Ikäraja: T, myöhemmin M (T=Teen, M=Mature)josta tulee lemon-varoitus.
Genre: Romance
Pairings: ItaNaru, yksipuol. SasuNaru, KibaHina, ZabuHaku
Summary: elämä ei ole ikinä kohdellut Narutoa kovin hyvin, mutta hänellä on taitoa ja päättäväisyyttä. Hän haluaa vain päästä haluamaansa yliopistoon. mutta hänen kaksoiselämänsä tuottaa ongelmia.

Art and Artifice
Taidetta ja teennäisyyttä

- 6 -

"Ei se ole niin iso juttu, tiedätkö?"
"Tottakai se on iso juttu!" Naruto kurtisti kulmiaan Hakulle. "Hänen piti vain lähettää kuvat joillekin kasvottomille isoille kihoille joita minun ei tarvitse ajatella...koskaan. Kukaan ei maininnut mitään minun paljastamisestani kokonaiselle koululle täynnä arvostelevia teinejä!" Haku virnisti hitaasti.
"Oho? Ja mitä tapahtui sille 'he ovat kaikki vapautettavia'?
"No, heitä ei ole vielä vapautettu, kuten tiedät?" blondi murjotti.
"Katso, vaikka Ino laittaisi kuvat esille näyttelyyn, mitä sen väliä? Näyttely on aivan kouluvuoden lopussa, joten sillä ei kerkiäisi olla paljoa aikaa vaikuttaa lukiouraasi. Henkilökohtaisesti, mielestäni olisi mielenkiintoista nähdä kaikkien reaktiot.", omituisen ilkeä ilme kulki Hakun kasvojen yli. Hän huomasi Naruton tuijottavan, silmät selällään teeskennellystä pelosta, ja sitten hieroi käsiänsä yhteen nauraen mielipuolisesti.
"Sinä tarvitset ammattiauttajan apua.", Naruto julisti.
"Wow, tilanne on todellakin huononemassa. Hän on täysin huumorintajuton!" oli Hakun vastaus. Vihdoin Naruto ratkesi hymyilemään. "Siellähän se!" Haku kiljahti. "Etkö ole vähääkään kiinnostunut?"
"No, ehkä se voisi olla tavallaan ihan huvittavaa. Minulla vain on pieni pelko draamasta, mutta ehkä olet oikeassa, sen ei pitäisi olla suurikaan ongelma niin lähellä valmistumispäivää."
"Yep, tämä paikka on aiheuttanut niin paljon harmaita hiuksia ja masennusta. ja nyt olemme jättämässä sen kokonaan taaksemme. Olet seurannut virtaa jo kolme vuotta, joten sinun tulisi lähteä näyttävästi! Ansaitset oikeuden jättää varovaisuuden tuulen vietäväksi, kerrankin."
"Kai sitä tavallaan voisi katsoa hyppynä uuteen elämään?"
"Juuri niin, Kyuubi! Mikään ei tule olemaan enää samanlaista. Asiat vihdoin muuttuvat parempaan suuntaan. Meidän täytyy juhlistaa tätä! Vaihtaa vapaalle ja olla kahleettomia! Sinun pitäisi näyttäytyä siinä näyttelyssä pukeutuneena vain tiukkoihin nahkachapseihin!"
"Haku!!" kaksikko tijotti toisiaan hetken, yksi ällistyneenä ja toinen virnistellen korvasta korvaan. Sitten he molemmat purkahtivat ja alkoivat nauraa hysteerisesti. Usean minuutin ajan heidän täytyi nojata toiseen pysyäkseen pystyssä, koska nauroivat niin paljon että sattui.
Lopulta he vetäytyivät pois saadakseen ilmaa ja Naruto pyyhki naurun kyyneleitä kasvoiltaan.
"Minä todella tarvitsin tuota," hän puhisi naurun jäljiltä. "Kiitos, Haku."
"Ei mitään. Ajattelehan, se näyttely ei ole kovin kaukana enää. Meidän tulisi varmaan miettiä mitä itse laitamme esille. Jos haluat tehdä jotain uutta, niin sinun on parempi aloittaa pian."
"Minulla ei ole mitään ideaa siitä mitä haluan tehdä. Täytyy kai ruveta etsimään inspiraatiota. En voi uskoa sen olevan jo niin lähellä."
"Ehkä pikku reissumme Yliopistoon laittaa ideat kiertämään.", Haku ehdotti.
"Oli melkein unohtanut sen! Ino häiritsi minua.", Haku nosti kulmaansa.
"Ihanko totta?"
"Lopeta! Tiedät vallan hyvin mitä tarkoitan."
"En voi olla varma, voinko?" hän kiusasi blondia ystäväänsä. "Tarkoitan, että en 'itse' koskisi häneen, mutta sinähän olet teknisesti ottaen bi, etkö?" Naruto näytti kieltään.
"Saatan pitää molempia sukupuolia omalla tavallaan puoleensavetävinä, mutta se ei tarkoita että kävisin jokaisen ohikulkijan päälle! Ja emmekö me olleet keskustelemassa huomisesta kierroksesta?"
"Yep, olen hankkinut sinulle bussilipun sinne, mutta sinun täytyy hankkia oma takaisin. Meidän täytyy olla bussiasemalla yhdeksään mennessä. Matka kestää autolla kaksi ja puoli tuntia, mutta bussilla ottaa kolme.
Eli meidän pitäisi olla Konohassa puoleenpäivään mennessä. Kierros alkaa yhdeltä. Meillä pitäisi olla riittävästi aikaa."
"Selvä. Yhdeksältä sitten."
----------------------------------------------
Kaksi poikaa astui hermostuneena Konohan Edistyneen Taiteen Yliopiston kampukselle. Yliopiston, johon he toivoivat epätoivoisesti voivansa päästä sisään. Liittyen muiden nimettömien joukkoon, jotka olivat kerääntynyt pääsisäänkäynnin eteen, kaikki näyttivät olevan ihmeissään. Koulu ei näyttänyt laisinkaan uudelta rakennukselta, mutta sen ulkoasu oli modernisoitu. Tyyli oli siisti ja siinä oli tiettyä yksinkertaisuutta, ilman että se teki rakennuksesta tylsän. Alimmat kolme jalkaa seinästä oli pehmeää, syvän punaisenruskeaa marmoria. Sen yläpuolella herkkä graniitista ja laastista tehty kuvio, joka oli väreiltään samoja lämpimiä sävyjä. Kontrasti oli tuotu ainutlaatuisella likaisenvärisellä lasilla sisäänkäynnin ja lamppujen lasiosissa. Yliopiston logo, tyylitelty lehti jossa oli spiraali keskellä, oli kaiverrettu graniittiin sisäänkäynnin yläpuolelle, ja katon linja oli kaareva suoran sijasta. Nurmialue oli maisemoitu kauniisti muutamalla Japaninvaahteralla, jotka reunustivat kulkuväylia ja kirsikkapuita siroteltuna sinne ja tänne. Pihalla oli myös muutamia kiinnostavia veistoksia, ei mitään vanhoja leijonia tai mitään mitkä yleensä koristivat vanhan yliopiston nurmia. Naruto ja Haku olivat vaikuttuneimmat.
"Mitä meidän nyt tulisi tehdä?" kysyi Naruto. "Menemmekö sisään vai odotammeko tässä?"
"Sisäänkäynti oli ilmoitettu tapaamispaikkana. Luulen että muut ovat täällä myöskin kierrosta varten.". Naruto hyppäsi askelmille ja yritti katsoa lasien läpi. Tietenkään se ei toiminut, joten hän kurotti kokeilemaan ovenkahvaa. Juuri sillä hetkellä ovi heilahti auki, ja epäonninen blondi menetti tasapainonsa. Käsi kurotti tukemaan häntä, mutta kun blondi katsoi ylös pyytääkseen anteeksi, hän näki... Uchihan? Välittömästi hän vetäytyi kauemmas, vetäen kätensä pois miehen otteesta ja kompuroi takaisin Hakun luo. Tummat silmät katsoivat terävästi hupullista poikaa, uteliaana hänen epätavallisesta reaktiostaan. Mies selvitti kurkkunsa.
"Hyvää päivää. Minun nimeni on Itachi. Otaksun, että olette kaikki täällä tutustumiskierrosta varten. Minä toimin oppaananne tänään." Ääni oli syvä ja rikas, Naruto huomasi. Hän ei kuulostanut Sasukelta laisinkaan, hän katsoi miestä tarkemmin ja huomasi että tämä henkilö oli pidempi, vanhempi ja kasvoissa oli useita erilaisuuksia. Naruto tunsi itsensä hieman hölmöksi.
"Voiko minua syyttää?" hän ajatteli itsekseen. "Samankaltaisuus on edelleen selkeää."
"Kyuubi," kuiskasi Haku. "Mitä ihmettä tuo oli? Miksi sinä noin reagoit?"
"Vitsailetko sinä?! Hän näyttää aivan Uchihan-paskiaiselta!" Samantien Naruto tunsi silmät kohdistuneena itseensä. Hitaasti kääntyen ympäri, hän huomasi oppaan tuijottavan yllättyneenä. "Ah, heh... Sanoin sen aika kovaan ääneen, vai mitä?!" Naruto sanoi lammasmaisesti. "Sori vaan." Hän siirtyi katsomaan Itachia, huomaten tämän suupielten kaartuneen huvittuneena.
"Eli, tunnet pikkuveljeni? Kuinka kiintoisaa."
"No... 'tuntea' saattaa olla hieman liian voimakas sana."
"Kuitenkin tunnet hänet tarpeeksi hyvin vihataksesi häntä. Sopiiko tiedustella nimeänne?" Haku työnsi Naruton eteenpäin ja kiskaisi tämän hupun alas. Itachin mielenkiinto kaksinkertaistui samantien. Hän oli hyvin kiinnostunut siitä, mitä oikein oli tapahtunut hänen vejensä ja tämän tyrmäävän henkilön välillä. Hän ei ollut ikinä nähnyt ketään niin... sanoinkuvaamatonta.
"Um, Olen Uzumaki Naruto." Tapa jolla Itachi katsoi häntä niin tiiviisti sai blondin melkein kiemurtelemaan.
"Minun on alettava kierros, mutta puhuisin kanssasi mieluusti myöhemmin. Nautin kuunnella ihmisiä, jotka pitävät Sasukea paskiaisena." Naruto hymyili huomaamattaan ja Itachi huomasi olevansa entistäkin lumoutuneempi. Mikä uskomaton hymy!
Itachi palasi työhönsä, aloittaen puheella joka kertoi yliopiston historiaa. Joku kysyi, työskentelikö Itachi täällä ja tämä vastasi olevansa vain opiskelija. Kukaan opettajista ei ollut voinut pitää kierrosta, mutta hän vastaisi kysymyksiin parhaansa mukaan.
"Luulen että hän pitää sinusta, Kyuubi-chan!" Haku kuiskasi ystävänsä korvaan. Naruto punastui ja väri kasvoilla vain syveni, kun hän huomasi punastelevansa.
"H-hän on luultavasti vain utelias. Siis, minähän suunnilleen huusin että hänen veljensä on paskiainen..?" Hän katsahti pitkään, tummaan nuoreen mieheen ja huomasi tämän katsahtavan itseensä. Nopeasti hän västi katseensa sivuun.
"Uh huh," Haku virnisteli, "No, kai saat sen selville myöhemmin."
Näin alkoi heidän tutustumisesna. Joukko kiersi lenkin, jonka varrella kaikki tärkeämmät rakennukset sijaitsivat. Naruto oli innoissaan jokaisesta osasta joka heille esiteltiin ja hänellä oli useita kysymyksiä. Itachi selitti hieman jokaisen kudoksen prosessista siirtyen paikasta toiseen. He aloittivat piirrustuksesta, maalauksesta ja vedostamisesta ja siirtyivät toiseen rakennukseen, jossa oli tekstiilikirjailu ja keramiikka. Veistolle oli kokonainen rakennus, koska se vei niin paljon tilaa valulle, kaiverrukselle, kuten myös metallin ja puun työstölle, ja monelle muulle. Koulun oma galleria sijaitsi samaisessa rakennuksessa, jotta suuria veistoksia ei tarvitsisi liikutella niin pitkiä matkoja. Filmaus ja valokuvaus olivat samassa rakennuksessa kuin taidehistoria ja kirjasto, joka sisälsi suuren filmikirjaston kirjojen sivussa. Itachi varmisti että kaikki muistivat missä mikin osasto sijaistsi ja näytti heille jokaisen osan rakennuksesta ja tärkeimpänä kanslian.
Naruto kyseli paljon kurssimääristä, erilaisista mahdollisista ongelmista ja vaatimuksista, ja kommentoi joitakin yhdistelmiä prosesseista joita hän haluaisi kokeilla. Normaalisti hän ei olisi laisinkaan näin puhelias tuntemattomien keskuudessa, mutta nyt hän oli aivan liian innostunut piitatakseen moisesta. Hänen huomionsa oli liian keskittynyt ympärillä tapahtuvaan ollakseen ujo ja hän puhui innostuneesti usean muun henkilö kanssa, jotka kaikki vastasivat hänen luonnolliseen karismaansa, tuntien itsensä rauhalliseksi ja tervetulleeksi Naruton luona. Kierroksen loppupuolella rakastettava blondi oli luonut useita orastavia ystävyyksiä. He hyvästelivät lämpimästi juuri tapaamansa ihmiset ja toivotti kaikille hyvää onnea. Naruto hymyili ja heilutti iloisesti, toivoen että hänet todellakin hyväksyttäisiin yliopistoon ja hän näkisi muita uudestaan.
Itachi katseli pientä blodia kun tämä seurusteli muun ryhmän kanssa. Hän ei ollut aikaisemmin nähnyt mitään sen kaltaista. Itachi nautti pojan erittämästä energiasta ja näytti siltä ettei hän ollut ainoa. Oli kuin tämän yhden henkilön energia olisi vaikuttanut kaikkiin hänen välittömässä läheisyydessään. Itachi oli vetänyt pari aikaisempaakin kierrosta, mutta miloinkaan ei ryhmän kesken ollut ollut näin hyvää henkeä. Naruto ja hänen ystävänsä olivat ainoita jäljellä. Kaksikko katseli opiskelijoiden tekemiä töitä joita oli esillä seinillä. Itachi jopa hymyili hieman blondin ilmeelle. Poika oli täysin uppoutunut.
"No, tunnetko olevasi valmis tekemään kurssivalintasi?" Itachi kysyi.
"Aa, haluan tehdä niin paljon! Kaikki vaikuttaa kiinnostavalta. Minun täytyy todella pohtia asiaa pidempään. Mutta oikeastaan minua ei ole edes vielä hyväksytty."
"Älä kuuntele häntä.", Haku keskeytti. "Hänet hyväksytään varmasti. Hän on uskomattoman taitava, joten se on vain ajan kysymys.."
"Haku, et voi sanoa varmasti!" Haku puhahti.
"Tietenkin voin. Sinun pitäisi nähdä hänen töitään. Ne ovat uskomattomia."
"Todellako?" Itachi suuntasi kysymyksensä Narutolle ja huomasi hurmaavan punastuksen hiipivän tämän omituisesti arpeutuneille poskille huvittuneena.
"Uh... no... eivät ne..."
"Niin vaatimaton." Itachi kiusasi soveliaasti. "Ehkä viitsisit kertoa asiasta minulle kahvin kera. Kuulisin mielelläni myös tarinasi pikkuveljestäni." Ennen kuin Naruto kerkisi vastata, Haku hyppäsi mukaan keskusteluun.
"Minun todellakin pitäisi lähteä. Zabuza odottaa jo. Mutta Naruto voi kyllä jäädä. Hän voi ottaa seuraavan bussin."
"Eh? Haku?"
"Nähdään huomenna, Kyuubi! Pidä hauskaa!" Häijyn hymyn väläyttäen ja silmää iskien, Haku pakeni paikalta. Naruto aukoi suutaan pakenevan ystävänsä perään.
"Menemmekö?" Naruto katsoi takaisin Itachiin, huomaten pidemmän miehen ojentavan käsivarttaan Narutolle. Naruto tarttui käteen hieman vastahakoisesti, posket palaen. Itachi katsoi alas punastelevaan blondiin, joka oli hänen käsipuolessaan ja virnisti.
__________________________________________________________________
Happyhappy! Käänsin sen matikan kuviksen ja enkun tuntien aikana. Kivaa on. Mitä enemmän replyjä, sitä nopeammin voin luvata seuraavan osan. ^^