Naruto hätkähti hereille unesta, johon oli vaipunut löydettyään Hinatan. Orava oli lähtenyt ja hän makasi hauraassa valossa Hinatan vieressä tähyillen metsän pimentoihin. Hän ei kuullut mitään. Yhtäkkiä Naruto tunsi kipua pohkeessaan. Hän oli kaatunut etsiessään Hinataa. Naruto hymyili ja suuteli Hinataa otsalle.

Hinata nosti päätään ja hymyili. Naruto oli löytänyt hänet. Hänellä oli lämmin ja iloinen olo. Hinata muisti kaiken, mitä oli tapahtunut eilen. Hän katsoi Narutoa. He vain katsoivat toisiaan. Lopulta Naruto otti Hinatasta kiinni ja painoi tämän syvään syleilyyn. He, eivät sanoneet mitään, eivät yhtään mitään.

Viimeinkin Naruto otti Hinataa kädestä ja he lähtivät kävelemään kohti kyläänsä. Hinata huomasi Naruton jalan olevan veressä, ja kauhistui. Hän rupesi hoitamaan haavaa. Hinata laittoi siihen rasvaa, mitä kantoi aina mukanaan. Se tuntui jo paljon paremmalta. Lopuksi Hinata sitoi haavaan vielä siteen.

Kun he olivat turvallisesti päässeet pois metsästä, niin he lähtivät kohti Naruton kotia. Kumpikin heistä oli nälissään, joten Naruto nappasi pöydältä kaksi omenaa ja antoi toisen Hinatalle. Hinata maistoi, kuinka omenan hieno maku valtasi hänen suunsa. Hän nautti siitä melkein yhtä paljon kuin Naruton lämpimästä sylistä. Naruto ojensi myös maitoa Hinatalle, mutta tämä halusi mieluummin appelsiinimehua. Kun he olivat syöneet, he asettuivat mukavasti makaamaan Naruton pedille ruokalevoksi.

Hinata painui Naruton syliin ja Naruto vastasi halaukseen lämpimästi. He nukahtivat. He uneksivat toisistaan.

Lopulta kun Hinata heräsi, hän huomasi, että Naruto nukkui vielä. Hän tönäisi Narutoa hieman, että tämä tippuisi sängyltä, ja niin siinä kävikin. Hinata nauroi kun Naruto vielä unenpöperössä mietti mitä oli tapahtunut.  Lopulta hän tajusi nauroi ääneen Hinatan kanssa yhdessä. Sitten he lähestyivät toisiaan hitaasti ja lopulta heidän huulensa kohtasivat toisensa. Hinata tunsi kuinka kaikki viimeinenkin kankeus lähti. He suutelivat kauan. Niin kauan, että se tuntui iäisyydeltä.