaa huomautuksen.
”Etkö juuri pähkäillyt, miksi kähmin juuri sinua?” Kakashi virnisti ja käveli hitaasti lähemmäs. Iruka jähmettyi. Miten Kakashi oli arvannut?
”En, minä vain...” Iruka yritti keksiä selitystä. Kakashi oli aivan liian lähellä, vain parin sentin päässä Irukan kasvoista. Iruka olisi halunnut paeta kiljuen, mutta seinä hänen takanaan esti sen. Kakashi hymyili pirullisesti ja laski maskinsa. Irukan silmät levisivät hämmästyksestä. Jounin oli uskomattoman komea. Samassa Iruka laski katseensa ja punastui.
”Et usko miten syötävän hyvältä näytät juuri nyt”, Kakashi kuiskasi.
”Mitä sinä...” Irukan lause jäi kesken, kun hän tunsi Kakashin huulet omiaan vasten. Chuuninin silmät levisivät yhä enemmän ja hän oli pyörtyä. Kuitenkin suudelma tuntui sangen mukavalta. Itseasiassa todella hyvältä. Hetken harkittuaan Iruka rentoutui ja vastasi suudelmaan. Miten hän olisi voinut vastustella?
Hetken kuluttua Iruka tunsi Kakashin kädet paitansa alla. Sensei tutki ahneesti hänen vartaloaan eikä Iruka tiennyt mitä tehdä. Samassa hänen päähänsä pälkähti kammottava ajatus. Mitä jos joku tulisi juuri nyt vessaan? Kakashia moinen mahdollisuus ei kuitenkaan näyttänyt häiritsevän vaan hänen huulensa vaelsivat rauhassa pitkin Irukan kaulaa.
”Ei, Kakashi. Odota!” Iruka riuhtaisi itsensä irti miehestä. ”Joku voi tulla!”
”Eikä tule”, Kakashi vakuutti ja suuteli jälleen chuuninia. Iruka huokaisi. Ehkä hänen pitäisi vain rentoutua ja nauttia hetkestä. Kakashin huulet kutittivat hänen korvaansa, kun mies siirtyi kohti hänen huuliaan. Iruka kietoi kätensä Kakashin ympärille ja veti hänet lähemmäs itseään. Kakashi oli juuri onnistunut avaamaan Irukan hiukset, kun ovi avautui ja Gai astui sisään. Kakashi kääntyi ympäri ja Iruka punastui hiusrajaansa myöten. Gai tuijotti heitä hetken ja purskahti sitten nauruun.
”Älkää toki häiriintykö. Jatkakaa vain (rykäisy) puuhianne. Minä tulen myöhemmin”, Gai virnisteli ja lähti nauraen pois. Iruka olisi halunnut kuolla häpeästä. Hän nappasi hiusnauhansa Kakashilta ja ryntäsi kalpeana ulos.
Iruka juoksi koko matkan kotiinsa. Häntä hävetti ja itketti. Miksi hän oli suudellut Kakashia? Miksi juuri vessassa ja miksi Gain piti tulla sinne juuri silloin? Miksei Kakashi ollut varoittanut? Hänhän oli jounin ja kaikkea. Kaikkein pahinta oli, että Kakashi tuskin edes välittäisi hänen lähdöstään. Iruka näki sielunsa silmin, kuinka tämä vain kävelisi takaisin pöydälle ja alkaisi lukea kirjaansa. Iruka ei tiennyt, mitä kirja sisälsi, mutta kuulemistaan puheista ja kansikuvasta päätellen ei mitään sopivaa. Kyyneleet valuivat nuoren sensein poskille. Mitä hän oli tehnyt ansaitakseen tämän? Hänen ei olisi pitänyt lähteä kotoaan lainkaan.
Irukan itku katkesi äkisti ovelta kuuluvaan koputukseen. Hän ei olisi halunnut avata ovea, mutta pakottautui siihen. Kuivaten nopeasti kyyneleensä, Iruka avasi oven. Oven takana seisoi Kakashi.
”Voinko tulla sisään?” mies kysyi. Iruka mietti hetken, mutta päästi sitten sensein sisään. He siirtyivät olohuoneeseen ja Iruka keitti nopeasti teetä. Kumpikaan ei kuitenkaan koskenut kuppiinsa. Viimein Kakashi veti syvään henkeä ja aloitti.
”Olen pahoillani äskeisestä. Kaikki ajatukseni olivat sinussa enkä...” Kakashi ei ilmeisesti tiennyt miten jatkaa. Iruka punastui hiukan.
”Minun olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi”, Kakashi paukautti. Iruka ei ollut koskaan nähnyt miestä näin vakavana.
”En tiedä voinko mitenkään hyvittää sitä, mutta sanon vain, että haluan sinua enemmän kuin mitään muuta”, Kakashi katsoi Irukaa vakavana. Irukan sydän hypähti ja hän tunsi taas kyyneleen poskellaan. Hän ei voinut itselleen mitään vaan hyökkäsi halaamaan jouninia. Kakashin kädet kietoutuivat tiukasti Irukan ympärille ja he olivat hetken aivan paikoillaan. Sitten Iruka otti heihin hiukan eroa, veti Kakashin maskin alas ja suuteli häntä. Kakashi vastasi helpottuneena.
”Tuon oli sitten parempi olla viimeinen kerta”, Iruka hymyili. ”En halua tulla enää yllätetyksi.”
”Gain tuntien koko kylä tietää huomenna, joten...” Kakashi virnisti. Iruka huitaisi miestä sohvatyynyllä. Kakashi oli kuitenkin nopeampi ja painoi Irukan vasten lattiaa.
”Ilta on vielä nuori. Huvittaisiko sinua jatkaa siitä mihin jäimme?” Kakashi nauroi käheästi. Iruka hymyili lattialla ja vastasi suutelemalla jouninia. Hän ehtisi kyllä huolehtia huomisesta myöhemminkin. Kakashi nousi chuuninin päältä, veti hänet mukanaan makuuhuoneeseen ja sulki oven.
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 2267 sanaa, 13721 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2006-11-03 17:49:12
Shounen-ai, tarkemmin KakaIrua
Arvostelu
4
Katsottu 2116 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
Auringonvalo paistoi sisään verhojen raosta ja sai Irukan räpyttelemään unisena silmiään. Hän käänsi kylkeään ja yritti olla välittämättä kirkkaasta valosta. Hetken päästä hän kuitenkin luovutti ja nousi hitasti istumaan. Hierottuaan hetken silmiään, hänen katseensa osui kelloon. Hän myöhästyisi taatusti ja oppilaat saisivat syyn huomautella siitä seuraavat pari kuukautta. Kaiken lisäksi hänen päätään särki kauheasti. Mikä loistava alku perjantaille.
Iruka saapui koululle vain hivenen myöhässä, mutta oppilaat olivat ehtineet huomata myöhästymisen. Ensimmäiset kymmenen minuuttia tunnista kuluivatkin oppilaiden hälistessä eikä Iruka onnistunut millään vaientamaan heitä. Tunnit kuluivat muutenkin aivan liian hitaasti ja lopulta Iruka ei enää kestänyt vaan päästi oppilaat pois tavallista aikaisemmin. Hän nojasi lopen uupuneena seinään ja piteli päätään. Se tuntui räjähtävän. Olisikohan pöytälaatikossa vielä särkylääkettä? Tuskallisesti irvistäen Iruka laahusti pöydälleen ja avasi laatikon. Nakattuaan tabletin suuhunsa hän alkoi keräillä papereitaan pöydältä. Kipu alkoi helpottaa hiljalleen.
Kotimatkalla Iruka törmäsi Gaihin, Asumaan ja Kurenaihin. He tulivat häntä vastaan, höpöttäen lakkaamatta tulevasta illasta. Huomattuaan Irukan kolmikko pysähtyi. Kurenai innostui kysymään chuuninilta, minkä asun laittaisi illalla. Iruka oli aivan ihmeissään eikä ymmärtänyt, mistä oli kyse.
”Etkö muista? Mehän sovimme menevämme illalla juhlimaan”, Kurenai hämmästyi.
”Miksi?” Iruka kysyi, sillä hän ei tosiaan muistanut.
”Koska emme ole pitäneet kunnolla hauskaa pitkään aikaan”, Asuma virnisti. Toisin sanoen juoneet, Iruka ajatteli. Muut olivat kuitenkin innoissaan.
”Aion juoda Kakashin pöydän alle!” Gai intoili. Iruka värähti tahtomattaan, kuullessaan tutun nimen. Niin usein hän oli kuullut Naruton valittavan, miten sensei antoi aina hänelle surkeimmat tehtävät. Olihan hän itsekkin tavannut Kakashin moneen kertaan, yleensä kokouksissa (jonne tämä saapui aina myöhässä).
”Jos Kakashi nyt suostuu kilpailemaan kanssasi”, Kurenai muistutti ja Gain into lopahti.
”Tai riisumaan maskinsa. Eihän sen kankaan läpi voi juoda mitään”, Asuma pohti. Iruka muisti hyvin tumman kangaskaistaleen Kakashin suun edessä. Miksiköhän hän piti sitä? Iruka huomasi ajattelevansa, että miehen täytyi olla hyvin komea ja punastui raivokkaasti. Mikä häntä oikein vaivasi? Miten Kakashin ulkonäkö liittyi yhtään mihinkään?
”Kai olet tulossa?” Asuma kysyi Irukalta, joka yritti peittää punastumisensa.
”Tuota...en oikein tiedä”, Iruka epäröi.
”Tottakai tulet! Täytyyhän sinunkin joskus rentoutua”, Kurenai hymyili.
”Ja kenties löydät sieltä jonkun...” Asuma naurahti vihjailevasti ja iski silmää. Iruka epäröi yhä, mutta suostui lopulta.
”Jes, Iruka! Oikea päätös!” Gai hurrasi ja nosti peukalonsa.
”Nähdään sitten siellä!” Kurenai huikkasi ja kolmikko jatkoi matkaansa.
Kotiin päästyään Irukan päänsärky oli lakannut, mutta lääke oli tehnyt hänet uniseksi. Niinpä hän söi mahdollisimman nopeasti ja lysähti sitten sängylleen. Uni viipyili ja Iruka huomasi jälleen ajattelevansa Kakashia. Sitä miten miehen hiukset sojottivat huolettomasti ja rintakehä kohoili hengityksen tahdissa. Iruka huokaisi ja yritti ravistaa ajatukset mielestään. Yritys oli turha ja pian Iruka sai itsensä kiinni miettimästä, oliko Kakashilla kovinkin hyvä kroppa. Puna nousi hänen poskilleen ja pakotti hänet kylmään suihkuun viilentämään tunteitaan. Tultuaan suihkusta Iruka päätti ottaa pienet nokoset, jottei nukahtaisi kesken juhlien.
Herättyään herätyskellon ääneen, Iruka nousi vaihtamaan vaatteet. Hänellä oli kummallinen olo, joka saattoi johtua siitä, että hän oli nähnyt unta Kakashista. Miksi ihmeessä jounin piinasi hänen mieltään? Iruka ei tiennyt, mitä olisi tehnyt itselleen, jottei ajattelisi miestä lakkaamatta. Onneksi ovikello keskeytti hänen pohdiskelunsa. Oven takana seisoivat Kotetsu ja Izumo. Molemmat näyttivät innostuneilta ja hoputtivat Irukaa vetämään kengät jalkaansa.
”Emmehän halua myöhästyä, vai?” Kotetsu virnisti.
”Se voisi antaa huonon vaikutelman”, Izumo jatkoi. Iruka sai kengät jalkaansa ja sulki oven perässään.
Kolmen chuuninin saavuttua paikalle, monet olivat jo täydessä vauhdissa. Iruka huomasi Asuman ja Kurenain, jotka viittoivat hänet pöytäänsä. Molemmat kiiehtivät oitis antamaan nuorelle senseille täyden lasin. Gai saapui myös pian ja kysyi ensimmäiseksi, oliko Kakashia näkynyt. Asuma pudisti päätään. Iruka huokaisi sisäisesti ja tyhjensi lasinsa. Kaikkein viimeiseksi hän halusi tavata miehen, jonka ajattelu nosti punan hänen poskilleen. Gai istui alas ja onnistui suostuttelemaan Asuman juontikisaan. Huomaamattaan Irukakin oli ehtinyt juoda jo monta lasia, kun Gai äkkiä hihkaisi:
”Vihdoin! Aioitko livistää kisastamme?”
Iruka käänsi päätään ja näki Kakashin tulevan heitä kohti, kirja kädessään.Iruka kääntyi nopeasti katsomaan käsiään ja punastui. Että pitikin olla kiusallista...
”Minulle sattui viivytyksiä matkalla”, Kakashi selitti, laittoi kirjan taskuunsa ja istui Irukaa vastapäätä. Hän katseli chuuninia huvittuneen oloisena.
”Iruka! Tule tanssimaan!” Kurenai nauroi ja veti chuuninin mukaansa. Hetken Irukasta tuntui, kuin Kakashi olisi näyttänyt harmistuneelta.
”Miksi olet niin hiljainen, Iruka? Painaako jokin mieltäsi?” Kurenai kysyi kesken tanssin.
”Ei toki! Miksi minua vaivaisi jokin?” Iruka naurahti hermostuneena. Hän vilkaisi pöytää, jossa Gai ja Asuma joivat yhä ja huomasi Kakashin katsovan itseään. Miehellä oli kirja kädessään, mutta silmät katsoivat chuuninia. Iruka säpsähti tahtomattaan ja käänsi katseensa nopeasti pois. Kurenai ei tuntunut onneksi huomaavan mitään.
Tanssittuaan muutaman tanssin, Iruka ja Kurenai palasivat pöytään. Gai oli ilmeisesti voittanut kisan ja hyppi voitonriemuisena. Iruka ei jaksanut käsittää miten se oli mahdollista niin monen lasin jälkeen. Asuma ja Kurenai siirtyivät syrjemmälle, lähelle Izumoa ja Kotetsua, jotka näyttivät liimautuneen toisiinsa. Iruka huokaisi raukeasti. Hän tiesi juoneensa liikaa, muttei jaksanut välittää vaan nojasi kyynärpäihinsä ajatuksissaan.
”Mitä mietit?” Kakashin ääni keskeytti hänet.
”Mitä?! Tai siis...en mitään tärkeää”, Irukan takelteli. Hän oli lähes unohtanut Kakashin, joka oli siirtynyt hänen viereensä.
”Etkö? Miksi sitten punastut?” Kakashin ääni oli kiusoitteleva. Iruka olisi halunnut vajota maan alle ja jäädä sinne.
”Minä...tuota...minä vain...” Iruka ei tiennyt mitä sanoa tai tehdä. Silloin hän tunsi lämpimän käden reidellään ja oli saada sydänhalvauksen.
”Olet niin suloinen, kun punastut...” Kakashi kuiskasi hymyillen (tai niin Iruka ainakin uskoi, sillä ei voinut nähdä varsinaista hymyä maskin takana). Hän tunsi sydämensä ohittavan lyönnin. Oliko hän kuullut oikein.
”Ä..Älä viitsi. Teet pilaa minusta”, Iruka punastui yhä enemmän.
”Pilaa? Miksi tekisin niin?” Kakashi kysyi huvittuneena chuuninin vaivautumisesta. Iruka nielaisi vaikeasti, kun Kakashin käsi siirtyi ylemmäs, kohti vetoketjua.
”Lopeta! Mitä ihmettä oikein yrität?!” Iruka kiljaisi ja pomppasi pystyyn. Kakashi katsoi häntä ilkikurisesti.
”Luulen, että arvaat itsekin”, jounin virnisti ja nousi seisomaan hyvin lähelle Irukaa. Heidän kasvonsa olivat vain muutaman sentin päässä toisistaan.
”Iruka! Tule katsomaan! Gai juo pää ylösalaisin!” Izumo huusi ja Iruka kiitti mielessään kaikkea mitä keksi, että pääsi pois Kakashin läheisyydestä.
Iruka ei kuitenkaan jäänyt katselemaan Gaita vaan suunnisti vessaan. Onneksi siellä ei ollut muita näkemässä hänen punaisia kasvojaan. Syvään huokaisten Iruka valutti kylmää vettä kasvoilleen ja yritti rahoittua. Miksi hän edes oli yllättynyt Kakashin käytöksestä? Tämähän oli jounin ja muutenkin perverssi. Kaikkihan sen tiesivät. Eikä tämä todellakaan ollut ensimmäinen kerta, kun Kakashi härnäsi häntä. Tai pikemminkin ahdisteli...
”Mutta miksi juuri minä?! ” Iruka ähkäisi ja sulki hanan.
”Koska satut olemaan Konohan seksikkäin ninja. Itseni jälkeen tietysti”, Kakashin kiusoitteleva ääni kuului ovelta. Iruka kirjaimellisesti hypähti ilmaan säikähdyksestä.
”Ka...Kakashi! E...en ymmärrä mistä sinä puhut?” Iruka yritti ohittaa huomautuksen.
”Etkö juuri pähkäillyt, miksi kähmin juuri sinua?” Kakashi virnisti ja käveli hitaasti lähemmäs. Iruka jähmettyi. Miten Kakashi oli arvannut?
”En, minä vain...” Iruka yritti keksiä selitystä. Kakashi oli aivan liian lähellä, vain parin sentin päässä Irukan kasvoista. Iruka olisi halunnut paeta kiljuen, mutta seinä hänen takanaan esti sen. Kakashi hymyili pirullisesti ja laski maskinsa. Irukan silmät levisivät hämmästyksestä. Jounin oli uskomattoman komea. Samassa Iruka laski katseensa ja punastui.
”Et usko miten syötävän hyvältä näytät juuri nyt”, Kakashi kuiskasi.
”Mitä sinä...” Irukan lause jäi kesken, kun hän tunsi Kakashin huulet omiaan vasten. Chuuninin silmät levisivät yhä enemmän ja hän oli pyörtyä. Kuitenkin suudelma tuntui sangen mukavalta. Itseasiassa todella hyvältä. Hetken harkittuaan Iruka rentoutui ja vastasi suudelmaan. Miten hän olisi voinut vastustella?
Hetken kuluttua Iruka tunsi Kakashin kädet paitansa alla. Sensei tutki ahneesti hänen vartaloaan eikä Iruka tiennyt mitä tehdä. Samassa hänen päähänsä pälkähti kammottava ajatus. Mitä jos joku tulisi juuri nyt vessaan? Kakashia moinen mahdollisuus ei kuitenkaan näyttänyt häiritsevän vaan hänen huulensa vaelsivat rauhassa pitkin Irukan kaulaa.
”Ei, Kakashi. Odota!” Iruka riuhtaisi itsensä irti miehestä. ”Joku voi tulla!”
”Eikä tule”, Kakashi vakuutti ja suuteli jälleen chuuninia. Iruka huokaisi. Ehkä hänen pitäisi vain rentoutua ja nauttia hetkestä. Kakashin huulet kutittivat hänen korvaansa, kun mies siirtyi kohti hänen huuliaan. Iruka kietoi kätensä Kakashin ympärille ja veti hänet lähemmäs itseään. Kakashi oli juuri onnistunut avaamaan Irukan hiukset, kun ovi avautui ja Gai astui sisään. Kakashi kääntyi ympäri ja Iruka punastui hiusrajaansa myöten. Gai tuijotti heitä hetken ja purskahti sitten nauruun.
”Älkää toki häiriintykö. Jatkakaa vain (rykäisy) puuhianne. Minä tulen myöhemmin”, Gai virnisteli ja lähti nauraen pois. Iruka olisi halunnut kuolla häpeästä. Hän nappasi hiusnauhansa Kakashilta ja ryntäsi kalpeana ulos.
Iruka juoksi koko matkan kotiinsa. Häntä hävetti ja itketti. Miksi hän oli suudellut Kakashia? Miksi juuri vessassa ja miksi Gain piti tulla sinne juuri silloin? Miksei Kakashi ollut varoittanut? Hänhän oli jounin ja kaikkea. Kaikkein pahinta oli, että Kakashi tuskin edes välittäisi hänen lähdöstään. Iruka näki sielunsa silmin, kuinka tämä vain kävelisi takaisin pöydälle ja alkaisi lukea kirjaansa. Iruka ei tiennyt, mitä kirja sisälsi, mutta kuulemistaan puheista ja kansikuvasta päätellen ei mitään sopivaa. Kyyneleet valuivat nuoren sensein poskille. Mitä hän oli tehnyt ansaitakseen tämän? Hänen ei olisi pitänyt lähteä kotoaan lainkaan.
Irukan itku katkesi äkisti ovelta kuuluvaan koputukseen. Hän ei olisi halunnut avata ovea, mutta pakottautui siihen. Kuivaten nopeasti kyyneleensä, Iruka avasi oven. Oven takana seisoi Kakashi.
”Voinko tulla sisään?” mies kysyi. Iruka mietti hetken, mutta päästi sitten sensein sisään. He siirtyivät olohuoneeseen ja Iruka keitti nopeasti teetä. Kumpikaan ei kuitenkaan koskenut kuppiinsa. Viimein Kakashi veti syvään henkeä ja aloitti.
”Olen pahoillani äskeisestä. Kaikki ajatukseni olivat sinussa enkä...” Kakashi ei ilmeisesti tiennyt miten jatkaa. Iruka punastui hiukan.
”Minun olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi”, Kakashi paukautti. Iruka ei ollut koskaan nähnyt miestä näin vakavana.
”En tiedä voinko mitenkään hyvittää sitä, mutta sanon vain, että haluan sinua enemmän kuin mitään muuta”, Kakashi katsoi Irukaa vakavana. Irukan sydän hypähti ja hän tunsi taas kyyneleen poskellaan. Hän ei voinut itselleen mitään vaan hyökkäsi halaamaan jouninia. Kakashin kädet kietoutuivat tiukasti Irukan ympärille ja he olivat hetken aivan paikoillaan. Sitten Iruka otti heihin hiukan eroa, veti Kakashin maskin alas ja suuteli häntä. Kakashi vastasi helpottuneena.
”Tuon oli sitten parempi olla viimeinen kerta”, Iruka hymyili. ”En halua tulla enää yllätetyksi.”
”Gain tuntien koko kylä tietää huomenna, joten...” Kakashi virnisti. Iruka huitaisi miestä sohvatyynyllä. Kakashi oli kuitenkin nopeampi ja painoi Irukan vasten lattiaa.
”Ilta on vielä nuori. Huvittaisiko sinua jatkaa siitä mihin jäimme?” Kakashi nauroi käheästi. Iruka hymyili lattialla ja vastasi suutelemalla jouninia. Hän ehtisi kyllä huolehtia huomisesta myöhemminkin. Kakashi nousi chuuninin päältä, veti hänet mukanaan makuuhuoneeseen ja sulki oven.
Kommentit (Lataa vanhempia)
izumoampkotetsu
- 2006-11-03 19:34:42
Ihana! KakaIrua on niin ihana lukea. Tarina on kiinnostava alusta asti ja tunteet ja muu vastaava on hyvihn kuvailtu. Saisko jatkoa ;) ps. 5 pojoo
fumajime
- 2006-11-04 06:33:11
KAKAIRUAAA~~!!! Sitä löytääkin LIIAN harvoin! ^^
Tää on oikeesti aivan mieletön!
Iruka käyttäytyy mielettömn söpösti<3
Ja kaksu o yhtä perverssi ku aina<3
*ryntää halaa teitsii* <3<33
ZETTAI5POJOOOO!!!!!!!!!
Tää on oikeesti aivan mieletön!
Iruka käyttäytyy mielettömn söpösti<3
Ja kaksu o yhtä perverssi ku aina<3
*ryntää halaa teitsii* <3<33
ZETTAI5POJOOOO!!!!!!!!!
Spica
- 2006-11-04 10:48:26
Olen todella otettu kehuista, kiitos. Saatanpa jatkaakin, jos suinkin ehdin.
zutto
- 2006-12-01 14:46:44
awwww~ ihanu ihuna :3 loppu tässä oli aiwan mahtava, niin suloista :3 kiitus,, ^^
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste