Haaksirikko Prologi - Hidefini
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
5
Katsottu 1135 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 760 sanaa, 4525 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2008-07-02 19:25:34
Äää.. Jaksoin viimein aloittaa ensimmäisen jatkoficcini :D En kyl tiiä tuleeko täst mitää, mut ainaki pari ekaa osaa on koneella jo valmiina, mutta en lisää niitä ihan heti, tuunaan vielä vähäsen, mut lupaan et muist osist tulee pidempii ku tää, en oikee saanu täst tän pidempää, mut on tää iha hyvä prolologiks, ei niitte ain tartte olla niin pitkii :D
Mut siis kiitos EgyLynx:lle, koska hän vähän antoi intoa kysymällä ja sai mut ajattelemaan koko asiaa :D Haahaa. Sit tota Jennille kiitos betaamisesta ja idean keksimisestä.
En mä tiiä viel tarkkaa mitä tää tulee sisältämään, mut ainaki SasuNaru loppuu alkuunsa, tarina saa alkunsa Sasuken kuolemasta ja öö..
No lukekaa nyt kuitenki.
Haluun sit niitä kommentteja ja ehdottomasti palautetta siitä mitä pitäisi parantaa ja mitä ei :D
Lukunautintoja.
Mut siis kiitos EgyLynx:lle, koska hän vähän antoi intoa kysymällä ja sai mut ajattelemaan koko asiaa :D Haahaa. Sit tota Jennille kiitos betaamisesta ja idean keksimisestä.
En mä tiiä viel tarkkaa mitä tää tulee sisältämään, mut ainaki SasuNaru loppuu alkuunsa, tarina saa alkunsa Sasuken kuolemasta ja öö..
No lukekaa nyt kuitenki.
Haluun sit niitä kommentteja ja ehdottomasti palautetta siitä mitä pitäisi parantaa ja mitä ei :D
Lukunautintoja.
Arvostelu
5
Katsottu 1135 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
Rakas päiväkirja, aloitan suhun kirjottamisen vasta nyt. Silloin kun sain sut Sasukelta aikoja sitten, lupasin että kirjoitan suhun kaiken mun ja Sasuken yhteisistä hetkistä, elämästä, hyvistä päivistä, huonoista päivistä, kaikesta. Sanoin että aloitan heti kun saan jonkun hyvän aloituksen. Nyt kun mietin, niin se hyvä aloitus meni aikoja sitten, ikäänkuin luisui käsistä pois, katosi elämästä. En tajunnut silloin, että se aika on nyt, eikä se kestä ikuisuuksia. Jos pitäisi päättää onko nyt sitten oikea vai väärä aika kirjoittaa tätä, sanoisin että täysin väärä, mutta mä lupasin Sasukelle että kirjotan, enkä aio enää pettää hänen luottamustaan.
Kuitenkin syy siihen, miksi kirjoitan vasta nyt, on jotain surullista, kamalaa, synkkää, silti jotain joka on jossain vaiheessa pakko kohdata elämänsä aikana monta kertaa. Sillä mä en haluaisi painaa sillä kaikella taakalla enää yhtään ystävää, haluaisin auttaa heitä pääsemään siitä kaikesta yli, eikä mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin purkaa tätä kaikkea muuhun kuin suhun, päiväkirjaan. Olet ainut vaihtoehto, johon pystyn vuodattamaan tuskani ja kaiken sen mitä en muille voi enkä viitsi sanoa. Kuolema on liian rankkaa jopa minulle, enkä uskalla sanoa että se olisi kenellekkään muulle yhtään sen helpompaa.
Tarinani voisi aloittaa siitä, kun sain sut syntymäpäivälahjaksi noin puolitoista vuotta sitten Sasukelta, tuntuu kuin siitäkin olisi jo aikaa yksi kokonainen ihmisikä. Tuolloin Sasuke pyysi että kirjoittaisin suhun kaikki meidän yhteiset muistot, hetket, päivät, yöt, päivät, riidat, sovinnot, meidän yhteisen tarinamme kokonaan, jättämättä mitään pienintäkään kohtaa pois, vaikka se olisi kuinka surullinen tai riitaisa.
Tuona iltana yritin aloittaa suhun kirjottamisen, mutta en osannut aloittaa. Voin tässä kai nyt myöntää että repäisin varmaan viisi tai kuusi sivua pois törkyisten aloitusten takia, koska en saanut mitään aikaiseksi sinä iltana, siirsin sen sitten huomiselle, mutta sitä huomista, jolloin olisin aloittanut kirjoittamisen, ei koskaan tullut, ennen tietenkään tätä päivää.
Nyt järjestellessäni Sasuken ja minun tavaroitani löysin sinut, päiväkirjan. Olin joskus turhien kirjoittamisyrityksien jälkeen laittanut sinut kirjoituspöydän laatikkoon, ja sinnehän sinä sitten olit jäänyt. Aika nopeasti olin sinut kyllä unohtanut, lupaukseni Sasukellekin olin varmaan unohtanut sinun myötäsi ja sinä vain herätit minut muistelemaan tuota päivää ja aikaa kun sain sinut. Vasta nyt kun Sasuke on kuollut, pystyn kirjoittamaan sinuun. On väärin, että pystyn kirjoittamaan vastan nyt, kun kaikki on jo ohi meiltä, mutta en minä itselleni oikein mitään mahda, siksi se vain on niin väärin lupauksia kohtaan ja elämää kohtaan. En mä vielä pysty muistelemaan meidän yhteisiä aikoja, sattuu vielä liikaa ajatellessa Sasukea. Enkä mä sun sivujasi siihen muistelemiseen kuluta, kulutan sen elämään, tulevaisuuteen ja itseeni.
Mä haluan kirjoittaa sinuun kaiken. Kaiken mitä ajattelen, tunnen, puhun, haluaisin puhua, kertoa, koko elämäni niin pitkäksi aikaa kun sinussa vain riittää sivuja, tuskin mä sun jälkeen uutta ostan, sillä ei enää olisi niin paljoa merkitystä mulle, kuin sulla tulee olemaan, sainhan mä sut sentään mun elämäni rakkaudelta.
Sun sivuilles toivon pystyväni selvittämään itselleni, onko kuoleman jälkeen samanlaista elämää kuin ennen kuolemaa? Tai edes lähellä samanlaista? Pystyykö niitä samoja tunteita tuntemaan edes lähes yhtä vahvasti toista kohtaan, kuin tuntemaan jotakuta toista kohtaan? Pystyykö kuoleman jälkeen nousemaan jaloilleen?
Naruto tiputtaa kynän kädestään ja katsoo tekstiään. Päivämäärää siihen ei lisätä, ei ole muistamisen arvoista mikään hautaaminen eikä päivämäärä. Ennemmin jos haluaa jotain muistaa, kannattaa kirjoittaa kuolinpäivä, mutta tässä tapauksessa siinä tulisi niin suuri heitto aikoihin, ettei siinä olisi enää mitään järkeä.
Kirja on viimein aloitettu, enää se vain pitää täyttää. Silti siihen ei kirjoiteta joka päivä, vain silloin kun siltä tuntuu ja on oikea fiilis ja haluaa todella muistaa jotain. Oikeastaan ajalla ei ole enää mitään merkitystä tuon pojan elämässä. Tärkeintä on vain että se kulkee ja siitä selvitään.
Kuitenkin syy siihen, miksi kirjoitan vasta nyt, on jotain surullista, kamalaa, synkkää, silti jotain joka on jossain vaiheessa pakko kohdata elämänsä aikana monta kertaa. Sillä mä en haluaisi painaa sillä kaikella taakalla enää yhtään ystävää, haluaisin auttaa heitä pääsemään siitä kaikesta yli, eikä mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin purkaa tätä kaikkea muuhun kuin suhun, päiväkirjaan. Olet ainut vaihtoehto, johon pystyn vuodattamaan tuskani ja kaiken sen mitä en muille voi enkä viitsi sanoa. Kuolema on liian rankkaa jopa minulle, enkä uskalla sanoa että se olisi kenellekkään muulle yhtään sen helpompaa.
Tarinani voisi aloittaa siitä, kun sain sut syntymäpäivälahjaksi noin puolitoista vuotta sitten Sasukelta, tuntuu kuin siitäkin olisi jo aikaa yksi kokonainen ihmisikä. Tuolloin Sasuke pyysi että kirjoittaisin suhun kaikki meidän yhteiset muistot, hetket, päivät, yöt, päivät, riidat, sovinnot, meidän yhteisen tarinamme kokonaan, jättämättä mitään pienintäkään kohtaa pois, vaikka se olisi kuinka surullinen tai riitaisa.
Tuona iltana yritin aloittaa suhun kirjottamisen, mutta en osannut aloittaa. Voin tässä kai nyt myöntää että repäisin varmaan viisi tai kuusi sivua pois törkyisten aloitusten takia, koska en saanut mitään aikaiseksi sinä iltana, siirsin sen sitten huomiselle, mutta sitä huomista, jolloin olisin aloittanut kirjoittamisen, ei koskaan tullut, ennen tietenkään tätä päivää.
Nyt järjestellessäni Sasuken ja minun tavaroitani löysin sinut, päiväkirjan. Olin joskus turhien kirjoittamisyrityksien jälkeen laittanut sinut kirjoituspöydän laatikkoon, ja sinnehän sinä sitten olit jäänyt. Aika nopeasti olin sinut kyllä unohtanut, lupaukseni Sasukellekin olin varmaan unohtanut sinun myötäsi ja sinä vain herätit minut muistelemaan tuota päivää ja aikaa kun sain sinut. Vasta nyt kun Sasuke on kuollut, pystyn kirjoittamaan sinuun. On väärin, että pystyn kirjoittamaan vastan nyt, kun kaikki on jo ohi meiltä, mutta en minä itselleni oikein mitään mahda, siksi se vain on niin väärin lupauksia kohtaan ja elämää kohtaan. En mä vielä pysty muistelemaan meidän yhteisiä aikoja, sattuu vielä liikaa ajatellessa Sasukea. Enkä mä sun sivujasi siihen muistelemiseen kuluta, kulutan sen elämään, tulevaisuuteen ja itseeni.
Mä haluan kirjoittaa sinuun kaiken. Kaiken mitä ajattelen, tunnen, puhun, haluaisin puhua, kertoa, koko elämäni niin pitkäksi aikaa kun sinussa vain riittää sivuja, tuskin mä sun jälkeen uutta ostan, sillä ei enää olisi niin paljoa merkitystä mulle, kuin sulla tulee olemaan, sainhan mä sut sentään mun elämäni rakkaudelta.
Sun sivuilles toivon pystyväni selvittämään itselleni, onko kuoleman jälkeen samanlaista elämää kuin ennen kuolemaa? Tai edes lähellä samanlaista? Pystyykö niitä samoja tunteita tuntemaan edes lähes yhtä vahvasti toista kohtaan, kuin tuntemaan jotakuta toista kohtaan? Pystyykö kuoleman jälkeen nousemaan jaloilleen?
Naruto tiputtaa kynän kädestään ja katsoo tekstiään. Päivämäärää siihen ei lisätä, ei ole muistamisen arvoista mikään hautaaminen eikä päivämäärä. Ennemmin jos haluaa jotain muistaa, kannattaa kirjoittaa kuolinpäivä, mutta tässä tapauksessa siinä tulisi niin suuri heitto aikoihin, ettei siinä olisi enää mitään järkeä.
Kirja on viimein aloitettu, enää se vain pitää täyttää. Silti siihen ei kirjoiteta joka päivä, vain silloin kun siltä tuntuu ja on oikea fiilis ja haluaa todella muistaa jotain. Oikeastaan ajalla ei ole enää mitään merkitystä tuon pojan elämässä. Tärkeintä on vain että se kulkee ja siitä selvitään.
Kommentit (Lataa vanhempia)
Daligar
- 2008-07-02 19:41:19
Nouuu! Sasuke on kuollut! Yhyy.. SasuNaru on mun lempiparitus. Ehkä se sit saa Itachin tai jonkun muun tosi komeen miehen (miun toive ^^)
Mutta itse tekstiin, todella sujuvaa, kaunista ja koskettavaa. Yhden virheen näin, ja se oli "olsi" piti varmaan olla "olisi"
Mutta anna tulla vaan sitä jatkoa, sait musta vakiolukijan, sillä tämä kiinnostaa kovasti :D
Ja pisteet... tietenkin 5p ^-^
Mutta itse tekstiin, todella sujuvaa, kaunista ja koskettavaa. Yhden virheen näin, ja se oli "olsi" piti varmaan olla "olisi"
Mutta anna tulla vaan sitä jatkoa, sait musta vakiolukijan, sillä tämä kiinnostaa kovasti :D
Ja pisteet... tietenkin 5p ^-^
Kingis
- 2008-07-02 19:59:24
Hahaa, päästiinhän siitäkin! Okei, älköön yksikään Sasuke/SasuNaru-fani hiivi huoneeseeni nukkuessani, ja kurista minua. En vain ole suurimpi mahdollisia Sasuke/SasuNaru-faneja. Mielenkiinnosta luin, ja sain todeta, että taattua Hidefini-laatua. Pidä lippu korkealla!
octchildra
- 2008-07-02 20:14:31
mä vihaan tota selitystäs, hoet koko ajan ja silleen ja kirjotusvirheitä ja mur. alan betaan sulle noiki perkele.
octchildra
- 2008-07-02 20:24:04
no vittu lue se läpi ja korjaa ite :-------------D ei voi olla noin vaikeeta osata kirjoittaa
Makai
- 2008-07-05 20:05:08
;________________________________________________________________________; löl 5p!
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste