Yövieras osa 5 2/2 - Naruto-chan
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
12
Katsottu 1493 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 1583 sanaa, 9931 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2008-01-14 17:07:20
Jei, viimeinkin sain sen aikaan. Ja nyt hartioita särkee. x.x
SasuNarua, piilotettua GaaNarua, shounen-aita, jouluhömpötystä, teletappivaroitus ym kivaa. Tästä tuli sitten hieman lyhyempi kuin muut, gomen!
No niin, sekä Naruto että Gaara olivat tulleet tiensä päähän. Sasuke nimittäin aivan varmasti päästäisi heidät päiviltä, kun kuulisi totuuden pojista. Voi raukkoja, toivottavasti ehtivät kirjoittaa edes testamentin...
SasuNarua, piilotettua GaaNarua, shounen-aita, jouluhömpötystä, teletappivaroitus ym kivaa. Tästä tuli sitten hieman lyhyempi kuin muut, gomen!
No niin, sekä Naruto että Gaara olivat tulleet tiensä päähän. Sasuke nimittäin aivan varmasti päästäisi heidät päiviltä, kun kuulisi totuuden pojista. Voi raukkoja, toivottavasti ehtivät kirjoittaa edes testamentin...
Arvostelu
12
Katsottu 1493 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
This is the ultimate showdown of ultimate destiny: Kauhistus, miten lyhyt tästä tuli. O.O Noh, ei voi mitään, tämähän olikin kahtia leikattu osa, joten... ^^' *yrittää keksiä hyviä selityksiä* Plääh, let's go already! Niin, ja raportoikaa virheistä! ^^
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Edellisessä osassa tapahtunutta:
“Naruto, tunnetko sinä tämän pojan?” Sasuke kysyi kääntyen katsomaan kysyvästi poikaystäväänsä. Naruto meni sanattomaksi. Miten hän selittäisi, mistä tunsi Gaaran? Jos hän valehtelisi, uskoisiko Sasuke? Vai tiesikö tämä jo totuuden heistä, ja halusi nyt vain kuulla Naruton kertovan sen itse.
Vaaleahiuksinen poika nielaisi ja katsoi vuoroin Sasukea, ja vuoroin Gaaraa, jotka kumpikin tuijottivat häntä odottaen.
“No Naruto, kerrohan hänelle, kuka olen, vai kerronko minä?” Gaara sanoi kulmiaan kohottaen.
Naruto veti henkeä, ja päätti kertoa koko totuuden.
“En selitä mitään, ennen kuin ovi saadaan kiinni. Tännehän jäätyy.”
Naruto onnitteli itseään keksittyään hyvän tekosyyn viivytellä vastaamista. Sasuke huokaisi ja viittoi Gaaran tulemaan sisälle laittaen oven kiinni punapään perässä. Gaara katseli silmäkulmastaan kiinnostuneena suurta, hallin tapaista eteistä. Vai tällaisessako Naruton poikaystävä asui...?
"Entä jos mentäisiin olohuoneeseen?" Naruto kysyi hymyillen hermostuneesti. Sasuken tiukka katse sai hänet kuitenkin vaikenemaan ja jäämään niille sijoilleen, vaikka hänen aivonsa käskivät hänen paeta niin kauas kuin pippuri kasvoi. Ikävä kyllä hänen jalkansa eivät tienneet, missä pippuri kasvoi, joten pakeneminen jäi sitten siihen.
"Sasuke, kuka siellä on?" kuului Mikoton ääni keittiöstä.
"Vain yksi Naruton kaveri", Sasuke huusi takaisin painottaen kaveri-sanaa vilkaisten samalla Narutoa. Blondi nielaisi ja käänsi katseensa eteisen vaatekaappien peilioviin. Peilistä häntä tuijotti takaisin todella kalpea ja hermostuneen näköinen Naruto.
"Öh, tuota, juttu on niin, että..." Naruto yritti aloittaa selitystään puhuen peilikuvalleen, mutta sanat juuttuivat hänen kurkkuunsa. Sasuke laittoi kätensä puuskaan.
"Naruto yrittää sanoa, että minä olen..." Naruto kääntyi katsomaan Sasukelle puhuvaa Gaaraa kauhuissaan. "...Naruton serkku, Gaara."
Vaaleahiuksinen poika ei osannut kuin tuijottaa suu auki tonttuasuista punapäätä, joka puhui hänen poikaystävälleen varmalla äänellä ja katsoi tätä silmääkään räpäyttämättä. Sasuke näytti hetken miettivän, uskoisiko hän Gaaraa, mutta nyökkäsi sitten. Viimein mustahiuksinen poika hymyili.
"No miten on, Gaara, haluaisitko liittyä meidän joulunviettoomme mukaan?" hän kysyi.
"Minulla on perhejuhla tiedossa tänä iltana, joten en ehdi jäädä, mutta kiitos kutsusta", Gaara sanoi ja kääntyi katsomaan Narutoa. Hän laittoi kätensä hellästi tämän leualle ja nostaen sitä ylöspäin sulki pojan suun. "Varo, ettei leukasi putoa, serkku hyvä."
Hetken Naruto oli pelännyt, tai toivonut, että Gaara olisi suudellut häntä Sasuken läsnäolosta huolimatta. Tämä kuitenkin vain virnisti "serkulleen" ja ojensi kädessään yhä olevan muovikassin Sasukelle.
"Hyvää joulua", Gaara sanoi, painoi ovenkahvan alas selkänsä takana työntäen samalla ulko-oven auki. Hän vilkutti pojille hymyillen, ja luikahti kuistille painaen oven kiinni perässään.
"Ihme tyyppi tuo serkkusi. Oven piti olla lukossa, mutta hän avasi sen tuosta vain", Sasuke huomautti. Hän kokeili painaa koristeellista ovenkahvaa alas ja avata ovea, mutta se oli lukossa.
Naruto ei saanut sanaa suustaan. Gaaran vierailu oli yllättänyt hänet täysin. Sasuke kurkisti muovikassiin ja nosti sieltä yhden ison paketin. Hän luki pienestä tarralapusta kenelle se oli, ja tyrkkäsi paketin sitten Naruton käteen. Tämä laski hämmästyneenä katseensa pakettiin käsissään. Se oli pehmeä ja muhkurainen, ja päällystetty oranssilla lahjapaperilla. Melko outo väri lahjapaperiksi, mutta Gaara ilmeisesti tiesi sen olevan Naruton lempiväri. Sasuke nosti kassista lähes samankokoisen ja -muotoisen, sinisellä paperilla päällystetyn paketin.
"En ole koskaan tiennyt, että sinulla on serkku, ja vieläpä noin antelias."
Naruto nosti katseensa Sasukeen, joka hymyili hänelle. Sitten hän katsoi jälleen lahjapakettiaan.
"En minäkään."
Myöhemmin illalla, kun lahjat oli avattu ja jouluateria syöty, Naruto istui Sasuken huoneessa poikaystävänsä sängyllä ja tuijotti Gaaran antamaa lahjaa käsissään miettien uskaltaisiko avata sen. Hän oli halunnut avata sen yksin, kaikessa rauhassa, sillä hän ei ollut aivan varma, sisälsikö paketti jotain, mitä Sasuke ei saanut nähdä. Ja kyllä hän muutenkin halusi avata Gaaran lahjan yksin.
Naruto avasi hyvin teipatun lahjan varovasti, kuin peläten sen räjähtävän liian varomattomasta käsittelystä. Lahjapaperin hiljaisen repeämisen lisäksi yläkerrasta ei kuulunut muita ääniä. Alakerrasta taas kuului Palleron iloista haukuntaa, Itachin puhetta, Sasuken naurua ja joitakin sanoja tai lauseita myös veljesten vanhemmilta. Siellä tunnelma oli kuin tavallisena jouluaattoiltana.
Naruto veti henkeä ja veti paperin pehmeän lahjansa päältä. Paketista paljastui suloinen, ruskea nallekarhu. Sillä oli pörröinen ja silkkinen tekoturkki, ja se hymyili Narutolle. Naruto hymyili nallelle takaisin. Sitten hän painoi sen lujasti itseään vasten halaten sitä tiukasti.
"Hei, mitä sinä sait Gaaralta?" Naruto kysyi seuraavana aamuna Sasukelta poikien ollessa kahdestaan Sasuken huoneessa. Sasuke makasi selällään sängyllään pelkät alushousut jalassa, ja Naruto istui patjalla lattialla yllään turkoosi fleeceyöpuku, jonka Sasuken äiti oli hänelle joululahjaksi antanut. Yöpukua koristivat suloiset oranssien kettujen kuvat.
Sasuke ei jaksanut edes nousta istumaan, vaan heitti Narutoa naamaan jollain Naruton nallen kokoisella pehmolelulla. Naruto otti sen käteensä, ja katsoi sitä. Se oli violetti virtahepo, joka sekin oli Narutosta suloinen, joskaan ei yhtä suloinen kuin hänen nallensa. Naruto alkoi nauraa, ja Sasuke käänsi kylkeään.
"Pää kiinni", poika mutisi. "Serkullasi on outo huumori, sano minun sanoneen."
Naruto tuhahti hymyillen ja viskasi Sasuken virtahevon takaisin pojan sänkyyn.
"Joko sinun virtahevollasi on nimi?" blondi kysyi poikaystävältään. "Minun nalleni nimi on Teddy."
"Joutavuuksia", Sasuke mutisi ja veti peittonsa päänsä yli haudaten itsensä sen alle. Naruto alkoi jälleen nauraa.
"Minulla olisi hyviä ehdotuksia. Miten olisi herra Virtanen? Tai vaikka... Hopsu? Tai..."
"Se on Tiivitaavi, ja sillä sipuli", kuului Sasuken väsynyt mutina peiton alta.
"Ää, se on tylsä nimi, etkö voisi keksiä jotain parempaa...?"
"No onko se sinun Hopsusi sen parempi? Eikös se ollut se vihreä hyypiö?"
"Eikun se vihreä oli Hipsu."
"Ihan miten vaan, anna minun nukkua."
Naruto ajatteli kerrankin tehdä niin kuin hänen poikaystävänsä tahtoi, ja kävi itsekin makaamaan selälleen patjalleen. Hän otti Teddy-nallensa kainaloonsa ja tuijotti huoneen vaaleaa, puista kattoa. Huoneen ikkunasta tulvi ikkunan edessä olevasta, tummansinisestä rullaverhosta huolimatta sisälle kylmän talviauringon valoa. Se sai huoneen vaaleat seinät ikään kuin hehkumaan. Samalla se sai Sasuken puristamaan silmiään tiukemmin kiinni peittonsa alla ja Naruton hymyilemään onnellisena.
"Minusta Tiivitaavi on vähän tyhmä nimi..."
"Nyt riittää!" Sasuke huudahti ja heitti peiton päältään. Sitten hän pudottautui sängyltään Naruton patjalle ja kävi makaamaan vatsalleen tämän päälle. Pojat tuijottivat toisiaan nenät lähes kiinni toisissaan. Sitten Sasuke laski päätään ja suuteli Narutoa hellästi.
"Hyvää joulua, Naruto", hän sanoi lähes kuiskaten ja hymyili. Naruto hymyili takaisin.
"Hyvää joulua, Tiivitaavi."
Naruton poskessa oli pitkään sen jälkeen Sasuken kämmenen muotoinen, punoittava jälki.
"""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Ota vaatteet pois, joku hullu huusi, vaatteet pois, oli heitä kuusi: Olinpas ilkeä, ensin joulupukkihuumoria ja nyt Teletappeja! *hykertelee yksinään* Noh, kertokaa mitä piditte! Positiivisesta kommentista pidän, mutta jotain rakentavaakin olisi kiva saada. Mutta jos ette keksi mitään järkevää kommentoitavaa, niin jutelkaa sitten vaikka säästä! xD Tell me what you think! I really wanna know... Yhyy, enkun koe huomenna... u.u
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Edellisessä osassa tapahtunutta:
“Naruto, tunnetko sinä tämän pojan?” Sasuke kysyi kääntyen katsomaan kysyvästi poikaystäväänsä. Naruto meni sanattomaksi. Miten hän selittäisi, mistä tunsi Gaaran? Jos hän valehtelisi, uskoisiko Sasuke? Vai tiesikö tämä jo totuuden heistä, ja halusi nyt vain kuulla Naruton kertovan sen itse.
Vaaleahiuksinen poika nielaisi ja katsoi vuoroin Sasukea, ja vuoroin Gaaraa, jotka kumpikin tuijottivat häntä odottaen.
“No Naruto, kerrohan hänelle, kuka olen, vai kerronko minä?” Gaara sanoi kulmiaan kohottaen.
Naruto veti henkeä, ja päätti kertoa koko totuuden.
“En selitä mitään, ennen kuin ovi saadaan kiinni. Tännehän jäätyy.”
Naruto onnitteli itseään keksittyään hyvän tekosyyn viivytellä vastaamista. Sasuke huokaisi ja viittoi Gaaran tulemaan sisälle laittaen oven kiinni punapään perässä. Gaara katseli silmäkulmastaan kiinnostuneena suurta, hallin tapaista eteistä. Vai tällaisessako Naruton poikaystävä asui...?
"Entä jos mentäisiin olohuoneeseen?" Naruto kysyi hymyillen hermostuneesti. Sasuken tiukka katse sai hänet kuitenkin vaikenemaan ja jäämään niille sijoilleen, vaikka hänen aivonsa käskivät hänen paeta niin kauas kuin pippuri kasvoi. Ikävä kyllä hänen jalkansa eivät tienneet, missä pippuri kasvoi, joten pakeneminen jäi sitten siihen.
"Sasuke, kuka siellä on?" kuului Mikoton ääni keittiöstä.
"Vain yksi Naruton kaveri", Sasuke huusi takaisin painottaen kaveri-sanaa vilkaisten samalla Narutoa. Blondi nielaisi ja käänsi katseensa eteisen vaatekaappien peilioviin. Peilistä häntä tuijotti takaisin todella kalpea ja hermostuneen näköinen Naruto.
"Öh, tuota, juttu on niin, että..." Naruto yritti aloittaa selitystään puhuen peilikuvalleen, mutta sanat juuttuivat hänen kurkkuunsa. Sasuke laittoi kätensä puuskaan.
"Naruto yrittää sanoa, että minä olen..." Naruto kääntyi katsomaan Sasukelle puhuvaa Gaaraa kauhuissaan. "...Naruton serkku, Gaara."
Vaaleahiuksinen poika ei osannut kuin tuijottaa suu auki tonttuasuista punapäätä, joka puhui hänen poikaystävälleen varmalla äänellä ja katsoi tätä silmääkään räpäyttämättä. Sasuke näytti hetken miettivän, uskoisiko hän Gaaraa, mutta nyökkäsi sitten. Viimein mustahiuksinen poika hymyili.
"No miten on, Gaara, haluaisitko liittyä meidän joulunviettoomme mukaan?" hän kysyi.
"Minulla on perhejuhla tiedossa tänä iltana, joten en ehdi jäädä, mutta kiitos kutsusta", Gaara sanoi ja kääntyi katsomaan Narutoa. Hän laittoi kätensä hellästi tämän leualle ja nostaen sitä ylöspäin sulki pojan suun. "Varo, ettei leukasi putoa, serkku hyvä."
Hetken Naruto oli pelännyt, tai toivonut, että Gaara olisi suudellut häntä Sasuken läsnäolosta huolimatta. Tämä kuitenkin vain virnisti "serkulleen" ja ojensi kädessään yhä olevan muovikassin Sasukelle.
"Hyvää joulua", Gaara sanoi, painoi ovenkahvan alas selkänsä takana työntäen samalla ulko-oven auki. Hän vilkutti pojille hymyillen, ja luikahti kuistille painaen oven kiinni perässään.
"Ihme tyyppi tuo serkkusi. Oven piti olla lukossa, mutta hän avasi sen tuosta vain", Sasuke huomautti. Hän kokeili painaa koristeellista ovenkahvaa alas ja avata ovea, mutta se oli lukossa.
Naruto ei saanut sanaa suustaan. Gaaran vierailu oli yllättänyt hänet täysin. Sasuke kurkisti muovikassiin ja nosti sieltä yhden ison paketin. Hän luki pienestä tarralapusta kenelle se oli, ja tyrkkäsi paketin sitten Naruton käteen. Tämä laski hämmästyneenä katseensa pakettiin käsissään. Se oli pehmeä ja muhkurainen, ja päällystetty oranssilla lahjapaperilla. Melko outo väri lahjapaperiksi, mutta Gaara ilmeisesti tiesi sen olevan Naruton lempiväri. Sasuke nosti kassista lähes samankokoisen ja -muotoisen, sinisellä paperilla päällystetyn paketin.
"En ole koskaan tiennyt, että sinulla on serkku, ja vieläpä noin antelias."
Naruto nosti katseensa Sasukeen, joka hymyili hänelle. Sitten hän katsoi jälleen lahjapakettiaan.
"En minäkään."
Myöhemmin illalla, kun lahjat oli avattu ja jouluateria syöty, Naruto istui Sasuken huoneessa poikaystävänsä sängyllä ja tuijotti Gaaran antamaa lahjaa käsissään miettien uskaltaisiko avata sen. Hän oli halunnut avata sen yksin, kaikessa rauhassa, sillä hän ei ollut aivan varma, sisälsikö paketti jotain, mitä Sasuke ei saanut nähdä. Ja kyllä hän muutenkin halusi avata Gaaran lahjan yksin.
Naruto avasi hyvin teipatun lahjan varovasti, kuin peläten sen räjähtävän liian varomattomasta käsittelystä. Lahjapaperin hiljaisen repeämisen lisäksi yläkerrasta ei kuulunut muita ääniä. Alakerrasta taas kuului Palleron iloista haukuntaa, Itachin puhetta, Sasuken naurua ja joitakin sanoja tai lauseita myös veljesten vanhemmilta. Siellä tunnelma oli kuin tavallisena jouluaattoiltana.
Naruto veti henkeä ja veti paperin pehmeän lahjansa päältä. Paketista paljastui suloinen, ruskea nallekarhu. Sillä oli pörröinen ja silkkinen tekoturkki, ja se hymyili Narutolle. Naruto hymyili nallelle takaisin. Sitten hän painoi sen lujasti itseään vasten halaten sitä tiukasti.
"Hei, mitä sinä sait Gaaralta?" Naruto kysyi seuraavana aamuna Sasukelta poikien ollessa kahdestaan Sasuken huoneessa. Sasuke makasi selällään sängyllään pelkät alushousut jalassa, ja Naruto istui patjalla lattialla yllään turkoosi fleeceyöpuku, jonka Sasuken äiti oli hänelle joululahjaksi antanut. Yöpukua koristivat suloiset oranssien kettujen kuvat.
Sasuke ei jaksanut edes nousta istumaan, vaan heitti Narutoa naamaan jollain Naruton nallen kokoisella pehmolelulla. Naruto otti sen käteensä, ja katsoi sitä. Se oli violetti virtahepo, joka sekin oli Narutosta suloinen, joskaan ei yhtä suloinen kuin hänen nallensa. Naruto alkoi nauraa, ja Sasuke käänsi kylkeään.
"Pää kiinni", poika mutisi. "Serkullasi on outo huumori, sano minun sanoneen."
Naruto tuhahti hymyillen ja viskasi Sasuken virtahevon takaisin pojan sänkyyn.
"Joko sinun virtahevollasi on nimi?" blondi kysyi poikaystävältään. "Minun nalleni nimi on Teddy."
"Joutavuuksia", Sasuke mutisi ja veti peittonsa päänsä yli haudaten itsensä sen alle. Naruto alkoi jälleen nauraa.
"Minulla olisi hyviä ehdotuksia. Miten olisi herra Virtanen? Tai vaikka... Hopsu? Tai..."
"Se on Tiivitaavi, ja sillä sipuli", kuului Sasuken väsynyt mutina peiton alta.
"Ää, se on tylsä nimi, etkö voisi keksiä jotain parempaa...?"
"No onko se sinun Hopsusi sen parempi? Eikös se ollut se vihreä hyypiö?"
"Eikun se vihreä oli Hipsu."
"Ihan miten vaan, anna minun nukkua."
Naruto ajatteli kerrankin tehdä niin kuin hänen poikaystävänsä tahtoi, ja kävi itsekin makaamaan selälleen patjalleen. Hän otti Teddy-nallensa kainaloonsa ja tuijotti huoneen vaaleaa, puista kattoa. Huoneen ikkunasta tulvi ikkunan edessä olevasta, tummansinisestä rullaverhosta huolimatta sisälle kylmän talviauringon valoa. Se sai huoneen vaaleat seinät ikään kuin hehkumaan. Samalla se sai Sasuken puristamaan silmiään tiukemmin kiinni peittonsa alla ja Naruton hymyilemään onnellisena.
"Minusta Tiivitaavi on vähän tyhmä nimi..."
"Nyt riittää!" Sasuke huudahti ja heitti peiton päältään. Sitten hän pudottautui sängyltään Naruton patjalle ja kävi makaamaan vatsalleen tämän päälle. Pojat tuijottivat toisiaan nenät lähes kiinni toisissaan. Sitten Sasuke laski päätään ja suuteli Narutoa hellästi.
"Hyvää joulua, Naruto", hän sanoi lähes kuiskaten ja hymyili. Naruto hymyili takaisin.
"Hyvää joulua, Tiivitaavi."
Naruton poskessa oli pitkään sen jälkeen Sasuken kämmenen muotoinen, punoittava jälki.
"""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Ota vaatteet pois, joku hullu huusi, vaatteet pois, oli heitä kuusi: Olinpas ilkeä, ensin joulupukkihuumoria ja nyt Teletappeja! *hykertelee yksinään* Noh, kertokaa mitä piditte! Positiivisesta kommentista pidän, mutta jotain rakentavaakin olisi kiva saada. Mutta jos ette keksi mitään järkevää kommentoitavaa, niin jutelkaa sitten vaikka säästä! xD Tell me what you think! I really wanna know... Yhyy, enkun koe huomenna... u.u
Kommentit (Lataa vanhempia)
Shibya
- 2008-01-14 17:44:52
Tiivitaavi..Pfft... Hahaha! Tosi hyvä tarina kuten aina! x3
En kerinnyt löytää kirjoitusvirheitä, pahus...(luen niin nopeasti)
Tsemppiä kokeeseen myös! =)
En kerinnyt löytää kirjoitusvirheitä, pahus...(luen niin nopeasti)
Tsemppiä kokeeseen myös! =)
Aqua
- 2008-01-14 19:03:13
Söpöä ^^ Tiivitaavi.. on Sasukellakin nimet ;D Mutta tämä osa oli hyvä kuten edellisetkin :DD Kirjoitusvirheitä en löytänyt8en edes viitsinyt etsiä) joten täydet pisteet :D
ABeKoBe
- 2008-01-15 13:23:16
tiivitaavi, hipsuu, laalaa, pai<33 teletapit x33 gaaran hätävale oli kyllä melkoinen ja mulla käy sääliksi sassea ja mä jostain syystä tunnen inhoa narskaa kohtaan >< se on niin bitch!!! *ärrin murrin, menee halaamaan sassea ja hakkaamaan narskaa* et saa minulta mitään järkevää palautetta!! *muahhahahahahaaa* tyydy tähän: ungalabungala pim! kun aurinko laskee mäkien taa, teletapit käyvät nukkumaan^^
narusegawa
- 2008-01-15 13:58:01
*naurua* Miten sä saat tehtyä näin hyviä tarinoita. Oon odottanu tätä osaa. *naurua* tiivitaavi, hopsu
Minulta on turha odottaa että huomaisin virheet. :)
5p
Minulta on turha odottaa että huomaisin virheet. :)
5p
Lily-Rose
- 2009-05-05 12:27:12
Tänään oli aika pilvistä koko päivä... Säästä piti puhua vai? :D Tykkäsin tästä tosi paljon, olen lukenut kaikki osat. Teksti muuttuu koko ajan parempaan suuntaan, alussa oli vielä vähän tönkköä välillä, mutta nyt tosi sujuvaa ^^ Ja tässä on jännä idea. Ja mä hihitin tässä itsekseni kun luin tätä. :D Täydet pisteet. :P
(Rakentava palaute lähti lomalle Japaniin, mutta mä yritin parhaani ilman sitäkin.)
(Rakentava palaute lähti lomalle Japaniin, mutta mä yritin parhaani ilman sitäkin.)
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste