”repliikki”
’ajatus’
**takauma**

                                      Toinen luku

Naruto katseli ulos luokan ikkunasta. Ulkona oli ihanan lämmin ja aurinkoinen sää. Linnut lauloivat ja muutama jänis hyppeli koulun takapihalla ja katosi sitten metsään. Naruto olisi ollut paljon mieluummin ulkona kuin kuumassa ja tunkkaisessa luokkahuoneessa.
’Jos voisin edes avata ikkunan’, mutta se ei ollut sallittua. Ensin Naruto ei ollut oikein tajunnut miksi, mutta Kiba oli viisaana miehenä kertonut hänelle.

Selitys oli mennyt jotenkuten näin:
”Jiraiya-sensei ei halua että ikkunat avataan, koska hän haluaa luokkahuoneen ilmasta mahdollisimman kuuman. Silloin oppilaat alkavat riisua ja Jiraiya haluaa että oppilaat riisuvat, koska silloin tytötkin riisuvat ja sensei tykkää katsoa vähäpukeisia tyttöjä, sillä hän on perverssi”, Kiban selityksen ymmärtämiseen meni Narutolta muutama sekunti. (se oli kieltämättä aika sekava selitys)

’Jiraiya todellakin on perverssi’, Naruto ajatteli. Sensei kulki nytkin tyttöjen joukossa katsellen avoimesti heidän kaula-aukkoihinsa. Tytöt peittelivät minkä kerkesivät, mutta mikä voisi pysäyttää irstaan sensein? Ei niin mikään!

Narutoa alkoi pikkuhiljaa kyllästyttää sensein puuhien seuraaminen, joten hän käänsi katseensa taas ulos.
’Ei voi olla näin kuuma’, hiki valui pojan otsalla. Naruto päätti heittää hupparinsa pois. Hitaasti hän alkoi riisua sitä. Sasuke huomasi pojan aikeet ja hänen silmänsä alkoivat jotenkin harhailla blondin suuntaan. Huppari Naruton yllä lähti hitaasti tippumaan kohti tuolin selkänojaa. Sasuke nuoli katseellaan pojan ylävartaloa. (Naruto oli kääntynyt nojaamaan seinää sillee siististi sivuttain) Löysä toppi paljasti melkein puolet pojan vatsasta, ja kun tämä raapi hentoa mahaansa, paidan helma kohosi niin että pojan vatsalihakset näkyivät. Äkkiä, täysin varoittamatta Sasuke tunsi kuinka hänen nenästään valui jotain lämmintä ja punaista, verta.
’Voi helvetin helvetti!’ poika joutui melkein paniikkiin. Mitä jos Naruto olisi juuri sillä hetkellä kääntänyt katseensa häneen? Huomannut veren, tajunnut mistä vuoto johtui. Sasuke ei edes halunnut ajatella tuota mahdollisuutta. Nopeasti hän kaivoi paperinenäliinan taskustaan ja oli yskivinään, samalla kun yritti tyrehdyttää verenvuotoa.

Luokan edessä opettaja oli huomannut Sasuken verisen nenäliinan, ja riensi nyt pojan luo.
”Sasuke, onko kaikki hyvin?” Sasuke kääntyi katsomaan opettajaa. Miksi Jiraiya edes välitti?
”Sinun on parasta käydä vessassa siistimässä itsesi”, Jiraiya sanoi ja Sasuke lähti kiitollisena pois luokasta.

Naruto seurasi Sasukea katseellaan. Nenäverenvuoto oli ollut kaikkea muuta paitsi normaali.
’Mistähän tuo johtui?’ Naruto aloitti ajattelemisen, mutta lopetti sen heti. Oli aivan liian kuuma pohtia mitään sellaista.

Samaan aikaan poikien vessassa Sasuke yritti saada verenvuodon loppumaan. Mutta yhä uudestaan ja uudestaan, hän ajatteli Narutoa ALASTI!!(topista alastonkuviin, voi tätä meidän Sassea) Turhautuneena Sasuke lyyhistyi vessan lattialle pidellen nenäänsä.
’Ei tästä tule mitään’, hän hakkasi toisella kädellään lattiaa. Mustat angsti-höyryt leijuivat hänen päällään. Epätoivoissaan hän kohotti katseensa ja nousi hitaasti katsomaan itseään peilistä. Naama oli verinen ja silmät tapittivat eteenpäin, aivan kuin ne olisivat eläneet omaa elämäänsä. Sasuke tunsi itsensä väsyneeksi. Hän oli väsynyt käskemään itseään olemaan ajattelematta Narutoa. Lopettamaan kaiken mitä hän tunsi tuota blondia kohtaan.
’Mahdotonta, täysin mahdotonta’, Sasuke naurahti väsyneesti ja nojasi käsillään pesualtaan reunaan. Nenästä oli lakannut vuotamasta verta, mutta hän ei jaksanut lähteä vielä luokkaan. Jos totta puhutaan, hän olisi halunnut jäädä siihen koko päiväksi, nojata altaan viileää reunaa vasten, antaa kaikkien muistojen ja halujen virrata altaan kautta viemäriin. Hän ei halunnut palata muiden oppilaiden seuraan, eikä tavata innokkaita faneja ympäri koulua. Hän tahtoi vain unohtaa, nukkua.
’Niin, nukkua’, se oli Sasuken viimeinen ajatus ennen kuin hän vaipui syvään tiedottomuuteen.

Kaikkialla oli valkoista. Niin valkoista, että silmiä kirveli. Sasuke laittoi ne uudelleen kiinni. Liian vaivalloista nousta ylös, liian helppoa jäädä vain siihen.
’En ole koskaan pitänyt mistään liian helposta’, pienoinen pääkipu iski kun Sasuke nousi hitaasti puoli-istuvaan asentoon. Hän nojasi kyynärpäihinsä ja katsoi ikkunasta ulos. Linnut lentelivät kilpaa taivaalla. Sasukeen iski pieni kateuden pistos. Jos hänkin voisi vain lentää pois niin kuin nuo linnut. Kauas kaikesta.
’Mitä minäkin unelmoin? Ei yhtään minun tapaistani’, pieni virne karkasi pojan kasvoille. Niin, hän oli muuttunut sitten viime vuoden. Ennen niin realistisesti elävä Sasuke oli poissa, tilalle oli tullut haaveileva poika. Ei muutos häntä haitannut, mutta koulunkäyntiä näköjään haittasi ja paljon.
’Ei voi mitään, mitäs laittoivat sen pojan luokalleni’, huokaus karkasi Sasuken suusta. Niin, Naruto. Kaunis ja suloinen blondi.
”Saa katsoa, mutta ei koskea”, hän mutisi hiljaa itsekseen. Samassa nuori sairaanhoitaja, Iruka astui huoneeseen.
”Voitko jo paremmin?” tämä kysyi pirteänä huomatessaan Sasuken heränneen. Sasuke mumisi jotain myöntävää vastaukseksi. Iruka asteli pöytänsä ääreen. Siellä hän kaiveli hetken laatikoita ja otti sitten esiin pilleripurkin. Sitten hän tuli takaisin Sasuken vuoteen viereen ja ojensi pojalle yhden pillerin.
”Pyörryit luultavasti, koska olit menettänyt paljon verta. Ota tämä pilleri, sen pitäisi auttaa huippaukseen”, Iruka selitti äidillisesti, tai pitäisikö sanoa isällisesti? (Aivan sama, Iruka on naisellinen tyyppi) Sasuke otti pillerin ja nielaisi sen juoden päälle runsaasti vettä.

Naruto naputti pöydän pintaa kynänkärjellä. Hän oli huolissaan Sasukesta, vaikka ei sitä tahtonut myöntää. Hän sentään oli löytänyt tämän makaamasta vessan lattialta.

**Naruto ja Kiba kävelivät käytävää pitkin jutustellen niitä näitä. Äkkiä Narutolle tuli hirveä kiire päästä tarpeilleen ja hän juoksi vessaan Kiban nauru saattelemanaan. Siellä häntä odotti järkyttävä näky. Sasuke makasi ketarat ojossa lattialla naama veressä.
’Tuon takia hän ei siis tullut takaisin tunnille’, Naruto olisi nauranut, ellei tilanne olisi ollut niin vakava. Äkkiä hän kyykistyi Sasuken viereen ja nosti tämän käsivarsilleen. Potkaistuaan oven auki hän oli juossut täyttä vauhtia sairaanhoitajan pakeille.**

Naruto keskittyi taas naputtamaan pulpettia. Opettajan terävä ääni herätti hänet haaveistaan.
”AAAAAIIIII!!” Naruton huuto kuultiin jokaisessa siinä käytävässä olevassa luokkahuoneessa. Opettaja oli läimäissyt häntä matematiikan kirjalla takaraivoon. Päätään pidellen Naruto nosti katseensa äkäiseen opettajaan. Tämä mulkoili häntä vihaisena naputtaen toisella jalalla lattiaa.
”Jos sinäkin vaikka seuraisit tunnilla”, jäätävä ääni lävisti Naruton muutaman kerran.
”Kyllä sensei”, blondi mutisi edelleen pidellen päätään. Opettaja askelsi pöytänsä ääreen mutisten samalla jotain uusista tulokkaista, jotka luulivat olevansa jotain erityistä. Naruto punastui nolona ja kääntyi katsomaan Kiban virnistelevää naamaa.
”Onneksi olkoon! Olet juuri voittanut Tsunade-sensein vihat päällesi!” Narutoa ei naurattanut. Tämä päivä meni vain pahempaan päin.

Tässä taas tämä lyhyt ficsi^^”  Kommenttia kommenttia! *Heittää karkkia