.. And my heart will go on and on...

Musiikki loppui.

Valot syttyivät.

Porukka alkoi kadota paikalta.

Sasuke irrotti kätensä Sakuran otteesta. Sakura tunsi pettymystä. Käsi irtosi kädestä, hipaisi vielä kerran..

Sasuke hymyili.

Vaisusti.

Ja katosi.

Sakura jäi tuijottamaan Sasuken perään. Hekin olivat joskus seurustelleet. Mutta nykyään kaikki oli niin eri lailla. Kaikkea oli tapahtunut. Yhtäkkiä Sakura tunsi kaipaavansa Sasukea. Hetken ajan. Mutta oliko se vain sitten menneisyyttä. Se tunne katosi samantien.

"Jaahas, että oikein Sasuke!" Tenten huudahti ja vinkkasi silmää.
"Me ollaan vaan kavereita Sasuken kanssa" Sakura hymähti.
"No ei sitä ikinä tiedä"
"Hmmh"

"En mä ole vielä valmis uuteen" hän kuiskasi hiljaa.
"Siitä on jo Sakura kaksi kuukautta..Yrittäisit nyt jo päästää Narutosta irti.."
"Ei mulla mitään ongelmia sen kanssa ole."


Tahtoisin näyttää sulle auringon
Kantaa sut pois taakse mustan verhon
Sun täytyy vaan irrottaa
Viedä sut pois tahtoisin...

Viedä sut pois tahtoisin. Viedä pois ja omistaa. Omistaa täysin yksin, omana eikä kenenkään muun.


Sakura viskasi reppunsa seinään ja istahti Tentenin viereen penkille.
"Huomenta" Tenten sanoi varoen. Sakura vastasi tähän kylmästi takaisin. Kuin tämä olisi nukkunut yönsä pakastimessa.
"Väsyttääkö?"
"Ei kun ei" Sakura tuijotti Narutoa joka käveli tämän ohi. "Mitkä on fiiikset nyt? Siis Naruton suhteen?" Tenten kysyi varoen kun näki Sakuran katsovan.
"No, onhan se vaikeaa, mutta täytyy sanoa.. nyt tuntuu jo vähän paremmalta." Tuon sanotessaan Sakura hymyili. Hieman. Tenten katsoi ilahtuen tyttöä jossa saattoi jo nähdä pitkästä, pitkästä aikaa ilon pilkahduksen.
"Ehkä pitäisi olla iloinen Naruton ja Hinatan puolesta" Tämä sanoi vielä. Tentenin silmät putosivat. "Mitäh?!"
"Niin. Tai jotain. Ne on toisensa löytäny, oon onnellinen jos Narutokin on.. Sitä paitsi Naruto uskaltautui eilen tulla jopa juttelemaan, tosin typerän vitsin takia, mutta kuitenkin! Se merkitsee mulle jo todella paljon. Oikeasti" Samassa Naruto käveli Sakuran luo ja tuli moikkaamaan.
"Etkai ny suuttunu kun vedin sua "vähä" nenästä eilen?" Naruto katsoi hymyillen, hieman ehkä pahoillaan.
"No teillä ainakin tuntui olevan hauskaa!" Sakura esitti loukkaantunutta mutta sanoi sitten "no joojoo ymmärsin kyllä että se oli vitsi"
Naruto hymyili ja lähti kävelemään poispäin.

"Lintsataan tänään Joustiksen tunnit!" kuului jo toiselta puolelta käytävää saapuvan Lulun ääni. Tämä istahti Tentenin viereen ja jäi kysyvän näköisenä tuijottamaan. Sakura katsoi epäröiden takaisin.
"Miks muka pitäis?"
"No eihän se ikinä edes huomaa mitään"
Tuo oli totta. Kyseinen opettaja, Joustiksena tunnettu, ei melkein koskaan laittanut poissaolleita ylös. Ja jos laittoi, poissaolijana saattoi olla vaikka se etupulpetin rillipäätyttö. Tai kuka vaan. Eläkkeelle joutaisi.
Tenten jäi odottamaan Sakuran vakituista vastausta, tyttö huokaisi vaan. "No mennään nyt sitten"

"Ja jos jäädään kiinni niin mä tapan sut." Sakura sanoi ja mulkaisi Lulua.
"Älä nyt hermoa." Ino sanoi välissä ja painui suoraan jääkaapille hakien limsaa kaikille.
"Saisko olla musiikkia?" Lulu nappasi Inon mp3-soittimen ja liitti sen stereoihinsa.
"Ei.. Ei.. ei.. No tossa. Antaa soida" hän mumisi itsekseen. Olohuoneen kaiuttimista alkoi kuulua värisyttävää basson jumputusta.
"Basic Elementiä" Ino tuhahti ja istui sohvalle. Sakura istui nurkimmalle paikalle, Tenten avasi telkkarin ja laittoi chatin pyörimään.
"Hei kattokaa! Täs on tämmönen: Kenen kanssa sovit yhteen? Lähetetään sinne jonku meidän nimi ja joku jätkä!!" Ino vilkaisi ja hymähti. "Mä ja Sasuke!" tämä huusi. Sakuran katse kääntyi järkytykseen pieneksi hetkeksi. Samassa Sakura huokaisi. 'Mitä väliä?' Tytöt lähettivät tekstarin televisiossa olevaan numeroon. Viestin saapuessa Inon virne muuttui entistä ivallisemmaksi.

'Jo alkaa lämmetä. Hän voisi melkein ollakin sinulle se oikea!'
"Hah! Aivan! Sasukehan on pian mun!" Ino nauroi ja vilkaisi alakuloista Sakuraa.

Seuraavaksi tytöt kokeilivat Nejiä ja Tenteniä.
'Sovitte lähes täydellisesti yhteen. Tästä voi kehittyä jotakin todella kaunista!' Tenten punastui täydellisesti.

"Rakkautta ilmassaaaa..." Lulu vihelteli. Sakura tuijotti television ruutua. Pitäisikö? Hän kaivoi kännykän taskustaan ja alkoi näpytellä.
"Kenet sä meinaat laittaa?" Tenten kysyi epäröiden. "Etkai..." Sakura ei vastannut, vaan jatkoi kirjoittamistaan. Parin sekunnin jälkeen Sakuran kännykkä värisi.


'Uzumaki Naruto ja Haruno Sakura....
Onneksi olkoon! Olette täydellinen pari.'

Täydellinen pari.

Sakura hymähti ja laittoi kännykän takaisin taskuunsa. 'Pelkkää hömpötystä tuollaiset' hän ajatteli. Hetkeen kukaan ei sanonut mitään. Taustalla soi vain bassojen korostamana musiikki. Hidasta, puistattavaa musiikkia. Musiikkia minkä sanat tuntuivat myrkyttävän.

Mä sinuun taisin rakastua,
Kun sä tulit mulle puhumaan,
Se oli teinirakkautta parhaimmillaan,
Illan viimeisen hitaan aikaan,
Mä sinua hain tanssimaan,
Silloin virheen suurimman kai tein,
Kun pyysin yöksi tulemaan

Sä yksin jätit minut huoneeseen,
Mä itkin nimeäsi huutaen,
Kun en saa sua milloinkaan,
Sä yksin jätit minut huoneeseen,
Ja poistuit oven kiinni sulkien,
Unelmani rikkoen


En mä sille mitään mahda,
Kun aina sattuu sydämmeen,
Aina kun sä kävelet vastaan,
Mä palaan muistoihin uudelleen.....



"Sakura kuule.." Ino aloitti.
"Hmh?"
"Sulle täytyy nyt hommata uus mies. Et sä tolla murehtimisella sitä unohda!"

Kerrankin Ino tuntui sanovan jotain järkevää pojista.

Perjantain viimeisen välitunnin alkaessa tytöt linnoittautuivat tapansa mukaan tyttöjen vessaan kuumien juorujen toivossa.
"Näitkö sä, taas se oli menossa Hinatan luo?" Ino väänteli naamaansa peilille samalla lisäten yhden huulikiiltokerroksen lisää huuliinsa. Sakura huokaisi turhautuneena. "Joo näin. Ei ny puhuta siitä"
Ino hymähti ja jatkoi epätoivoista meikkaamistaan. "Et sä vieläkään siitä ole yli päässyt?"
"No parempi se kai näinkin kuin ei ollenkaan.."

Jonkin aikaa kaikki olivat hiljaa, kunnes Sakura lopulta rikkoi hiljaisuuden.

"Itse asiassa tää perjantaipäivä on ollu paras pitkään aikaan. Kun Naruton kans on saanu puhuttua, niin.. tuntuu jotenki helpommalta. Se kuuluu vieläkin isoksi osaksi mun elämää, se oli ensimmäinen jätkä johon mä rakastuin. Mutta.. musta tuntuu silti että alan päästä siitä yhä enemmän ja enemmän yli. Uuteen poikaystävään tulee oleen pitkä aika, vaikka Naruto löysikin Hinatan jo itselleen... Mä odotan vähä pidempään."

Tytöt tuijottivat Sakuraa hetken hiljaa. Tenten sanoi lopulta "No hyvä että sä ajattelet noin. Toisaalta mä en vieläkään ymmärrä mikä sille oikeen tuli kun se sut lemppas. Te olitte niin ihania.. Jos se kysyis sua vielä niin mitä sä sanoisit?"
"Ei Naruto ole sellainen..."
"No, mutta jos? "
No.. En tiedä. Miettisin varmaan ensin, olisko se tosissaan.. ja sitä rataa"
"Eli sä tykkäät Narutosta yhä!" Ino sanoi melkein ivallisella äänensävyllä. Sakura hymähti ja lähti pois tyttöjen vessasta. Häntä vastaan tuli Naruto, jotenkin helpottuneen oloisena. Kauempana Hinata oli kävelemässä poispäin.
"Moi" Sakura sanoi hiljaa. Naruto hymyili ja nyökkäsi. Naruto avasi Sakuralle oven ja Sakura kiitti painellen sitten muiden kaverien seuraksi. Takana Sakuraa seurasi kuitenkin vaitelias, ujo hymy. Hän huomasi sen vilkaistessaan taakseen ja hymyili ystävällisesti takaisin.

Äkkiä Sakura pysähtyikin. Tentenin kysymys jäi vaivaamaan. Mitä jos Naruto jonain päivänä kysyisikin? Tuota kysymystä oltiin kysytty jo aiemmin, mutta vasta nyt Sakura tosissaan mietti: Mitä hän vastaisi?
No mutta. Miksi ihmeessä Sakura edes ajatteli tuollaista? Ei Naruto ole sellainen tyyppi. Hänellä oli nyt Hinata. Ei hän tekisi sitä virhettä enää uudelleen.

Vai tekisikö?

En pystynyt selviytymään siitä mitä sanoit
Joskus meidän on oltava julmia ollaksemme ystävällisiä
Lapsi joka olin, ei voinut nähdä syytä
Tunteesi eivät olleet muuta kuin teeskentelyä ja valhetta?
En ole koskaan unohtanut hymyäsi
Aikaa kului, monet muistot kuolivat.

Nähtävästi ei sitä voi luottaa edes omiin vaistoihinsa. Sama päivä. Tuo sama perjantai. Ilta oli jo laskemassa.

Yksi kysymys. Tavallinen, jokapäiväinen kysymys...

"Mitäs sulle?"

... voi muuttaa kaiken. Voi muuttaa ennakkoluulot uskomaan taas. Uskomaan itseensä, uskomaan rakkauteen.

"No eipä tässä mitään...

...sinkkuna jälleen."


Järkytys. Mitä ihmettä? Eikö Naruto enää seurustellutkaan Hinatan kanssa?

"Mitä? Miksi?"

"En mä vaan tykännyt siitä silleen. Ei Hinata ollu mulle se oikee, ei oikeen tultukaan juttuun."

Hiljaisuus.

"Ahaa.. Mutta tänään te olitte yhä yhdessä?"

"Me erottiin jo aamulla"

Kummastus.

"Mut mä näin sun menevän Hinatan luo iltapäivällä vielä?"

"Joo.. halusin yrittää puhua vielä. Mutta ei se oikeen funtsannu"

Ei funtsannu? Olla tekemisissä Naruton kanssa?

"No höh.. oon pahoillani."

"Ihan turhaa olet."

"No ajattelitko sitten olla kauankin sinkku? Vai onko jo uusi kiikarissa?"

"En mä tiedä.. Ajattelin.."

"Siis on! Kukas kukas?"

"Mä ajattelin jos sä suostuisit palaamaan mun kanssa.. yhteen.."

...... Siis mitä? Sakuran kädet alkoivat täristä järkytyksestä. Hän ei saanut pidettyä käsiään enää näppäimillään. Saman perjantain aikana tämä kaikki. Miten Sakura oli kertonut jo pääsevänsä kohti parempaa Naruton yli.. Miten reagoisi jos - korostaen sanaa jos - Naruto kysyisi vielä uudelleen? Ja siten miten Naruto ei ole sellainen poika...

'Ei Naruto ole sellainen...'

Sakura oli tosissaan shokissa.

"Mä.. tuota.. tarvin miettimisaikaa" Sakura sulki tietokoneensa kannen ja rojahti kaappiaan vasten istumaan lattialle.

I know that you're hiding things
Using gentle words to shelter me
Your words were like a dream
But dreams could never fool me
not that easily

I acted so distend then
Didn't say goodbye before you left
But I was listening
You'll fight your battles far from me,
far to easily...



----------------------------------------------------------------------------