"Hrr,mis me ollaan? Tääl o kylmä..",Ino valitti auton takapenkillä.Edessä istuva Sakura ajoi mallikkaasti uutta,punaista pikkuautoaan.
"Me ollaan menossa sinne mun sun äidille ja isälles,etkö muista? Ja lämmitys on pois päältä,koska käskit laittaa." Sakura katsoi taustapelistä Inoon ja naurahti.Ino katsoi takaisin ja Sakura rupesi peilaamaan nenässään olevaa finniä.
"Ääk,voitko laittaa vähän meikkivoidetta mun finnille?" Sakura kysyi pissismäisellä äänellä ja nauroi perään.
Ino teki työtä käskettyä.


Ystävät tulivat risteykseen.Sakura pysäytti auton ja otti kartan esille.
"Tästä vasemmalle..." ,  Sakura totesi ja jatkoi ajamista.

Pitkän matkan loppukiriksi piti kääntyä maissipellon keskellä olevalle tielle.
"Laita musaa!" Ino halasi päätukea ja katsoi auton etulasista ulos.Sakura laittoi Celine Dionia soimaan.

Tytöt itkeä tihrustivat ja lauloivat mukana. Sakura pysäytti auton ja lähti juoksemaan maissipellolle.
"TUU TAKAS! Hei.. Tää ei oo kivaa!" Ino lähti Sakuran perään.

Maissit tuntuivat veitsiltä,jotka viiltävät niihin osuttaessa. Kylmä tuuli puhalsi Inon niskaan.
"Sakura,oikeest! Tää on pelottavaa!"

Sakuran auto starttasi. "HEI! TUU TAKAS!" Inoa pelotti oikeasti,kun hän lähti juoksemaan auton perään.
Hän sai auton kiinni ja meni sisälle autoon.
"MITÄ SÄ OIKEEN AJATTELIT?!" Ino oli vähällä lyödä Sakuraa.
"Pelottiko..Sori,oli pakko vähän kiusata sua.." Sakura kiusoitteli,joka sai Inon vihan yltymään.
"Jaa,musta ei ollu ees kivaa." Ino rauhoittui lopulta.


Sakuran auto kaarsi pihaan,Sakuran ajamana.

Tytöt ottivat matkalaukkunsa ja kävelivät hieman varoen Inon äidin ja isän asunnon ovelle.Inon isä avasi oven,Sakuran pimpotettua ovikelloa.
"Moi,teitä onkin jo odotettu!" Inon isä toivotti vieraat tervetulleiksi ja nosti heidän matkalaukkunsa sisään.

"Kiviäkö te raahaatte mukananne? Haha,vai ootteko te muuttamassa tänne? Tässä on tavaraa,liiaksikin." Inon isä yritti olla vitsikäs,mutta juuri nyt se ei oikein tehonnut tyttöihin.
"Ei olla muuttamassa,herra Yamanaka." Sakura tökkäsi Inoa kyynerpäällä.
"Joo,ei.." Ino naurahti.
"Saata Sakura huoneeseensa." Inon isä komenteli Inoa kuin pikkulasta.
"Joojoo.."

Ino lähti edeltä kävelemään yläkertaan.
"Aika vanha talo..." Sakura totesi,katsoessaan taloa tarkemmin.
"Joo,kulkenu suvussa monia vuosia." Ino saapui yläkertaan ja avasi Sakuralle oven.
"Siellä on sulle oma huone.Laita lämmitys vaan päälle." Inon kasvoille levisi ystävällinen hymy.
"Ino,sinäkö siellä?" Inon äidin ääni kuului kerrosta alempana olevassa huoneessa.
"Oo,ku kotonas. Meen juttelee mutsin kaa." Ino lähti äitinsä luo.


Sakura katseli ympärilleen.Hän meni huoneessaan olevaan kylpyhuoneeseen,laski hiukan vettä hanasta ja huuhteli kasvojaan.

Ino tökkäsi Sakuraa selkään.
"PÖÖ!" Inoa nauratti.Sakura löi päänsä peilikaappiin.
" AUTS! " Sakura hieroi päätänsä ja mulkoili Inoa tympääntyneenä.
"Sori.." Ino pyysi anteeksi ja istui Sakuran tilapäiselle sängylle.

Hän taputti sänkyä,jotta Sakura istuisi hänen viereensä.Sakura istuutui ja katsoi Inoa silmiin.
"Onko joku hätänä..?" Sakura huolestui ja painoi kätensä Inon käden päälle.Ino pudisti päätään.
"Päinvastoin.Mä oon raskaana." Ino hymyili,tai sitten oli huolissaan,Sakura ei saanut selvää.

"MITÄ?!" Sakura tuli kateelliseksi,mutta halusi olla onnellinen Inon vuoksi.
"Nojoo,jutellaan huomenna lisää.Hyvää yötä,Sakura." Ino hymyili Sakuralle,lähti huoneesta ja sulki oven perässään.


Sakura koitti patteria,se oli kylmä.
' En jaksa laittaa sitä päälle..' Sakura mietti ja makasi sängyllä katsoen kattoon.

"Miksi hän,enkä minä.."


Sakura otti veitsen matkalaukustaan.

"Nyt on aika."

Hän jatkoi matkaansa ja hyppäsi ikkunasta ulos.

"Kadun tätä myöhemmin."

Sakura pimpotti ovikelloa ja Inon isä avasi oven.
Sakura sutaisi Inon isää veitsellä kaulaan.
"M-miksi sä näin teit?!" Inon isä kysyi ennen kuolemaansa.

Sakura nauroi mielessään,pyyhki veret hameensa helmaan ja jatkoi matkaansa Inon äidin huoneeseen.

Sakura repi oven auki ja astui räminällä sisään,johon Inon äiti heräsi.
"Sakura,mikä hätänä,etkö saa unta?" Inon äiti oli liian ystävällinen.


"Sinä et tiedäkään,miten minuun sattuu,kun teen tämän."


Sakura otti veitsen esiin.
"Ei.." Inon äiti juoksi kaappiin piiloon.
Kaapin sädekaihtimia muistuttavista raoista,hän näki kuinka Sakura tuli lähemmäksi.
Sakura avasi kaapin oven ja kampitti Inon äidin kaappiin,viilsi veitsellä selkään sanat "Ole hyvä" .

Ino kuuli ääniä ja meni alakertaan.

Ovella hän näki isänsä kuolleena.
' Täytyy varottaa Sakuraa! ' Ino ryntäsi Sakuralle tarkoitettuun huoneeseen.
Sakura ei ollut siellä.

Sakura lähti autoonsa hakemaan uutta veistä.
' Voi ei,älä säkin oo kuollu! ' Ino mietti ja kyyneleet valuivat hänen poskiaan pitkin alas.
Ino näki Sakuran tulevan autoltaa.
Ino lähti Sakuraa kohden,mutta säikähti nähdessään puukon ja veren Sakuran hameenhelmassa.
' EI! ' Ino itki sisimmässään.

Hän juoksi huoneeseensa ja ahtautui sängyn alle.

Portaat narisivat Sakuran kavutessa niitä pitkin yläkertaan.

Ino laittoi käden suulleen,ettei Sakura kuulisi hänen itkuaan.Sakura avasi Inon huoneen oven.


"Miksi minä teen tätä,hän on paras ystäväni."


"AUTA!! INOOOOO!!!" Inon äiti huusi ja kietoi peiton haavansa suojaksi.
Sakura kääntyi pois Inon huoneesta ja lähti alakertaan,Inon äidin luo.Ino säntäsi ikkunasta ulos.Sakura laittoi Inon äidin pään päälle tyynyn ja iski veitsen Inon äidin päähän.Hän iski monta kertaa,kunnes uskoi tämän olevan kuollut.


Ino katsoi kuollutta isäänsä aukinaisesta ovesta. Hän juoksi suutelemaan tätä otsalle ennen kuin lähti juoksemaan takapihalle.

Sakura jatkoi matkaansa miettien,miksi tekee tälläistä.Inon paita oli verinen isänsä verestä.Häntä pelotti.

"Me olemme ikuisesti ystäviä."

Sakura kuivasi taas veristä veistään hameenhelmaansa.Ino tärisi pelosta ja hänellä oli kylmä.

Sakura käveli taas autolleen.
' Nyt on mun pelastus..'  Ino juoksi katsomaan äitiään.
' Miksi?!?!??! ' Ino ajatteli ja päätti soittaa poliisit.Puhelimen löydettyään,hän huomasi puhelinlinojen olevan katkaistut.
' PERKELE! ' Ino vaahtosi mielessään.


Sakura palasi takaisin.

"Tämä on sinulle.En kestä elää ilman sinua.Ollaanhan me ystäviä?"

Ino juoksi takaisin ulos.Sakura meni Inon huoneeseen,siinä toivossa,että Ino olisi siellä.
Ei ollut.

Ino tunsi sydämensä hakkaavan.
Hän pakeni maissipellolle.Sakura huomasi maissien liikkuvan ja juoksi ulos.

"Ikuisesti yhdessä.."


Sakura nauroi keskellä etupihaa ja katsoi maissipellolle päin.Hän lähti juoksien Inon perään,saavuttikin hänet.
"Sakura,miks? MIKS SÄ TAPOIT MUN PERHEEN! MIKS?!?! TAPATKO SÄ NYT MUTKIN?! " Ino oli vihainen,mutta häntä pelotti.
Sakura ei sanonut sanaakaan,vaan kumartui maissien keskellä istuvan Inon viereen,otti tätä leuasta kiinni ja suuteli pitkään.

Ino tärisi.

"Ei mitään hätää." Sakura sanoi ja hymyili.

Ino ryömi pakoon,tai ainakin yritti.
Sakura iski puukon Inon jalkaan,jotta tämä ei pääsisi häntä pakoon.
"Aaaarrhhhgg!!" Ino itki tuskasta.

"Olemme aina yhdessä,en anna kenenkään tulla meidän väliimme."

Sakura katsoi Inoon."Rakastatko sä mua?!" Sakura tivasi ja kuljetti veistä pitkin Inon selkää,kunnes käänsi Inon toisinpäin.


"Mä oon raskaana."

'Joku on meidän välissä;lapsi'


"VASTAA!" Sakura huusi ja sylki senkun lensi hänen suustaan.
"M-mitä sä..?" Ino ei kestänyt enää.Hänelle oli sama,kuolisiko nyt.

"Et siis.Selvä." Sakura sanoi ja viilsi Inon kaulan auki.

Ino sinnitteli hengissä.
"Mä oon aina rakastanu sua!" Sakura itki tunnustaessaan todelliset tunteensa.
Inon silmät olivat vetiset.

Hetken hän katsoi kuolevaa Inoa,mutta muisti tämän olevan raskaana ja puukotti mahaan monesti.

"N-nyt kukaan ei enää ikinä tuu meiän väliin." Sakura sanoi ja iski itseään mahaan. Hän kaatui Inon päälle.

Radio pärähti soimaan ja sieltä soi Celine Dionin "My Heart Will Go On":in kohta "You're here, there's nothing I fear,And I know that my heart will go on.We'll stay forever this way.You are safe in my heart.And my heart will go on and on."

Sakura lauloi mukana ja suuteli Inoa.