Jo kolmas osa! Vau! Muistakaa lukea aiemmat osat ensin.

Iruka käveli pirteästi koululle päin. Aamu oli kaunis. Kaunis ilma sai hänet hyvälle tuulelle. Silti hänen mieltään vaivasi eilinen ja Genman käytös. Muisto sai hänet värähtämään. Jos Kakashi ei olisi tullut, niin...
”Mutta hän tuli”, Iruka muistutti itseään. Genmakin oli taatusti ollut vain humalassa. Kaikki olisi nyt hyvin.

Koulupäivän jälkeen Irukan hyvä tuuli vain kasvoi. Vielä pitäisi mennä toimistolle, mutta sekään ei haitannut tällaisena päivänä. Irukaa nauratti ajatella, kuinka Kakashi oli hössöttänyt koko aamun ja yrittänyt tunkea Pakkunin hänen mukaansa kouluun, muka ’vahtimaan’ häntä. Mitähän siitäkin olisi tullut? Onneksi jounin oli viimein suostunut jättämään Pakkunin pois jutusta ja vannottanut vain kutsumaan hänet heti, jos tuli jotain.
”Lähetä kirjekyyhky, jos muu ei auta”, Kakashi oli sanonut. Iruka oli luvannut olla varovainen ja sanojensa vakuudeksi vielä suudellut jouninia hellästi.

Koko päivä oli sujunut rauhallisesti ja vasta hetkeä ennen vuoronsa loppumista, Genma tuli toimistolle. Iruka huomasi sydämensä takovan, huomatessaan, että he olivat kahden. Genma huomasi Irukan ja hänen ilmeensä kirkastui.
”Hyvä, että olet vielä täällä”, Genma hymyili, mutta vakavoitui sitten.
”Olen hirveän pahoillani eilisestä. Olin humalassa, tiedän, ettei se ole mikään puolustus, mutta olen oikeasti pahoillani. Vannon, etten enää ikinä tee mitään sellaista”, Genma jatkoi.
”Ei se mitään, Genma”, Iruka yritti pitää äänensä tasaisena. Hän oli helpottunut, että Genma oli vilpittömästi pahoillaan. He juttelivat vielä hetken, ennenkuin jounin katosi huoneesta.

Genman lähdettyä Kakashi astui huoneeseen. Iruka tervehti miestä hymyillen.
”Miten päiväsi on mennyt?” Kakashi kysyi.
”Hyvin. Genma kävi pyytämässä anteeksi”, Iruka kertoi ja selitti, kuinka tämä oli ollut oikeasti pahoillaan. Kakashi tuntui hiljalleen rauhoittuvan.
”Minun pitää lähteä suorittamaan tehtävää. Tulen huomenillalla takaisin”, jounin sanoi ja veti Irukan halaukseen. Kakashin huulet kohtasivat Irukan ja he suutelivat pitkään.
”Ole varovainen”, Iruka kuiskasi ja rutisti vielä kerran Kakashia.
”Samoin”, Kakashi vastasi ja katosi ikkunasta. Iruka sulki ikkunan hänen jälkeensä ja palasi takaisin papereihinsa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt edes aloittaa, kun kunai lensi hänen korvansa vierestä.

”Iruka!” Ankon selvästi ärtynyt ääni huusi. Iruka nosti katseensa naiseen ja tervehti tätä kohteliaasti.
”Oliko sinulla asiaa?” chuunin kysyi hetken päästä, kun Anko ei tuntunut saavan sanaa suustaan.
”Jätä Kakashi rauhaan”, nainen sanoi painokkaasti. Iruka pudotti hämmästyneenä paperit käsistään.
”Mitä?” Iruka oli täysin ymmällään.
”Näin, miten nuoleskelitte äsken! Anna Kakashin olla, tai tapan sinut!” Anko huusi. Iruka nojautui kauemmasa huutavasta naisesta.
”En tiedä, mitä teidän välillänne on, mutta Kakashi kuuluu minulle! Kahdella miehellä ei voi olla kunnollista suhdetta! Sitä paitsi Kakashi rakastaa minua, sinä olet vain korvike!” Anko jatkoi huutamista, saaden Irukan kalpeaksi. Rakasti? Miten niin rakasti?
”Mitä tarkoitat?” Iruka sai kysyttyä. Hänen äänensä oli hiljainen, tuskin kuuluva.
”Sitä, että Kakashi rakastaa minua, ei sinua. Eikö hän ole kertonut?” Ankon ääni häipyi kuulumattomiin. Iruka oli aivan kalpea. Kakashi ei ollut koskaan maininnut mitään Ankosta, vaikka he joskus olivatkin puhuneet entisistään.
”Annan sinulle vinkin, Iruka. Pysy poissa tieltäni ja jätä Kakashi rauhaan, niin ketään ei tarvitse satuttaa”, nainen sanoi aivan rauhallisesti ja lähti.

Oven paukahdettua kiinni, Iruka hautasi kasvot käsiinsä ja yritti käsittää, mitä juuri oli tapahtunut. Anko oli vain tullut ja huutanut kaikki ne asiat. Niiden täytyi olla valetta. Kakashi rakasti häntä. Vai rakastiko? Jounin ei ollut koskaan varsinaisesti sanonut sitä. Iruka oli luullut sen olleen itsestäänselvää. Nyt Anko kuitenkin tuli ja väitti toisin. Mitä Anko muka tiesi Kakashista?

”Mitä sinä itse muka sitten tiedät Kakashista? Tuskin enempää kuin muutkaan”, pieni ääni ilkkui Irukan mielessä. Tiesikö hän jotain sellaista Kakashista, mitä muut eivät? Eihän hän edes tiennyt, rakastiko Kakashi häntä. Oliko Kakashi edes tosissaan hänen kanssaan? Jounin oli aina myöhässä tapaamisista, valehteli ja keksi huonoja tekosyitä. Entä jos kaikki heidän välillään olikin vain näytelmää. Kuten Mizukin kanssa...

Loppupäivä meni Irukalta täysin ohi. Hän ei voinut keskittyä mihinkään. Ainoa ajatus hänen päässään oli, rakastiko Kakashi häntä vai ei? Jounin ei ollut koskaan sanonut rakastavansa, mutta silti kaikki ne eleet ja ilmeet.
”Luulithan sinä Mizukinkin rakkautta aidoksi”, pieni ääni muistutti taas. Iruka peitti kasvot käsiinsä. Ei Kakashi ollut Mizuki. He olivat täysin erilaiset.
”Miten Anko sitten väittää Kakashin rakastavan häntä?” Iruka parahti lopulta. Ehkä hänen pitäisi kysyä joltakulta jouninilta. Ehkä Gai tietäisi jotain. Hänhän oli sentään Kakashin arkkivihollinen. Siltä seisomalta, Iruka lähti etsimään ’Konohan vihreää petoa’.

”Hei, Asuma!” Iruka huikkasi, huomattuaan tutun ninjan. Asuma nosti katseensa tupakasta ja tervehti Irukaa.
”Tiedätkö, missä Gai on?” chuunin kysyi.
”Muistaakseni hänellä on jokin tehtävä. Kuinka niin?” Asuma katseli Irukaa uteliaana. Harva halusi vapaaehtoisesti löytää Gain.
”Tuota...kun minun piti kysyä jotain...Kakashista”, Iruka takelteli.
”Ahaa. No, voit aina kysyä minulta”, Asuma tarjoutui.
”No siis, kun...Onko Ankolla ja Kakashilla ollut joskus suhde?” Iruka kysyi nopeasti, ennenkuin ehtisi katua. Asuma näytti yllättyneeltä.
”Ankolla ja Kakashilla?” Asuma mietti hetken.
”Kyllä heillä oli, mutta se oli kai vain jokin yhden illan juttu”, Asuma vastasi viimein. Iruka tunsi sydämensä valahtavan vatsaan.
”Olisihan siitä voinut tulla enemmän, jos Kakashi ei olisi juuri silloin lähtenyt suorittamaan pitkää tehtävää”, Asuma jatkoi.
”Kiitos, Asuma”, Iruka kiitti ja lähti nopeasti. Kaikki alkoi mennä liian sekavaksi. Kyseessä oli ollut vain yhden illan juttu! Tai hetkinen! Ehkei se ollutkaan vain yhden illan juttu. Olivathan hekin tapailleet Kakashin kanssa salaa, vaikka kuinka kauan.
”Mitä minä teen?” Iruka ajatteli epätoivoisena. Anko oli ollut niin tosissaan.

Seuraavana iltana, Kakashi palasi Konohaan. Ensimmäisenä hän kiirehti Irukalle, mutta chuunin ei ollut kotona. Soitettuaan pitkään ovikelloa, Kakashi päätti, että tulisi illemmalla takaisin. Nyt hän kävisi kotonaan suihkussa ja vaihtaisi vaatteet.

Tultuaan suihkusta, Kakashi päätti palata Irukan talolle. Vedettyään sandaalit äkkiä jalkaansa, jounin lukitsi oven ja löysi taskustaan myös Irukan talon avaimen. Chuunin oli antanut sen hänelle ennen tehtävää. Nyt siitä olisi ainakin hyötyä.

”Kakashi!” Anko huusi. Nainen juoksi hänet kiinni.
”Oletkin jo palannut!” Anko ilahtui. Kakashi nyökkäsi ja laskeutui vähän matkan päähän Irukan talosta.
”Oliko sinulla jotain asiaa?” Kakashi kysyi, kävellessään lähemmäs Irukan ovea.
”Itseasiassa oli. Onko sinulla hetki aikaa?” Anko hymyili tavalla, joka kertoi selvästi, että aikaa oli parasta löytyä. Kakashi huokaisi, kaivaen avainta taskustaan. Talo oli pimeä, joten Iruka ei ollut vielä tullut.
”Kerro nopeasti”, Kakashi sanoi ja avasi oven. Sisällä oli hiljaista. Anko hymyili hiukan ja aloitti.
”Sinä tarvitset tyttöystävän!” Anko pamautti. Kakashi hätkähti.
”Mitä?” Kakashi kysyi ihmeissään.
”Asut yksin ja vietät hirveästi aikaa yksiksesi. Tarvitset seuraa. Ja jos lapsia haluat, niin niillä alkaa kohta olla kiire”, Anko selitti.
”Sinulla olisi siis joku ehdokas. Kuka?” Kakashi naurahti.
”Minä”, Anko vastasi ja ennenkuin Kakashi ehti tehdä tai sanoa mitään, nainen oli jo hyökännyt suutelemaan häntä. Kakashi melkein kompastui, mutta onnistui silti pysymään pystyssä. He törmäsivät seinää vasten.
”Tätähän sinä halusit?” Anko kysyi. Kakashi pudisti päätään ja Anko hätkähti. Silloin ovelta kuului askeleita.

”Kakashi, oletko tääl....” Irukan huhuilu katkesi kuin seinään, kun hän huomasi Ankon ja Kakashin. Hänen kasvonsa valahtivat aivan kalpeiksi.
”An-anteeksi keskeytys!” Iruka kääntyi ja ryntäsi omaan huoneeseensa.
”Iruka!” Kakashi parahti ja ryntäsi chuuninin perään. Irukan huoneen ovi oli lukossa.
”Iruka, avaa ovi! Jutellaan! Iruka! IRUKA!” Kakashi takoi ovea, saamatta vastausta. Viimein hän palasi eteiseen, missä Anko yhä oli.
”Taitaa olla parasta, että lähdet”, Kakashi tokaisi.
”Minä oikeasti luulin, että... Olen pahoillani”, Anko huokaisi ja lähti. Kakashi palasi takaisin Irukan ovelle.

”Hän lähti. Ole kiltti ja avaa ovi”, Kakashi pyysi. Seurasi hetken hiljaisuus. Viimein ovi avautui ja Iruka astui ulos, pyyhkien kyyneleitä hihaansa.
”Iruka, se ei ollut sitä, miltä se näytti. Anko vain tuli ja”, Kakashi aloitti.
”Mistä tiedän, ettet taas valehtele? Teet sitä usein, ihan pienissäkin asioissa”, Iruka keskeytti hänet. Kakashi valahti kalpeaksi.
”Kuulin, että tapailit ennen Ankoa. Hassua, ettet koskaan maininnut sitä”, Iruka jatkoi.
”Se oli yhden illan juttu”, Kakashi selitti nopeasti. Jokin Irukan äänessä kertoi, että tilanne oli oikeasti paha.
”Suu kiinni! Anko tuli eilen toimistolle ja käski minua jättämään sinut rauhaan! Hän sanoi, että rakastat häntä ja, että minä olin vain korvike!” Iruka huusi. Kyyneleet olivat tehneet tiensä Irukan poskille.
”Etkä ole!” Kakashi kauhistui. Ajatukset juoksivat kehää hänen aivoissaan. Iruka oli aina ollut vähän epävarma ja Kakashi tiesi, että chuuninilla oli huonoja kokemuksia suhteista. Hän ei enää tiennyt, miten korjaisi tilanteen. Iruka oli oikeassa, hän valehteli usein ja sen lisäksi hän oli aina myöhässä. Mutta silti hän rakasti Irukaa ja chuunin tiesi sen. Vai, hetkinen!
”Voi helvetti!” Kakashi kirosi mielessään. Eihän hän ollut koskaan sanonut rakastavansa Irukaa.

”Yritän olla nyt rauhallinen ja toimia, kuten aikuinen”, Iruka veti syvään henkeä.
”Iruka, minä...” Kakashi aloitti.
”Meidän pitäisi varmaan pitää taukoa”, Iruka paukautti.
”Mitä?!” Kakashi parahti. Hän yritti tarttua chuuninin käteen, mutta tämä huitaisi sen pois.
”Ota tavarasi ja lähde”, Iruka sanoi.
”Et voi tarkoittaa...”, Kakashi oli entistäkin kalpeampi.
”Ulos talostani! Haluan sinut ulos!” Iruka huusi kovemmin.
”Et ole tosissasi”, Kakashi parahti.
”Ulos Asunnostani Tällä Minuutilla!” Iruka painotti jokaista sanaa ja osoitti ovea. Viimein Kakashi huomasi vastaväitteet turhiksi ja lähti.

Oven sulkeuduttua jouninin jälkeen, Iruka lysähti lattialle. Pidätellyt kyyneleet tulvivat nyt yli äyräitten ja putoilivat puulattialle.
”Miksi sinun piti tehdä tämä minulle, Kakashi?!” Iruka itki. Kaikki vain leikkivät hänellä. Ensin Mizuki ja nyt Kakashi. Mikä hänessä oli vikana?


Tämä osa olikin aika surulinen. Yritin kuvailla Irukan tunteita ja epätietoisuutta, jotta ymmärtäisitte, miksi hän käski Kakashin häipyä. Kertokaa, mitä piditte.