Pikku Kinastelun kuudes kohtalon osa.
Konohan taistelut ja ... tanssiaiset. *pahisnaurua*

Yuki raotti hieman silmiään kasvoilleen paistavan aamuauringon ensisäteiden paistaessa verhojen kapeasta raosta. Ajatus heräämisestä ei tuntunut hänestä erityisen houkuttelevalta, ja siispä hän käänsi kylkeään. Yritys jatkaa unia keskeytyi, kun blondi laukkasi huoneeseen ja heittäytyi yhä unisen Sasuken päälle.
"Yuki, Sasuke tai miten vaan! Tänään on taistelut! Nouse, ylös, nousenousenouse!!" hyperventiloiva blondi tönäistiin alas ja peitteiden alta ilmestyi kärttyisän Sasuken pää. Murahtaen unenpöpperöinen tummahiuksinen poika kaivautui hitaasti sängystä ylös, ohimennessään tallaten Naruton kädelle.
Aamu-uninen nuori raahusti kohti kylpyhuonetta aikomuksena pestä unihiekat silmistä ja saada yöllä lepotilaan menneet aivot jälleen toimimaan. Tsunade oli siirtänyt taisteluita seuraavaan iltapäivää odottamattoman, mutta välitöntä huomiota vaativan asian takia.
Kenelläkään ei tosin ollut mitään ideaa asian aihepiiristä, eikä Tsunade sitä sen enempää selitellytkään.
Usean oman aikansa vaatineiden aamutoimien jälkeen, kaksikko katosi ovesta ulos tavatakseen 'uudet' ystävänsä. Ja kohdatakseen yllättävän ja elämää mullistavan asian...tai henkilön...tai kenties henkilöitä. Kaikki aikanaan.

***

"Yuki-chan! Yumi-chan! Tulkaa tänne! Hyvä että pääsitte tulemaan. Shikakin kerkisi huolestua.", Inon iloinen ääni herätti parivaljakon keskinäisestä kinastaan. Molemmat nostivat kätensä tervehdykseen ja siirtyivät joukon luo. Paikalle olivat jo saapuneet perinteinen Konoha-12, sekä Sunan vieraat. Iloisesti rupatteleva ryhmä ei huomannut hiljaisesti lähestyvää hahmoa, jonka kasvot olivat peittyneet jonkin kirjan taakse. Muukalainen vilkaisi kirjansa yli kuullessaan joukon äänet ja pirullinen hymy ilmestyi tämän kasvoille.
Muukalainen oli pukeutunut mustiin polviin asti ulottuviin pussimaisiin housuihin, joissa oli isohkot taskut molemmilla sivuilla. Hänellä oli mustaharmaa raidalliset pitkät sukat, jotka alkoivat sieltä mihin housut päättyivät ja jaloissaan tällä oli mustat ninjasandaalit. Hahmolla oli likaisenpunainen toppi ja sen päällä vetoketjullinen musta huppari, jossa oli valkoiset resorit. Hiukset, väriltään tummanruskeat joissa oli violetteja raitoja, olivat sidottuina korkealle ponihännälle, ja ne ulottuivat silti pitkälle yläselkään.
Hahmon reiteen oli sidottuna kotelo kunaille ja shurikeneille, sekä tämän vyössä oli kaksi pussia, toinen oletettavasti kääröille. Hahmo luki kirjaa, muistuttaen erityisen vahvasti erästä nimeltä mainitsematonta henkilöä

"Kakashi-sensei?! Sinäkö se olet?" Sakura kysyi huomatessaan vihdoin kadulla astelevan henkilön ja ottaen sisään tämän vaatetuksen
"BANZAIII!!!!" huuto peitti kaiken muun mitä olisi voitu sanoa ja taivaalta tipahti kissankorvainen ei-niin-massateini. Hahmo oli pukeutunut mm. paitaan, jossa oli pidennetty hihoja ja helmaa, ja rinnuksessa oli kuva kahdesta mansikasta. Paidan alta pilkisti hyvin paljon röyhelöä, joka oletettavasti kuului hameeseen. Jaloissaan henkilöllä oli raidalliset sukkahousut, väritykseltään vihreää ja punaista. Vasempaan reiteen oli sidottu kotelo ja korvissa riippuivat kulkuset.
Hahmon suu aukeni, mutta se keskeytyi aikaisemmin ilmestyneen henkilön lätkäistessä kirjallaan tätä takaraivoon.
Kissankorvallinen hieroi takaraivoaan samalla mulkoillen toista ja mutisten sanoja jotka kuulostivat erehtymättömästi 'itai', 'baka' ja 'ei ollu mitään tarvetta'
Pidempi hahmo hymyili hieman ja sanoi: "Minun nimeni on Hikegi Michi (tragedian tie) ja tämä tässä vieressäni on Kawariyasui Ya (epävakaa nuoli). Hauska tavata. Voisinko pyytää pientä palvelusta?" henkilö keskeytti hetkeksi, mutta huomatessaan parin epäröivän nyökkäyksen hän jatkoi. "Minulla on näet joitakin asioita hoidettavana, enkä oikein )uskalla ottaa ystävääni mukaan. Joten, voisitteko kenties katsoa hänen peräänsä hieman?" Juuri itsensä esitellyt Michi pyysi kohteliaasti.
Saadessaan myöntävän vastauksen, hän teki aikaisemmin näkemättömän jutsun ja katosi jättäen jälkeensä savupilven, josta paljastui tämän pienoisversio.
"Hei. Minä olen Chibi-me. Autan teitä tarvittaessa.", hahmo sanoi hypäten Yan olalle. "Jos teillä on asiaa Michille, niin minun kauttani voi toimittaa viestejä!" olento jatkoi hieman kimeällä äänellä ja kumarsi hieman tervehdyksenä.
Täysin tyrmistyneenä asioiden saamasta käänteestä Konoha 12 ja Sunan vieraat vain tuijottivat hetken Kawariyasui Ya:ksi esiteltyä nuorta.
Tyttö oli uppoutunut syvään, ja hiljaiseen, keskusteluun Chibi-me:n kanssa hieman kyseenalaisesta asiasta.
Tytön pää pongahti ylös ja tämä ilmaisi selkeällä äänellä olevansa nälkäinen. Hämmentyneet Konohalaiset lähtivät ohjaamaan Yata kohti Ichirakua.

-------

Samaan aikaan toisaalla:

"Ette olisi voineet valita sopivampaa aikaa ilmestyä! Tämä paikkaa hyvin ongelman, jonka ne kaksi aiheuttivat minulle! On ilo työskennellä kanssanne.", Tsunade julisti kaksikon katsellen nuoria Ichirakussa kristallipallon kautta.
"Ei ongelmaa. Tämä vaikuttaa erittäin mukavalta ajankululta siksi ajaksi kun viivymme täällä.", vieras jäykistyi hetkeksi, jonka jälkeen tämä kaivoi toisesta vyöpussistaan vihon ja kynän, ja kirjoitti jotakin vihkoon. Samalla kristallipallosta näkyi, kuinka Yan käsiin ilmestyi vaaleanpunainen pitsihame, joka oli kuin Nejille tehty. Ja kun Tsunaden toimistossa oleva vieras vielä napsautti kerran sormiaan, siirtyi asu Nejin päälle ja pojan omat vaatteet ilmestyivät siististi viikattuina läheiselle tuolille.
Tsunaden kasvoille ilmestyi suuri virne ja rattaat pään sisällä alkoivat kääntyä. Tästä tulisi hauskaa.. hyvin hauskaa. Ja hän katsoi kun ponihäntä katosi ovesta etsiäkseen ystävänsä.

-------

"Mutta Neji, sehän sopii sinulle kuin valettu! Kiltti, vielä hetki!" Ino yritti puhua valkosilmäistä ympäri pitämään hametta vielä hetken. Neji pysyi tiukasti kannallaan ja yritti keksiä tapaa vaihtaa vaatteet turvallisesti julkisella paikalla. Pelastus saapui kirjansa taakse kadonneen Michin muodossa, joka napsautti sormiaan ja Neji sai omat vaatteensa takaisin päälleen. Pitsihärvellys katosi kuin tuhka tuuleen. Neji nyökkäsi kiitokseksi, mutta samalla mietti mitä juuri oli tapahtunut.
Kirja katosi sukkelasti takaisin toiseen vyöpussiin ja Michi katsoi joukkoa ilmaisten kysymyksensä: "Kuka teistä on Shikamaru?"

------

"Julistan täten Konohan kevättaistot alkaneiksi. Ottelijoita pyydetään saapumaan areenalle. Sen jälkeen heidät esitellään yleisölle.
Otteluparit arvotaan juuri ennen ottelua. Olkaa hyvä!" Tsunade aloitti tapahtuman ja asettui omalle paikalleen Kazekagen rinnalle, samalla nyökäten läheiselle ANBU-naamioon peittyneelle Shinobille. Anbu kumarsi kohteliaasti ja katosi toteuttamaan jo ennalta määrättyä tehtäväänsä.
Ottelijat alkoivat valua kentälle. Suurin osa oli katsojille tuttua porukkaa, mutta joukossa oli myös täysin tuntemattomia kasvoja.
Ensimmäisenä kentille saapuivat kaikki naispuoliset taistelijat jonomuodostelmassa. Jonon aloitti Yagura (asekauppa) Tenten, jota seurasivat Haruno Sakura, Akahime Yumi, Aohime Yuki, Hyuuga Hinata, Yamanaka Ino ja Sabaku no Temari mainitussa järjestyksessä. Heti heidän jälkeensä saapuivat Rock Lee, Hyuuga Neji, Akimitchi Chouji, Wakari Yasui, Nara Shikamaru, Hime Chikegi, Inuzuka Kiba, Sabaku no Kankurou ja Sabaku no Gaara.
"Esitelkäämme ottelijat. Naiset ensiksi. Yagura Tenten, asekaupan tytär. Haruno Sakura, Haruno-klaanin ensimmäinen ninja. Akahime Yumi, viehättävä ja energinen vieraamme Sunasta, Kazekagen tuttuja. Aohime Yumi, viileänkaunis vieras Sunasta, myöskin Kazekagen tuttuja. Hyuuga Hinata, Hyuugan päätalon vanhin tytär. Yamanaka Ino, kukkia rakastava Yamanaka-klaanin kolmanneksi vanhin tytär. Sabaku no Temari, Yondaime Kazekagen vanhin lapsi ja ainoa tytär. Sitten miespuolisiin ottelijoihin." Izumo piti tauon, "Rock Lee, taijutsuspesialisti ja Team Gain ylpeä jäsen. Hyuuga Neji, Hyuuga-klaanin nero ja Hinatan serkku. Akimichi Chouji, Akimichi-klaanin perijä. Wakari Yasui, salaperäinen viimehetken osallistuja, Godaime Hokagen tuttuja. Nara Shikamaru, älyllinen nero ja Nara-klaanin perijä. Hime Chikegi, taiston kolmas hime (ei millään pahalla!), salaperäinen vieras ja Godaime Hokagen tuttuja myös. Inuzuka Kiba ja hänen koiransa Akamaru, Inuzuka-klaanin päällikön toinen lapsi. Sabaku no Kankurou, Yondaime Kazekagen toiseksi vanhin lapsi ja vanhin poika. Sekä Sabaku no Gaara, Kazekagen viimeinen, eli kuopus."

"Ensimmäiset ottelijat ovat Wakari Yasui ja Haruno Sakura." Wakari oli erittäin suloisen näköinen jätkä, joka oli pukeutunut leveäkauluksiseen paitaan, jossa luki 'neko' japanilaisin kirjainmerkein, ja maastonvihreisiin puuvillahousuihin, jotka päättyivät pohkeeseen. Jaloissa tällä oli puiset sandaalit, joista toisen alla oli raidallinen sukka ja toisen alla ei mitään. Pojalla kulki myös hihna oikealta olkapäältä rinnan ylise, joka piti paikoillaan perinteistä japanilaista varjoa. Housujen vyötäröllä kulkevassa narussa roikkui kaksi saita. Hiukset jäivät jonkin verran hartioiden yläpuolelle ja ne olivat väritykseltään blondit.
Sakura katsoi tätä hieman kummeksuen, mutta valmistautui otteluun vetäen hanskat käsiinsä.
Wakari Yasui tutki virne kasvoillaan kenttää ja mittaili vastaparia katseellaan. Kun tuomari, Izumo, antoi luvan aloittaa, hän puraisi hieman peukaloaan, teki pari käsimerkkiä ja huusi: "Kuchiyose massu no jutsu!" Ja kentälle ilmestyi kymmeniä pieniä kissasummoneja, jotka kävivät Sakuran päälle. Sakura ei erityisemmin sietänyt kissoja ja oli niille vielä erittäin allerginen, joten vakavan allergiakohtauksen takia hän menetti tajuntansa. Hyvin nopea ottelu kaiken kaikkiaan.

"Shousha Wakari Yasui! Seuraavat ottelijat ovat Inuzuka Kiba ja Hyuuga Neji. Olkaa hyvä ja saapukaa kentälle." Izumo kuulutti ja poistui areenalta taistelun ajaksi.

Kiba hyppäsi katsomosta kaiteen yli, Akamarun seuratessa perässä. Neji taasen päätti kävellä rauhassa rappuset alas. Nejin päästessä areenalle, keskusteli Kiba Akamarun kanssa, mutta kaksikko lopetti huomatessaan Nejin saapuneen. Molemmat hakivat sopivan asennon ja merkin kuullessaan ponkaisivat toisiaan vastaan. Kiba oli kaivanut esiin kunain ja piti sitä kädessään terä maata kohti.
"Olet ulottuvillani. Hakke Hyakunijuuhachishou!" Neji sanoi aloittaen iskut. Kaksi, neljä, kahdeksan... kuusikymmentä neljä. Juuri kun vaaleasilmäinen poika sai viimeiset iskut perille, muuttui Kiba takaisin Akamaruksi ja oikean Kiban kädet tarttuivat häntä nilkoista, vetäen Nejin päätä myöten maan alle.

Kun Izumo huomasi, ettei Hyuuga pääsisi enää ylös, hän kuulutti voittajan: "Shousha Inuzuka Kiba! Seuraavaksi toisiaan vastaan asettuvat sunalaiset Sabaku no Gaara ja Aohime Yuki."

Sasuke hyppäsi areenalle innoissaan kunnon taistelusta, mutta sai kokea pettymyksen. Gaara raahautui paikalla nukkuneen rukoukselta näyttäen. Hyvä että punapään silmät edes pysyivät auki. Izumo katseli huvittuneena, kun Gaara nosti väsymykseltään päätään sen verran ylös, että sai ilmoitettua luovutuksen. Yuki palasi katsomoon pahantuulisena, vaikka tiesi pääsevänsä taistelemaan myöhemmin.

"Shousha Aohime Yuki. Voitto luovutuksen kautta. Seuraavaksi areenalle pyydetään Hyuuga Hinata ja Rock Lee.", Izumo kuulutti hieman itsekin haukotellen ja siirtyi sitten sivuun.

"Yosh! Gai-sensei, todistan olevani tulisen nuoruuden arvoinen! Jos häviän, juoksen Konohan ympäri sata kertaa kantaen selässäni kiveä!" Lee julisti ja teki 'hyvä tyyppi' -poseerauksen.
"Ja jos urhea oppilaani ei kykene tekemään sitä, niin kannan hänet Sunaan ja takaisin kolme kertaa!"
"Gai-sensei!"
"Lee!"
"Gai-sensei!"
"Lee!"
"Gai-sensei!"
"Lee!"
Ja kuin taikaiskusta halailevan kaksikon taakse ilmestyi kaunis merellinen auringonlasku ääniefektien kera. Useat otteluiden seuraajat uskottelivat päähän tarttunutta näkyä vain harhakuvaksi ja siksi useita mantroja saattoi kuulla toistettavan ympäri areenan katsomoja. Vain Neji ja Tenten olivat näyn vaikutusalueen ulkopuolella. Ehkäpä siedätyshoidolla olisi asian kanssa jotain tekemistä.
Kun Izumo totesi opettajan ja oppilaan välisen kauniin hetken olevan jo ohi ja päätti muiden, ja myös oman, mielenterveytensä takia aloittaa ottelun. Ensin vilkaisten hyväluontoista Hinataa, joka ei edelleenkään halunnut satuttaa ketään, hän huitaisi kätensä alas.
Lee kumarsi Hinatalle huutaen jotain väliltä 'naiset ensin' ja 'kuinka hippiä'. Hinata nyökkäsi, otti kotelosta kunain ja juoksi kohti Leetä, ei kuitenkaan tarkoituksenaan satuttaa. Lee huusi jälleen jotain upeasta nuoruuden palosta ja iski Hinataa kevyesti niskaan, jolloin tyttö menetti tajuntansa.

Izumo saapui kentälle päätään pudistellen ja julisti Leen voittajaksi. Katsomossa eräs Uchiha Sasuke virnisti hieman tyytyväisyydestä saadessaan Leen vastaansa seuraavalle kierrokselle. Hän kuunteli kuinka seuraavia ottelijoita, Yagura Tenteniä ja jotakuta tuntematonta Hime Chikegiä, pyydettiin astumaan alas. Sasuken mieli viivähti Hime Chikegin nimessä, mutta ajatukset kaikkosivat ottelun lähtömerkin kuuluessa.

Tenten oli jo ottanut useita aseita käyttöönsä ja odotti vastustajansa tekevän ensimmäisen liikkeen. Vieras vain seisoi paikallaan ja katseli kyllästyneen näköisenä ympärilleen, kädet taskuissa. Tenten kyllästyi odottamaan ja viskasi kymmenkunta kunaita ja shurikenia kohti vastustajaansa.
Chikegi katsoi rauhallisesti niitä ja otti toisen käden taskustaan, tehden pienen sivuttaisen liikkeen kädellään. Samassa voimakas tuulenpuuska puhalsi lentävät aseet kevyesti sivuun. Sitten hän pyörähti toisella jalallaan nopeasti ympäri kohdaten Tentenin suoraan ja laittoi kätensä x:n muotoon eteensä ja veti ne alas aiheuttaen voimakkaan ristituulen. Tenten veti taskuistaan pari kääröä ja pyyhkäisi verisellä peukalolla niissä olevan tekstin yli. Usean eri tyypin aseita ilmestyi ja Tenten viskasi ne vauhdilla matkaan kohti Chikegiä ja liikkui tämän ympärillä viljellen aseita.
Raskaasti hengittäen Tenten pysähtyi vähän matkan päähän kohteestaan, kädet jo tyhjinä. Suu auki hän katsoi Chikegin seisovan rauhassa keskellä kenttää, kaikki Tentenin aseet levällään ympärillänsä. Mikään aseista ei ollut onnistunut edes naarmuttamaan vastustajaa. Luovuttaen vähäisen chackransa takia Tenten palasi takaisin katsomoon Hime Chikegin seuratessa passiivisena perässä.

"Se oli hyvä ottelu, ainakin sinun osaltasi.", Tenten tunnusti Chikegille, joka nyökkäsi kiitoksena ja avasi ensimmäisen kerran suunsa.
"Olet hyvä alallasi, mutta kannattaa harjoitella jotain muutakin osa-aluetta, että yhden pettäessä voit tukeutua toiseen."
"Osaatko sinäkin muuta kuin kontrolloida tuulta? Ainoa henkilö jonka tiedän käyttävän tuulta, on omistautunut ainoastaan sille.", Tenten huomasi pitävänsä muukalaisen äänestä. "Mistä sinä muuten tulet? Miksi sinut laitettiin osallistujaksi näihin otteluihin?"
"Osaan. Muualta. Tunnen Tsunaden joidenkin vuosien takaa. Hän pyysi minua ja pikkuveljeäni Yasuita osallistumaan.", Chikegi vastasi lyhyesti ja suuntasi veljeään kohti. Tenten saattoi kuulla nuoremman läksyttävän isoveljeään passiivisuudesta ja muista kullanarvoisista tavoista. Tenten hymähti ja palasi katsomoon nähdäkseen seuraavan ottelun.

Seuraava ottelupari ja edellisen ottelun voittaja oli jo kuulutettu. Kankurou taisteli kentällä Inoa vastaan. Tosin Tenten epäili Karasun esittävän Kankuroa ja että itse Kankurou oli piiloutunut jonnekin ympäristöön genjutsun suojaamana. Se oli hyvin tyypillistä marionettitaistelijoille, he eivät halunneet vahingoittua itse. Tenten totesi että Ino ei kehittyneistä taidoistaan huolimatta pärjäisi sunalaista vastaan. Ja kuin vastauksena oletuksiinsa, Tenten kuuli Izumon kuuluttavan Kankuroun voittajaksi.

"Shousha Sabaku no Kankurou! Seuraavaksi Nara Shikamaru ja Akahime Yumi."

Kroonisesta laiskuudesta kärsivä poika mateli kentälle, mutisten samalla jotain vaivalloisista naisista. Yumi vihelteli jo kentällä Shikamarun saapuessa. Varjokäyttäjä mitä todennäköisemmin ajatteli otteluiden olevan hyvän pilvienkatseluajan haaskausta ja päättänyt hävitä tahallaan. Siksipä Yumille oli naurettavan helppoa väistellä Naran varjoja ja napata tämä yhteen hiekkajutsuun, voittaen ottelun.
Seuraavana olivat vuorossa Chouji ja Kankuroun sisar Temari. Ottelu oli pitkällinen, vaikkakin hyvin yksipuolinen. Choujilla ei ollut mahdollisuutta ulottumattomissa olevaan Temariin, joka tuulenkäyttäjänä pysytteli ilmassa. Temari ensin väsytti Choujin Kamaitachi jutsulla ja lopuksi mäiskäisi tätä päähän viuhkallaan.

"Shousha Sabaku no Temari. Siirrymme seuraavalle kierrokselle. Ensimmäinen ottelu on Wakari Yasuin ja Inuzuka Kiban välillä.", Izumo ei vaivautunut edes jättämään turvapaikkaansa kuuluttaakseen asiasta.

Itsevarma Kiba saapui kentälle yksin. Akamaru ei ollut aivan vielä toipunut edellisestä ottelusta ja siksi jäi katsomoon odottamaan.
"Uke-chan! Enpä ole törmännyt yhtä 'sööttiin' poikaan aikaisemmin! Mahtaako likka edes osata taistella, eikö olisi parempi mennä mamin helmaan turvaan.", Kiba provosoi vastustajaansa, mitä ei saattanut kutsua fiksuksi teoksi.

"Poika parka, tuota ei olisi kannattanut sanoa ääneen..." Chikegi huokaisi syvää nojaten areenan turvakaiteeseen. Hänen viereensä hakeutunut Tenten katseli vieressään olevaa poikaa hämmentyneenä.
"Ei kai söötiksi kutsumisesta pahastua voi? Sehän on kohteliaisuus. Tosin minulle sitä ei ole ikinä suotu.." viimeinen osa hänen puheestaan oli epäselvää muminaa.
"En tarkoittanut sitä. Yasui ei pidä että hänen kykyjään aliarvioidaan. Poika saa kärsiä nöyryytyksen." Tenten katsoi takasin areenalle nyt kiinnostuneena.

Yasui näytti ulkopuolelle rauhalliselta, jopa rauhallisemmalta kuin aikaisemmassa matsissaan. Mutta heti merkin saatuaan, hän otti selässään lepäävän raskaannäköisen sateenvarjon ja otti siitä kunnolla kiinni. Vetäen syvään henkeä, hän sprinttasi kohti Kibaa toistaen yhtä samaa lausahdusta ja hakaten Kibaa sateenvarjolla päähän: "Bad dog! Bad dog! Bad dog!!" jokaista iskua seurasi oma toistonsa.

Naurusta kärsivä Izumo tuli areenalle nauraen. "Shousha Wakari Yasui! -naurua- Seuraa -hahahohohehee- vat ovat Aohime Yuki ja Rock Lee. -räkätystä-."

Ottelu oli sangen tylsä, mutta Yuki selviytyi siitä voittajana turvautuen hidastaviin hiekkajutsuihin ja omaan nopeuteensa (ks. 2). Lee ei kävellyt kentältä pois jonkun muun jaloilla. "Shousha Aohime Yuki. Hime Chikegi ja Sabaku no Kankurou areenalle.", Izumo sanoi nopeasti odottaen pääsevänsä näkemään lisää hyvää ,tai huvittavaa, ottelua.

Chikegi mateli areenalle ja saapuessaan sinne, hän huomasi Kankuroun jo odottavan kärsimättömänä. Tarkistaessaan chackramerkit Chikegi huomasi Karasun ja Kankuroun jo vaihtaneen osia. Sanaakaan virkkamatta kaksi nuorta miestä asettui kohtuullisen välimatkan päähän toisistaan ja otti valmiusasennon. Kankurou oli vahvistanut chackranauhojaan entisestään ja viritti mieltään nopeaan reagointiin. Chikegi taasen seisoi omalla rennolla tavallaan ja vilkuili kaipaavasti toista vyöpussiaan, syvään huokaisten hän kuitenkin vilkaisi ensin Izumoa , saadakseen luvan aloittaa, ja sitten Kankurouta, joka oli aivan liian jännittynyt. Ja huokaisi taas.
Izumo antoi alkumerkin. Chikegi, haluten päättää koko jutun pian, kurotti käden päänsä taakse, nappasi jostain kiinni, ja teki voimakkaan liikkeen päänsä takaa Kankuroa kohti. Samassa genjutsu purkautui ja auringonvalossa välkehti kirkas katana, jonka käsiosan päässä oli kiinni ketju. Ketjun toinen pää oli Chikegin kädessä, kun itse miekka liisi kovaa vauhtia Kankurouta kohti.
Ensimmäinen isku vei Karasulta käden, joka edelleen esitti Kankurouta, toinen isku jalan, kolmas halkaisi koko nuken kahtia, neljäs katkaisi kaikki chackrarihmat nuken ja Kankuroun väliltä, viides tiputti Kankuroun housut nilkkoihin ja kuudes pyyhki kasvomaalit naamalta. Koko esityksestä hämmentynyt Kankurou ei edes tajunnut mitä hänelle oli tapahtunut, ennen kuin havahtui kuuntelemaan ympäristöään. Lehahtaen punaiseksi hän poistui paikalta.

"Shousha Hime Chikegi. Akahime Yumi versus Sabaku no Temari.", Izumo kuulosti vaihteeksi kyllästyneeltä. Edellinen matsi oli toki ollut upea ja vaikuttava, mutta ei sitä nyt taisteluitakaan päivässä loputtomasti jaksa. Ja sitä paitsi seuraava ottelu ei luvannut yhtä paljon kuin kahden vierailijan olivat tähän mennessä antaneet.

Yumin ja Temarin taistelu perustui pääosin nopeuteen ja bunshineiden tuomaan illuusioon. Tavallisia kyläläisiä ei otteluun oltu päästetty alunperinkään, mutta joillakin ninjoilla oli vaikeuksia pysyä nopeasti liikkuvan Yumin perässä. Temarin Kamaitachit löivät ohitse nopeasta tytöstä ja Yumi sai vihdoin mahdollisuutensa iskeä Temariin. Temarin ollessa selin tähän, hän loi hiekkabunshinin ja siirtyi Temarin kääntyessä blondin kuolleessa kulmassa. Temarin hyökätessä hiekkabunshiniin Yumi iski takaapäin kunain tylpällä päällä.

Shousha Akahime Yumi! Kolmas, eli toiseksi viimeinen kierros alkaa. Ensimmäinen ottelu on Wakari Yasuin ja Aohime Yukin!
Izumo odotti jo innolla. Pääsisivätkö vieraat viimeiseen otteluun asti, jolloin he taistelisivat toisiaan vastaan. Ajatus vaikutti uskomattomalta. Mahdollisuus nähdä ottelu, joka olisi hyvin korkeatasoinen, jos kaksikon tähän mennessä osoittamissa taidoissa oli jotain pohjaa. Pudistaen päätään hän antoi huomaamattaan aloitusmerkin kahdelle kunoichille.

“Tästä se hupi vasta alkaa! Okufukai maboroshi no jutsu (Techique of deep sleep)! No niin,
Unessa on. Sukusuku mõningukõru (äkkinäinen herätys)! Ja tämä on Kawariyasui no nemaki tekniikka (epävakaan pyjaman tekniikka).”, Chikegi sanoi virnistellen tyytyväisenä katsomossa, Tentenin katsellessa kiinnostuneena areenalla pian tapahtuvia asioita. Tätä ei voinut missata.
Onkohan tuo tyyppi aivan terve? Ensin nukahtaa juuri taistelun alkaessa ja nyt ei vaikuta kovin vakaalta. Vilkuilee ympärilleen kuin etsien jotain.. Oh crap! Sasuke heräsi mietteistään, kun uninen poika asteli häntä kohti murhanhimo katseessa. Yhä lähestyvä poika alkoi rauhallisesti tehdä käsimerkkejä.
“Shitenshin no jutsu!"

Katsomosta kuului korkea "Mitä!?!", kun Ino tajusi pojan käyttävän oman klaaninsa jutsua. Sen ei pitäisi olla mahdollista, jo itse jutsu vaati suurta mielen kapasiteettia... Mutta yksi ero tässä kyllä on, hän ei lyyhistynyt vaikka siirtyikin toiseen mieleen.
"Yasui on mestari tuossa. Jos hän löytää mieleisensä jutsun, hän ottaa ja kehittää sen omaan käyttöön sopivaksi.", Chikegi selitti monotonisesti.
Ino katsoi yllättyneenä lähellä nojailevaa nuorta miestä. Mies nojasi kaiteeseen rennosti, Tentenin notkuessa vieressä ja käyden hyvin yksipuolista keskustelua tämän kanssa.

"Minä, Aohime Yuki, luovutan tämä ottelun.", Yasui sanoi yllättävän asiallisesti Yukin ruumiissa. Izumo kuulutti Wakari Yasuin ottelun voittajaksi ja siten myös toiseksi finalistiksi. Seuraavaa ottelua varten hän kuulutti kentälle Hime Chikegin ja Akahime Yumin.

Ennen saapumistaan kentälle Chikegi vaihtoi pari sanaa Yasuin kanssa, ja erotessaan heilautti kättään selän taakse jäävälle Yasuille. Yumi katseli vastustajaansa sekoittuneella kiinnostuksella ja arvioivalla katsella. Chikegi oli osoittanut aikaisemmissa otteluissaan suurta taitoa hallitsemillaan aloilla, mutta epäselväksi jäivät pojan kestävyys ja voima. Mikään aikaisemmista otteluista ei ollut saanut poikaa näyttämään taitojensa todellista mittaa.
Nyt poika seisoi kentän laidalla, nojaten rauhallisesti kentän seinään silmät suljettuina. Kiirettä pitämättä nuori mies kohotti toisen kätensä sille paikalle missä anbuilla oli yleensä tapasi olla tatuointi asemansa merkiksi, ja asetti sormensa yksinkertaisen merkin päälle. Paikasta tuli hieman savua ja pian Chikegin kädessä oli tumma puinen parimetrinen taistelusauva, jonka keskiosa ja jonkin verran päistä oli kääritty punaisella kankaalla. Molemmista päistä kangasta oli jätetty muutama suikale vain koristeeksi kieputtamatta sauvan ympärille. Chikegi kiepautti sauvan niin, että se oli hänen niskansa takana ja kädet lepäsivät sen päällä.
Yumi keräsi ympäriltään hiekkaa paria kunaita varten ja otti matalamman asennon. Izumon käsi tuli rauhallisesti alas ja aloitti ottelun. Aluksi Yumi vain tarkkaili vastustajansa liikkeitä. Tai siis, olisi tarkkaillut mikäli niitä olisi ollut. Chikegi vain seisoi kentällä näyttäen hyvin kyllästyneeltä.
Chikegillä oli yllään maastonvihreä hihaton paita, tummat ja löysät housut ja kotelot sidottuina tavallisiin paikkoihin. Tämän hiukset ulottuivat puoleenselkään ja ne oli sidottu kiinni vihreällä nauhalla yläselästä. Ei mitään erityisen erottuvaa siis.
Chikegi toi kämmenensä yhteen, teki pari käsimerkkiä ja huusi: "Komaseru no kibun: Locoroco taifuu!" (hämmentävän mielen tekniikka: locoroco pyörre) Ja samassa kentälle ilmestyi lukuisia vaaleanpunaisia ja pinkkeja pomppivia palloja, jotka lauloivat locorocoa. Sasukelle tämä pinkkeyden ylikyllästymä aiheutti mielen pahanlaitaisen lakon ja tämä kupsahti tajuttomana maahan.

Izumo talsi itsekin kentälle hieman järkyttyneenä. Tämä -ah- niin pelottava taito mitä muukalainen oli osoittanut kammotti häntä. Mutta sitä suuremmalla syyllä se antoi suuria lupauksia viimeisestä ottelusta Hime Chikegin ja Wakari Yasuin välillä.
"Shousha, Hime Chikegi! Finaaliottelu Hime Chikegin ja Wakari Yasuin välillä. Aloittakaa kun teille parhaiten sopii."

Kaksi nuorta lähestyi toisiaan hieman kyyryssä, täydellinen keskittyminen toisen liikkeisiin. Molemmilla toinen käsi oli selän takana ja silmät olivat kaventuneet viiruiksi. Molenpien kädet kohosivat yhtä aikaa ja selät suorituivat huomatavasti. Kova huuto kajahti areenalla kun Yasui ja Chikegi aloittivat ottelunsa.
 "YAN-KEN-PO!!" huusivat molemmat ja iskivät nyrkillä kolme kertaa, viimeisellä avaten nyrkkinsä.
"Ha! Kivi!"
"Veli kulta, minullapa onkin paperi. Hävisit." Chikegi totesi rauhallisesti.
"Epäreilua! Sä voitit viimeksi. JA sitä ennen! Ja sitä, ja sitä ja sitä ennen! Millon mä muka oon voittanu?! Ei tarttis ottaa niin vakavasti, täähän on vaan peli.."
"Aivan, Yasui. Aivan. Se on vain peli. Miksi sitten pistää pystyyn moinen show?"
"Mikä show? Mähän vaan rauhallisesti totesin, etten oo ikinä voittanu. Ni! Sää huijaat kuitenkin."

Mutinaa.
Yleisö seurasi epätietoisena asioien saamaa käännettä. Suuria lupauksia tehnyt finaaliottelu oli muuttunut kivi-paperi-sakset - peliksi ja nyt ottelijat, tai ehkä pikemminkin ottelija, vain kinasi tuloksesta. Vanhemman näköinen nosti katseensa Izumoon ja tiedusteli viivytystä voittajan kuulutukselle. Hämmentyneenä Izumo tallusteli kentälle ja lausui.
"Tämän Konohan kevättaiston voittajaksi selviytyi Hime Chikegi. Illalla on luvassa tanssiaiset ja ottelijoiden tulee osallistua siihen, seuralaisen kanssa. Tanssiaiset alkavat 1900 ja päättyvät kun Hokage-sama niin määrää."
"Tanssiaiset?!" kuului Yumin ja Yukin kauhistunut huuto.
-----------------------------