Uusia tuttavuuksia


Nuori mies makoili sängyllänsä ja katseli hyvin tylsistyneen oloisesti makuuhuoneensa kattoa. Blondin taivaansiniset silmät kuitenkin siirtyivät pian tutkimaan muuta huonetta, vaikkakaan siellä ei mitään mielenkiintoista ollut esillä, sillä kaikki tavarat olivat pakattuina laatikoihin. Niin.. pian hän ei enää asuisi kyseisessä talossa. Hänen vanhempansa olivat päättäneet muuttaa Konohaan, ja näin ollen hän joutuisi aloittamaan yhdeksännen luokkansa uudessa koulussa.

‘Toivottavasti se koulu on edes vähän mukavampi kuin edellinen…’ blondi mietiskeli.

Hänen edellisessä koulussaan opettajat olivat olleet hyvin vaativia ja huumorintajua heiltä sai etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Ja ystäviä nuorukaisella ei oikeastaan ollut ollut, siis ihan oikeita ystäviä, sellaisia joille voisi kertoa kaikki murheensa, niin pienet kuin suuretkin. Siellä ei oikein voinut olla oma itsensäkään, sillä piti varoa hyvin paljon mitä suustaan päästi tai muuten saattoi joku ‘jengi’ tulla ja hakata, tai muuten vain joutua syrjityksi. Piti vain olla samaa muottia kuin muut.

”Naruto!”

”Niin isä?”

”Raahaa ne loput laatikot autoon, että päästään joskus lähtemäänkin. Äitisi repii hiuksensa päästään jos emme kohta pääse lähtemään.”

” Miten niin revin omat hiukseni kulta rakas”, kuului hilpeä naisen ääni. ”Enhän minä voisi jotain näin kaunista tuhota, mutta sinun hiuksesi kyllä kaipaisivat pientä entrausta…”

”Jätä minun takkupesäkkeeni rauhaan!” kauhistunut ääni vastasi ja askelista päätellen Minato päätti paeta Naruton huoneeseen.

”Mitenköhän minusta tuntuu että se olet sinä joka tässä stressaa muuttoa eikä äiti, sillä hänhän on aivan innoissaan järjestellyt asioita sinun ollessasi hysterian rajoilla.” nuorempi versio isästään kysäisi.

”Minä.. tuota.. no, mitä jos nyt vain veisimme nämä tavarat.” Minato sanoi vaihtaen ’taidokkaasti’ puheenaihetta.

----------------

Konohan koulua kohti laahusti hyvin masentuneenoloinen mustahiuksinen nuorukainen. Pojalla oli melko kalpeat kasvot ja mustat silmät, jotka olivat tällä hetkellä suunnattuina maahan. Päällään hänellä oli musta t-paita, mustat housut, joista roikkui ketjuja ja päällään nahkatakki rennosti auki. Korppi astui melko uusista porteista koulun alueelle. Mustat silmät etsivät ruskeaa hiuspehkoa monien muiden joukosta. Lopulta hänen silmänsä tavoittivat kyseisen henkilön heidän kaveriporukkansa lempi puun alta, ja hän suuntasi askeleensa sinne.


”Näkeehän suaki Sasuke, vieläkö on krapula?” Ruskeat hiukset omaava Kiba kysäisi hivenen ilkeästi virnistäen.

”No mitäs luulisit? Päätä jomottaa ku viimestä päivää.” Kuului nyrpeä vastaus.

”Hehee.. Pikku Sasse tais juoda liikaa, jos ei kestä viinaa, kannattais juoda maitoa ennen ku menee nukkumaan, sit ei tuu niin kauhee krapula.” Kiba luennoi naurunpyrskähdystensä välistä.

”Vai et maitoa? Ootkohan ihan ite litkiny maitoa, ku tunnut tietävän sen vaikutukset ja kaikki. Mut ei se oo mikään ihme, jopa Sakuralla on parempi viinapää ku sulla!” Sasuke laukaisi takaisin ivallinen hymy huulillaan.

”Hei! Tuo ei pidä paikkaansa!”

”Kyllä muuten pitää, sä oot aina ennen mua ihan sekasin Kiba.” Sakura piikitteli.

Sanaharkka olisi mitä varmimmin jatkunut loppuvälitunnin, ellei Ino olisi juossut tuhatta ja sataa paikan päälle ja kirkunut hysteerisesti.

”Se on tullut! Se on tullut! Sakuraaa! Mä sain sen!!!” Blondi kiljui hysteerisesti.

”Mistä ihmeestä toi puhuu?” Haku kysyi kasvoillaan yhtä ihmettelevä ilme kuin muillakin pojilla.

”No tämä on tullut!” Ino huudahti kaivaen laukustaan manga kirjan, jonka kannessa kaksi poikaa suutelivat toisiaan.

”Jes! Joko ne tuossa osassa pääsee sänkyyn asti?” Sakura kysyi hullunkiilto silmissään.

”Pääsee! Tuu lukemaan mun kans, mun on pakko nähä se kohtaus uudestaan.”

Pojat pyörittelivät silmiään ja mutisivat jotain yaoi tyttöklubista. Kaikki koulussa tiesivät kyseisestä ryhmittymästä, joka vaani poikia jatkuvasti. Välillä tytöt yrittivät tuskissaan tehdä pojista pareja, jotta pääsisivät todistamaan edes pientä pusua. Noina päivinä pojat välttelivät tyttöjä kuin ruttoa. Tyttöjen epäonneksi koulun kello soi merkiksi tunnin alkamisesta.

------------------

Luokka täyttyi nopeasti oppilaista, sillä kukaan ei halunnut olla myöhässä Itachin tunnilta, ei kun kaikki tiesivät tämän olevan Sasuken isoveli, ja näin ollen tuplasti äkkipikaisempi kuin pikkuveljensä.
Käytäviltä kuului jo askeleita, joten viimeisimmätkin vitkastelijat istuivat paikoilleen. samassa Itachi jo astui luokkaan ja käveli täpötäyden työpöytänsä taakse, ja istui alas.

”Ovatko kaikki tänään paikalla?” Itachin syvä ja tällä hetkellä rauhallinen ääni kysyi.

”Lee on sairas.” Kuului hento vastaus Hinatan suusta.

Itachi teki merkinnän vihkoonsa, olihan hän sentään tämän hirmu luokan luokanvalvoja. Ainut syy siihen, miksi hänet oli määrätty kyseiseen tehtävään, oli se että hän oli heidän rehtorinsa Orochimarun lisäksi ainut joka pystyi pitämään luokan tarvittaessa täysin hiljaa tai ylipäätään kurissa.

”Ennen kuin aloitamme biologian tunnin, minulla olisi ilmoitusasiaa.” Kun luokka hiljeni täysin hän jatkoi. ”Keskiviikkona teidän luokallenne tulee uusi oppilas, ja toivon että otatte hänet ystävällisesti vastaan, ILMAN kepposia, kuten viime kerralla ja tutustutatte hänet kouluun.

Viime vuonna heidän luokalleen oli tullut Lee, ja omaksi onnekseen hänellä oli ollut hyvä huumorintaju jekkujen suhteen, eikä tämä ollut pahastunut kastelemisesta ja leikkimielisestä tavaroiden pihistelystä.

’Tämä oppilas vain ei tule kestämään sitä’ Itachi mietti tutkiskellessaan Naruto Uzumakin tietoja.

”Se joka tekee yhdenkin epämiellyttävän jekun tälle oppilaalle, joutuu vastaamaan teoistaan suoraan rehtorille.” Itachi päätti puheensa.

Luokka oli vieläkin ihan hiljaa. He joutuisivat heti Orochimarun rangaistavaksi… Katseet kiersivät oppilaasta toiseen, ja hyvin moni välitti katseellaan tiedon siitä, että hän ei ainakaan moiseen ryhtyisi. Tosin eräs punapää ja hyvin paljon Sasukea muistuttava henkilö vaihtoivat katseita keskenään, ja virnistelivät toisilleen.

”Nyt voittekin ottaa esiin biologian kirjanne, jotta voin tarkistaa oletteko tehneet läksynne.”

”Mä unohin tehä ne… Neji, voikko näyttää vastauksias, jos se vaikka kysyy multa jotain?” Kuului hiljainen pyyntö Kiban suunnalta.

”Huoh… taasko.. no okei.”

”Haku! Arvaa mitä asiaa me pian käsitellään näissä kappaleissa?” Koirapoika supisi.

”No?”

”Ihmisbiologiaa, tän mä haluun nähä! Itachi puhumassa meille seksistä!”

Muutamalta Kiban läheisyydessä istuneelta pääsi tukahtunut naurahdus.

-------------

Niin, tässäpä tämä, toivoisin kommenttia, ja virheistä saa ilmoitella. pahoittelen mikäli jäi lyhyeksi, ehkä ensi osa on sit pidempi ;)
Jos annat 0-2 p toivoisin perusteluja!