Tunnenko sinut? 4


' = puhe
" = ajatus
* = takauma


Pätkä edellisestä.
--------
'Sinun pitäisi vähentää tupakan polttoa, käytä niitä nikotiinipurukumeja
ennemmin', Neji näpäytti Kiballe ja ripustautui blondin käsikynkkään.
'Naru-chan~! Jäätkö kylille kanssani? Myöhempi bussi tulee tunnin päästä'
'Sori Neji, Sasuke tulee luokseni tekemään sitä esitelmää'
Mustahiuksinen nyökkäsi ja lähti kävelemään pysäkille päin, blondin
kiirehtiessä tämän perään.
------


Kiba katseli jonkin aikaa kahden pojan perään mietteliäänä, tupakka
suupielessä, ja kääntyi lähteäkseen. 'Noista kahdesta tulee vielä jotain.'  Neji kääntyi ällistyneenä Kibaan päin, mutta pysyi hiljaa, ja nyökkäsi muitakin seuraamaan. Ei ollut Kiban tapaista puhua tuollaisia, mutta kun hän puhui, niin silloin se yleensä piti paikkansa.
Shikamaru nappasi tupakan Kibalta ja vaikutti mietteliäältä. 'Tuli
mieleen, miten meinataan pitää silmällä Harua? Voi tulla rumaa jälkeä jos se pääsee Naruton kimppuun...'


Kiba pysähtyi äkisti ja pudotti uuden tupakkansa maahan. Jos Haru päättää toteuttaa uhkauksensa, niin blondin henki voisi oikeasti olla vaarassa. Haru kun ei tietänyt tämän sairaudesta ja voisi viedä asian liian pitkälle, hän kun tykkäsi leikkiä linkkareilla...
'Kiba? Maa kutsuu..?'
'Sori Shikamaru, mun pitää miettiä asiaa... Pidä silmällä Harun liikkeitä jonkin aikaa, okei?'
Laiskan oloinen poika nyökkäsi vetelästi ja viskasi tupakan olkansa yli.


Kiba rojahti tummalle sohvalleen ja hautasi kasvot käsiinsä väsyneesti. Naruto oli salannut noin tärkeää asiaa koko ajan jonka he olivat tunteneet, oliko hänellä kenties muutakin salailtavaa? Poika syventyi mietteisiinsä ja hätkähti epäuskoinen ilme kasvoillaan. Blondi oli viime viikolla jäänyt pois koulusta ja ilmestynyt seuraavana päivänä kädessään side, jota ei ollut vieläkään ottanut pois. Oliko tämä silloin saanut vertavuotavan haavan käteensä ja joutunut sairaalaan?  Eikö se vieläkään ollut parantunut? Kiba itsekin oli kysellyt aamulla, voiko blondi jo paremmin.


Kysymykset taistelivat suurimman huomion herruudesta Kiban mielessä, mutta huoli syrjäytti ne nopeasti.
"Miten saan Harun pois Naruton kimpusta..?"
Ruskeahiuksinen poika käännähti selälleen sohvalla ja piteli mahaansa pahoinvoivana.
"Miksi minun piti murtaa Harun käsi!?”
Narutolle voi tapahtua jotain peruuttamatonta minun vuokseni!"
Kiba ei ikinä antaisi sitä anteeksi itselleen...
---


Bussissa Sasuke kuunteli huvittuneena blondin paasausta lähes kaikesta mahdollisesta, mistä tämä keksikään puhua.
'Ja sitten minä putosin jorpakkoon!', tämä mesosi ja huitoi käsillään
kiihtyneenä. 'Mutta sitten naapurin koira tuli vetämään minut rantaan.' Tummahiuksisella oli kova työ yrittää pitää pokkansa ja tämä onnistuikin kehuttavasti.
'Enpä ole ennen kuullut kenenkään juosseen lehmää pakoon ja pudonneen jokeen koiran noukittavaksi. On sinulla ollut riehakas lapsuus.'
'Niinhän se oli...'
Sasuke siirsi katseensa blondiin päin hieman ihmeissään tämän
alakuloisesta äänestä. Naruto virnisti leveästi ja naurahti, 'Ei mitään,
muistoja vain.' Hetken Sasuke näki silmissään pienen vaaleahiuksisen pojan, joka hymyili leveästi. Hymy ei ollut sama kuin Naruton, pikkupojan hymy oli aito...
Sasuke sulki silmänsä ja avasi ne uudelleen, pikkupoika oli
kadonnut.
'Sasuke? Näitkö aaveen tai jotain?', blondi tiedusteli varovasti.
'E-en. Ei mitään hämminkiä', Sasuke kiirehti selittämään.
"Miksi hymyilet, jos hymysi ei ole aito...?


Bussista jäätyään kaksikko suuntasi soratielle asfaltilla päällystetyltä
pysäkiltä. 'Mun pitää käydä pyörä tuolta puskasta, oota hetki.', blondi huikkasi japujahti paksun oksan alta kuusimetsään.
Sasuke jäi tuijottamaan hieman ihmeissään ja kuuntelemaan toisen kiroilua ja valitusta terävistä havuista, kunnes tämä hyppäsi ojan yli pyörän kanssa.
'Wow! Ei tainnu olla ihan halpa.', Sasuke henkäisi ja kiersi katseellaan
pyörän jokaisen kolkan. Tavallista isommat ja maastoon tehdyt renkaat, runko oli kuvioitu maastokuvioilla, ja pyörässä
oli ainakin yli kaksikymmentä vaihdetta.
'En minä sitä ostanut, sain sen monta vuotta sitten eräältä rikkaalta
naapurilta, kun pelastin tämän tyttären hengen.', blondi selitti
vaatimattomana, ja tarjosi pyörää Sasuken kokeiltavaksi.
'Ei hemmetti, entä jos rikon tämän? Joudun maksamaan koko loppu ikäni.', tämä päivitteli, mutta otti pyörän vastaan.
'Tule kyytiin niin minä ajan.'
'Mahdatko jaksaa kahta kilometriä?', Naruto kysyi hieman empien, mutta hyppäsi tarakalle ja toivoi Sasuken väistävän suurimpia monttuja.


'Tästä vasempaan ja kohta ollaan perillä.', blondi tiedotti tarakalta, ja oli kiitollinen matkan loppumisesta.
'Voi juma! etkä yhtään isompaa taloa ole löytänyt!?', Sasuke huudahti ja katseli ympärilleen.
Piha oli avara, ja lievästi ylöspäin nousevan maaston korkeimmalla
kohdalla seisoi kaksikerroksinen punavalkea talo, jonka kuistilla oli
parvekelaatikoita kauniine kukkineen. Maali oli kylläkin haalistunut ja
rapissut joistain kohdista. Pihalle oli ripoteltu kukkaistutuksia ja
pienempiä rakennuksia koivujen keskelle, ja ulkosaunan edessä oli pieni kasvimaa. Paikka näytti kodikkaalta.
'Ei tämä ole sitä miltä näyttää. Jouduin muuttamaan tähän, kun en enää pystynyt maksamaan kaupunkiasuntoni vuokraa.. Tuosta koko talosta on käytössä vain pari huonetta, se on vanha, ja lisäksi hukun
remonttilaskuihin...', blondi selitti apeana, mutta virnisti sitten
kettumaisesti ja viittoi Sasukea sisälle taloon.


'Varo sitä lankkua, se voi pettää alta. Ja tuon kattolampun alta ei
kannata kävellä, putoaa vielä. Ai niin, ja vessan hana on vähän hidas,
siitä tulee vettä vasta jonkun ajan kuluttua.', blondi selosti ja
väisteli taitavasti rojuja sekä työkalupakkeja.
'Usko tai älä, mutta eteinen on ainut sotkuinen paikka. Pari huonetta on helppoa pitää siistinä.', blondi virnisti ja haroi sotkuisia hiuksiaan
nolona. Sasuke huokaisi helpotuksesta ja pujahti Naruton perään ovenraosta.
'Keittiö ja olkkari piti mahduttaa samaan tilaan, koska muualla ei ollut
tarpeeksi pistorasioita ja viemäriputkia. Keskimmäinen huone on tavallaan työhuoneeni, tai siis siihen sain mahdutettua kirjoituspöydän. Ja viimeinen huone on makkari. Ei kummoinen huusholli, vai mitä?'
Sasuke hymähti ja laski kätensä Naruton pään päälle sekoittaen tämän hiuksia. 'Miten niin kummoinen huusholli? Tämähän on kodikas, voisi luulla että täällä asuisi perheenäiti, eikä opiskelijapoika!'
Naruto läpsäisi käden pois hiuksistaan happamana ja näytti kieltä
Sasukelle, joka hymähti ja tökkäisi närkästynyttä blondia nenään.
'Älä viitsi, koti tuo esiin ihmisen todellisen minän.', Sasuke kuiskasi
huulet miltei kiinni blondin kasvoissa ja lähti katselemaan muita
huoneita. Naruto jäi paikoilleen pidellen nenäänsä punastuneena, mutta tuhahti sitten ryhdistäytyen ja viiletti Sasuken perään sydän takoen ja häilyvä puna poskillaan.
"Mielettömän tummat silmät..."


Sasuke katseli työpöydän ylle seinään ripustettuja kuvia, vanhoja ja
uusia. Yhdessä kuvassa oli rikkaan näköinen ja tukeva mies, joka piteli pientä, punaiseen mekkoon pukeutunutta tyttöä kädestä. Taustalla komeili kartano, jonka puutarha oli hyvin hoidettu.
"Epäilemättä se porho, jonka tyttären usuratonkachi pelasti...", Sasuke ajatteli ja siirsi katseensa seuraavaan kuvaan. Kuva oli saman kartanon pihalta ja epäilemättä salaa otettu, sillä blondi ja pikkutyttö eivät poseeranneet.
Luultavasti pari vuotta nuorempi Naruto leikki tytön kanssa autuaan tietämättömänä, että häntä kuvattiin. Kasvoissa ja löysästi lanteille sidotussa essussa näkyi multatahroja ja taustalla keskeneräisiä istutuksia.
"Ei hassumpi essussa..."
'Minut palkattiin töihin kun olin pelastanut tytön.'
Sasuke säpsähti hieman, kun ei ollut kuullut Naruton tulevan huoneeseen. 'Mistä sinä muuten pelastit tytön?', tummahiuksinen kysyi ja siirsi katseensa kuvista blondiin.
'Hän meinasi jäädä auton alle, tuuppaisin tytön sivuun ja jäin sitten itse alle, tunari kun olen. Tytön vanhemmat näkivät kaiken ja soittivat
ambulanssin, he jopa kävivät katsomassa minua kun olin toipilaana. Kun pääsin jaloilleni, he palkkasivat minut tytön kaitsijaksi ja muihinkin sivuhommiin.'


'Ei kai sinun kovin pahasti käynyt?', Sasuke kysäisi kautta rantain ja
tutkaili blondia sivusilmällä. 'Meinasi siinä henki lähteä, mutta oli se
sen arvoista. Niin pieni tyttö olisi varmasti kuollut. Hän soittelee
minulle vieläkin ja pyytelee käymään.', Naruto selitti ja katseli tytön
kuvaa hymyillen. Sasukekin käänsi katseensa kuviin ja silmitti nuorta
miestä esittävän kuvan. Hän näytti aivan Narutolta, paitsi että kasvot
olivat aikuismaisemmat, eikä hänellä ollut viirumaisia merkkejä poskissa.
'Hän on isäni, en tosin muista häntä ollenkaan. Hän kuoli samana päivänä kun synnyin', Naruto kommentoi, kun huomasi Sasuken tuijottavan tätä kuvaa.
'Otan osaa..'
'Ei tarvitse. Mennäänkö nyt tekemään sitä esitelmää? Hayate-senseiltä palaa käämit, jos se ei ole
valmis huomiseksi.'
Sasuke nyökkäsi ja kääntyi lähteäkseen Naruton perään, mutta silmitti seinältä vielä kellastuneen kuvan pienestä, hymyilevästä blondista pojasta.
---


Kakashi huokaisi ja keikkui tuolillaan työpöytänsä takana ja puri kynää mietteissään. "Irukan pitäisi lopettaa työnsä aiemmin, minäkin joudun ylitöihin kun kuljetaan samaa matkaa..."
Juuri silloin oveen koputettiin.
'Kakashi? Lähdetäänkö? Viimeistelin työni jo, eikä sinua varmaankaan huvita olla heti ylitöissä.', brunetti mies selitti vaivautuneena ovenraosta.
'Ah! Sinä se aina luet ajatukseni, hani!', Kakashi huudahti ja hyppäsi
oitis ylös tuolistaan napaten Irukan mukaansa.
'Ensinnäkin käydään syömässä jossain, niin kuin ennen vanhaan, ja
jutellaan kuulumisista, sitten mennään sinun luoksesi ja nus- AU!'
'Turpa kiinni, Kakashi! Ei kaikkien tarvitse tietää kaikesta!', Iruka
huusi posket punaisena ja nolostuneena kahden tytön kikattaessa käytävän toisessa päässä.
'Anteeksi hani.', Kakashi sopersi päätään pidellen, mutta hyökkäsi sitten suukottamaan brunettia nopeasti
poskelle ja juoksi sitten pakoon niin nopeasti kuin ikinä pääsi. Irukalla kesti hetki tajuta mitä tämä oli tehnyt, ja vielä oppilaiden nähden.
Sitten brunetilla kiehahti toden teolla ja tämä lähti perään
ankarasti manaten hopeahiuksista maan rakoon.


Brunetti istui pelkääjän paikalla hopeisessa BMW:ssä Kakashi vieressään kuskin paikalla.
'Myitkö tosiaan Volvosi pois? Sehän toimi ihan hyvin ja kehräsi kuin
kissa!', Kakashi kysyi ihmeissään ja oli ajautua vastapuolen kaistalle,
mutta Iruka tarttui rattiin ja ohjasi auton omalle kaistalleen.
'Ei minulla ole autolle käyttöä, kuljen mieluummin bussilla tai
kimppakyydeissä. Enkä sitä paitsi asu kaukana koulusta. Jos joskus todella tarvitsen omaa kulkuneuvoa, ostan moottoripyörän.', brunetti selitti kärsivällisesti ja oikaisi taas auton kulkua Kakashin tuijottaessa tätä suu auki.
'Et ole tosissasi!', hopeahiuksinen älähti, mutta hiljeni Irukan luotua
tähän tylsistyneen katseen. "Ei se olekaan niin paha idea... Iruka mustan moottoripyörän selässä nahkahousut jalassa ja avonainen takki löysän topin päällä..."
'K-Kakashi? Sinä vuodat verta!’ Iruka kauhistui, mutta rauhoittui
katsottuaan asiaa tarkemmin. ’Nenäverenvuoto. Äh! Hemmetin perverssi!', hän tiuskaisi ja läppäsi miesystäväänsä lempeällä
avokämmenellä.


BMW kaartoi omakotitaloalueelle ja parkkeerasi keltavalkean
kaksikerroksisen talon pihalle. Kakashi nousi autosta ja auttoi Irukaa
kantamaan kauppakassit sisälle taloon.
'Et ole vaihtanut järjestystä lähtöni jälkeen. Onhan sinulla vielä se
pleikkari tallessa? Kaipasin sitä kun pänttäsin jatko-opiskeluihin.', Kakashi kyseli hyväntuulisesti ja lateli maitotölkkejä jääkaappiin.
'On se kaapissa tallessa. Eikö sinulla ollut mitään muuta ikävä kuin sitä pleikkariasi!?', Iruka huudahti leikkisästi ja näytteli mököttävää.
'Joo! Sinun tekemiäsi ruokia, niitä ajattelin koko ajan.', Kakashi kiusasi takaisin ja sai brunetin tuhahtamaan, sekä nakkelemaan nyt avonaisia hiuksiaan olan yli neitimäisesti muka loukkaantuneena.
'Pitihän se arvata!', tämä tiuskaisi, muttei saanut piilotettua huvittuneisuutta äänestään.


Kakashi suuntasi tuttua reittiä kaapille ja penkoi kärsineen Playstation
2:n esiin. 'Awww, ihan pölyssä!'
Iruka kuunteli keittiöstä huvittuneena Kakashin lepertelyä
kallisarvoiselle pleikkarilleen, kun tämä ruuvasi kantta auki ja puhalteli pölyjä pois.
'Hani~ Mitä ruokaa laitat?', Kakashi huhuili rakkaalleen kun haistoi
keittiöstä tulvivan tuoksun.
'En kummoista, lihapullia ja muusia, ja jos haluat, voin keittää makaronia sekaan.'
Hopeahiuksisen miehen silmät suuntasivat oitis keittiöstä kurkistavaan brunettiin ja hän lähetti tälle lentosuukon, jonka Iruka tulkitsi makaronin kannalle.


Vanhempi mies asteli keittiöön ja hymyili nähdessään brunetin hyräilemässä sininen essu päällään. Kakashi siirtyi Irukan taakse ja kietoi kätensä tämän vyötärölle, painaen kasvonsa tämän niskaan. Hän tunsi brunetin kotoisan ominaishajun. 'Hani, tiedäthän sinä että minulla oli ikävä sinua...', Kakashi kuiskasi Irukan korvaan ja rutisti tätä hellästi itseään vasten. Iruka hämmentyi hieman toisen miehen äkkinäisestä hellyydenosoituksesta, mutta hymyili ja kääntyi toisin päin Kakashin sylissä suudellen tämän pehmeitä huulia.
Hopeahiuksisen kieli pyysi lupaa päästä tutkimaan brunetin suuta, joka myönsi luvan ja haastoi kamppailuun.


Kakashin käsi oli löytänyt tiensä Irukan paidan alle ja hyväili ruskeaa
ihoa, saaden toisen inahtamaan hennosti. Vanhempi mies olikin ehtinyt kaivata näitä taivaallisia äännähdyksiä, jotka innostivat toisen käden hapuilemaan Irukan vyönsolkea. Brunetin hengitys oli jo katkonaista, eikä tämä tehnyt elettäkään käskeäkseen toista lopettamaan. Irukakin oli kaivannut tätä tunnetta, Kakashin kosketus sai hänet värähtämään mielihyvästä. Brunetti huudahti hieman tuntiessaan nousevansa ilmaan.
Kakashi nosti Irukan tiskipöydälle kepeästi kuin höyhenen, ja painautui jälleen suutelemaan tätä.


Juuri kun asiat alkoivat käydä enemmän tuttavallisiksi, ajastin alkoi
piipittää lujaa ja vaativasti. Vanhempi mies ei ensin tehnyt elettäkään
lopettaakseen, mutta kimeä ääni alkoi käydä korviin ja
miesten oli pakko keskeyttää puuhansa.
'Hemmetin ajastimet!', Kakashi tiuskaisi kärttyisenä ja mulkaisi
murhaavasti mainittua esinettä.
'Jospa ensi kerralla odotat ensin, että olen saanut illallisen
valmiiksi.', Iruka kiusasi ja kääntyi taas hellan puoleen. Kakashi ei
kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, vaan nipisti brunetin takamusta astellessaan olkkariin pleikkarinsa kimppuun.
---


'Kiba! Kiba! Avaa ovi!', kuului Nejin hieman hätääntynyt, sekä ärsyyntynyt ääni oven takaa. Kiba, joka oli nukahtanut, kierähti sohvalla unisena ja kiskoi housut jalkaansa matkalla ovelle.
'Meinaatko hajottaa oven vai mitä vit-? Piruko sun kimppuusi on käynyt!?’, vielä äsken uninen poika rääkäisi lievästi järkyttyneenä.
'No ei kaukana ollut, päästä sisään, urpo, tai ne huomaa, missä olen!,
Neji huudahti, tuupaten Kiban edestään, ja kolautti oven kiinni.
'Urpo?' 'Sori, hätääntyneenä ja vertavuotavana yleensä huutaa mitä sylki suuhun tuo', Neji irvisti, pidellen vatsaansa, ja valui ovea pitkin lattialle.
'Pystytkö kävelemään tuohon sohvalle, vai pitääkö minun kantaa?', Kiba tiedusteli varovasti, hän tiesi Nejin kuitenkin kieltäytyvän kunniansa vuoksi.
'Ei helvetissä, kyllä minä siihen pystyn.', Neji ähkäisi ja tarttui Kiban
käteen, ja poika talutti ystävänsä sohvalle.
'Harun porukoilla oli kai tylsää, ja ne päätti kai pitää hauskaa kun
näkivät minut kylillä. Yksi huitaisi aika ilkeästi rautakangella mahaan...'


Kiba kuunteli hiljaa ja yritti hillitä kasvavaa raivoaan Harua kohtaan.
Neji oli aika surkeassa kunnossa, mutta oli hän kovempiakin löylytyksiä kestänyt ja paranisi, kun vähän lepäilisi.
Nejin harmaa huppari oli revennyt hihasta, ja samanväriset löysät housut olivat kokeneet saman kohtalon polvista. Huuli oli turpeessa, ja silmäkulmasta vuosi inhottavasti verta. Kasvoissa näkyi ilkeän syviä
hiekkaisia uria, jotka olivat luultavasti tulleet asfaltista. Kyljissä ja
vatsassa näkyi jo reilun kokoisia mustelmia.
'On jätkä saanut turpiinsa ihan kehuttavasti..'
'Näkisitpä ne muut. Ei nekään helpolla päässeet', Neji naurahti ja puri
hammasta tuskaisesti, kun Kiba kiristi sidettä mustelmien ja ruhjeiden
ympärille. Kiba kävi hakemassa keittiöstä kylmäpussin ja lisää pumpulia.
'Se puhdistusaine sitten kirvelee tajuttomasti, mutta kyllä se tepsiikin.'
Neji kurkotti Kiban tarjoaman käsipeilin ja pumpulitukon syventyen
poimimaan pikkukiviä naamansa ruhjeista, välillä irvistäen, ja painoi
pumpulin ruhjetta vasten. Poika säpsähti vähän, ja rutisti vaaleat
silmänsä kiinni kiroten hiljaa, 'Ai saatana... Ei yhtään enempää voi
sitten kirvellä!?'
'Voin minä suolaa hakea', Kiba murjaisi vastapäiseltä sohvalta ja sai
Nejin tyrskähtämään.
'Jos nyt et kuitenkaan.'


Kiba havahtui toistamiseen siihen, että joku yritti ilmeisesti murtaa
hänen ovensa. 'Kuka siellä nyt on?'
'Älä avaa! Saattaa olla Harun porukat, jos ne näki veripisaroiden johtavan tänne. Nyt ei tee mieli tulla piestyksi enää', Neji varoitteli sohvalta, ja keinui hermostuneesti lonkalta toiselle nähdäkseen, mitä Kiba teki.
Ruskeahiuksinen poika mietti hetken Nejin sanoja, mutta päätti kuitenkin avata oven. Shikamaru ja Lee pelmahtivat sisälle ja kumpikin pälätti hätääntyneenä Kiballe.
'Ne on piesseet Nejin ja me ei löydetä sitä mistään! Se lähetti tekstarin Shikamarulle ja sano olevansa takaa-ajettu!'
Kiba yritti saada ääntään kuuluville ja kertoa Nejin olinpaikan, mutta
hänen äänensä hukkui kahden pojan pälätykseen ja sadatteluun.
'Nyt turpa kiinni kumpikin! Neji on täällä ja toistaiseksi elossa'
'Ai', kumpikin lausuivat kuorossa ja kurottivat katsomaan sisemmäs taloon.
Neji istui sohvalla ja nosti kaksi sormea tervehdykseen.
'Neji-kun! Olet elossa! Kuten arvattavissa, pääsit pakoon nuoruuden
voimalla ja pieksit pari vastustajaakin!', Lee pälätti kovaan ääneen ja
näytti sen karmean poseerauksen, josta myös Gai-sensei oli tunnettu.
Kiba ja Shikamaru läimäisivät kumpikin otsiaan ja Nejin silmän alle
ilmestyi sykkivä verisuoni.
'Turpa kiinni, Lee...'


'Shikamaru! Tietääkö Kiba, missä Neji on!? Soitin Tentenille, hänen
pitäisi tulla tänne kohta', Temari huusi pelmahtaen ovesta sisään.
'Voi helvetti! Tenten tästä vielä puuttuikin!', Neji protestoi sohvalta ja
näytti hapanta naamaa Temarille. 'Minusta Tentenin kuului saada tietää, että hänen poikaystävänsä on hakattu', Temari huomautti piikikkäästi, ja sai Shikamarun virnistämään tuskaisesti.
'Älä, Neji, suututa Temaria, tai se vittuilee minulle koko loppuviikon.'
'Neji!? Missä Neji on!?', Tenten kiljui rynnistäessään sisälle Kiban
muutenkin jo ahtaaseen kämppään. 'Täällä...’
Teräväsilmäinen tyttö huomasi oitis Nejin sohvalta ja harppoi tämän eteen, kaikkien ihmetykseksi läimäisten tätä kipakasti poskelle.
'Minähän olen kieltänyt tappelemasta yksin! Saat vain pahemman kerran turpiisi kun yrität leikkiä sankaria!', Tenten säkätti itku kurkussa kimeällä äänellä ja suuntasi vihaisen katseensa Shikamaruun ja Leehen.
'Ja te tietenkin pakenitte paikalta ja jätitte Nejin yksin niiden
hakattavaksi!?'
Tässä vaiheessa Temari puuttui puheeseen silmät salamoiden.
'Shikamaru ei jättänyt ketään yksin tappeluun! Neji itse liikkui
huolimattomasti sivukujalla ja sai Harun porukat niskaansa! Olisit itse
ollut Nejin mukana!'
Tytöt eivät kiihkeän sanaharkan lomassa huomanneet poikien luikkineen hissukseen ulos talosta lähimpään kuppilaan.
---


Blondi keikkui tuolilla pureksien kynäänsä ja luki maantiedon kirjaa,
tummahiuksisen kirjoittaessa hänen sanelujensa mukaan.
'Nee~, mulla olisi luultavasti yksi vanha kirja, jossa on jotain
Italiasta. Se on tuolla hyllyllä, mutta sinun pitää tulla tukemaan sitä
tai se kaatuu.'
Sasuke nyökkäsi tälle ja venytteli olka kuuluvasti rasahtaen, lähtien
sitten blondin perään.
Sasuke asettautui tukemaan hyllykköä, blondin mielestä turhankin lähelle.
'Haa! Löytyi!', Naruto huikkasi ja piti painavaa kirjaa käsissään. Sasuke irrotti otteensa ja oli siirtymäisillään blondin edestä, mutta Naruto tönäisi kyynärpäällään hyllykköä, joka kaatui.
Sasuke tarrasi nopeasti blondin kädestä ja riuhtaisi tämän pois tieltä,
jolloin hyllykkö ja kirjat kaatuivat tummahiuksisen selän päälle, blondin maatessa kauhuissaan tämän alla.
'S-Sasuke!?'
Viimeinen kirja putosi ja osui suoraan Sasuken takaraivoon, aiheuttaen luonnollisesti sen, että tämä painoi huulensa vasten blondin huulia.
Naruton silmät revähtivät auki ja hänen kätensäkin tärisivät hieman.
"Sasuke suutelee minua!?"
Tummahiuksinen taas oli varsin tietoinen Naruton ahdingosta, mutta päätti ottaa ilon irti tästä tilaisuudesta, ja näykkäisi varovasti blondin
alahuulta, saaden tämän inahtamaan epämääräisesti.


Naruto käänsi hädissään kasvonsa sivulle, ja hivuttautui pois Sasuken
alta. Blondi nosti kirjahyllyn tummahiuksisen selän päältä hieman
ponnistellen, ja polvistui tämän vierelle.
'Sasuke, sinä vuodat verta', Naruto sopersi hiljaa ja painoi nenäliinan
toisen pojan huulta vasten.
Naruto ei tosin tiennyt, että Sasuke oli purrut itse huuleensa
tajutessaan, miten vakavan töppäyksen oli tehnyt. Jos hän nyt säikäyttäisi blondin liian suoralla toiminnalla, tämä saattaisi tahtoa
enemmän etäisyyttä.
'Umm.. Tuota, kiitos kun pelastit', Naruto sanoi hiljaa ja nousi äkisti.
'Menen hakemaan mehua ja jotain naposteltavaa, tai jotain.'
Sasuke jäi istumaan yksin lattialle ja katseli toisen pojan menoa
ahdistunein silmin.


Korppihiuksinen kuitenkin rohkaisi itsensä ja lähti seuraamaan Narutoa, joka kolisteli astiakaapilla posket punaisina ja yritti vältellä Sasuken katsetta. Korppihiuksinen kosketti blondin olkaa ja sai tämän inahtamaan värähtäen.
'Naruto, anteeksi.. Minä-'
'Ei se sinun vikasi ole, satuin vain muistamaan jotain...', Naruto lähes
tiuskaisi ääni käheänä, kuin pidätellen itkua.
Sasuke tunsi tilanteen jännitteen ja kiusallisuuden, mutta siitä
huolimatta hänen kiinnostuksensa oli yltynyt. Mitä niin kamalaa blondille oli joskus tapahtunut?
'Naruto, painaako sinun mieltäsi jokin? Minulle voit kertoa.', tummahiuksinen kuiskaisi hiljaa blondin korvaan ja kietoi varovasti
kätensä tämän ympärille.
'..It...chi.'
'Mikä?'
'Uchiha Itachi!', Naruto huudahti nyt avoimesti itkien ja tärisi. Sasuken
ilme oli hetken sekava, siitä saattoi erottaa hämmennystä, kauhua, vihaa ja surua, sekä jotain tulkitsematonta, mistä ei voinut saada selkoa.
'Itachi!? Onko koulun opettajan, Itachin sukunimi Uchiha!?', Sasuke huusi ravistaen säikähtänyttä poikaa. 'O-On.'
Sasuke päästi irti Narutosta ja asteli vihaisesti ovelle, pysähtyen
kuitenkin hetkeksi.
'Tekikö hän sinulle jotain?'
Blondi vinkaisi epäselvästi, ja valui astiakaappia pitkin lattialle,
kysyen hennolla äänellä.
'Onko hän sinun-?'
'On. Veljeni.', tummahiuksinen keskeytti kylmästi ja katosi oven taa,
jättäen blondin tuijottamaan lattiaa järkyttyneenä.
------