”Kusipää!”, huudahti Ten Ten ja juoksi raivoissaan pois ramen-kaupasta.Dewo tuijotti idioottimaisesti tytön menoa.”Odota Ten Ten!” kiljui Hinata mutta se ei auttanut. ”Liian hankalaa”, ajatteli Dewo itsekseen vähitellen kaivautuen käsiensä uumeniin tiskillä.

Aloitetaan kuitenkin ihan alusta, jotta saisimme tietoon, mitä oikeasti on tapahtunut. Meidän täytyy mennä kauas ajassa taaksepäin. Kauas, samaisen päivän aamuun kello 10:37.

********************************************


   ”Ärsytävää”, ajattelin tuijottaen tehtäviäni, jotka lojuivat ympäri pulpettiani. Nyrmpistin kulmiani yrittäen keskittyä opiskeluun mutta se ei vain onnistunut tuon akkavallan mölyjen takia. ”Todella ärsyttävää”, ajatus ei vain päässyt pois päästäni.

   Olen viime aikoina huomannut, että luokkani tytöt ovat lörpötelleet liiankin paljon viime aikoina. Ai mistäkö? No pojista tietysti. Teinivuosien ihanista pojista, jotka pyyhkivät heidän päänsä pois järjestä ja vievät heidät ylös pilvikerroksiin, jossa he näkevät vain auringon paisteen ihoillaan, sateenkaaria ja tikkareita! He eivät voi ajatella mitään muuta, kuin heidän ’kullannuppujaan’ ja kuinka ihania he ovat. He kuolaavat melkein papereilleen vain ajatuksestakin.

   Ai minäkö? Yhä sinkku, ystävien saartama ja aseihin hullaantunut tyttö, jota ei huomata lainkaan. En ole sellainen ’Hei nyt mennään!’- tyyppinen tyttö, joka kiljuu ja tekee tyhmiä asioita vain sen tähden että hänet huomattaisiin. Tai  edes sellainen suloinen hiirulainen, joka ei edes uskalla kysyä vierustoverilta kumia lainaan. Ei, olen rauhallinen, päättäväinen ja paljon ajattelua harrastava tyttö, jonka intohimo sattuu vain olemaan aseet ja niitten käyttö.

   Ystäväni ovat viimeaikoina viettäneet yhä vähemmän ja vähemmän aikaa kanssani. Syy on samainen kuten näillä lörpöttelevillä aivottomilla huuliveikoilla. Heillä on omat poikaystävänsä. Toki suhteet vaativat aikansa ja ’rakkauden lieskoissa’ he kestävät kaiken, jopa kolminkertaiset koeuusinnat, mutta minua se vain ärsyttää. Kyse ei ole mustasukkaisuus vaan yksinkertaisesti heidän välinpitämättömyys, kapea katseisuus suhteen oikeaan merkitykseen ja ekstemporeteot. Se on vain … ärsyttävää.

   Okei okei, saatan haukkua liikaa heitä maahan. Ei se heidän vika ole vaan kaikkien hormoonien sun muitten, mitä meidän biologianopettajamme Cresta totesi. Ymmärrettäväähän se on, että heidän täytyy kehittää suhteitaan, joten annan ystävieni olla rauhassa. Välillä vaan tuntuu, kuin olisin seinäkoriste, joka seisoo paikoillaan taustalla katsellen muitten menoja. Mutta minkäs sille voi, kun en onnistu rakastumaan. Pärjään oikein hyvin ilman suhteita!

Ainakin säästyy aivan sairaasti rahaa, kun ei tarvitse vaellella treffeillä elokuvissa tai ravintoloissa. Turhaa rahan vientiä.

*****************************************


   Ten Ten mutisi mielessään fraasejaan, yrittäen tehdä algebra-tehtäväänsä, kunnes Kiba tökkäsi häntä kylkeen. Melkein kiljahtaen, Ten Ten kääntyi katsomaan selän takanaan olevaa poikaa joka ojensi hänelle lappua. ”Se on Hinatalta”, Kiba muodosti lauseen huulillaan ja Ten Ten tarttui paperiin.

   Onneksi heidän matematiikan opettaja Gai-sensei ei huomannut. Hänellä oli tapana aina lukea ääneen kaikki viestit, jotka kulkivat luokissa pikkupapereilla.

   ”Lähdetkö kanssasi tänään tuplatreffeille?” luki paperissa oikein selvästi. ”Mitä helskattia?!?”Ten Ten mulkoili paperia ja katsahti Hinataan toisella puolella luokkaa. Hinatan piteli käsiään rukoilen Ten Teniin päin ja aneli suurinpiirtein hänen vastaavan kyllä. Ten Ten vilkaisi paperia ja käänsi päänsä Hinataan päin sanoen ääneettä:” Katsotaan tunnin jälkeen”. Kello löi yhtätoista ja he lähtivät tunnilta.

   Pihalla tytöt keskustelivat Hinatan ongelmasta:

”Siis mitä!” huusi Ten Ten :”Sinä sanoit tuntevasi jonkun, joka olisi vapaa tänäpäivänä, jotta voisitte pitää tuplatreffit vain sen takia, että saitte neljät ilmaisliput keilahallille? Olet järjiltäsi! Luuletko oikeasti, että minua kiinnostaisi tututua johonkin aivan random tyyppiin? Mitä jos se on jonkin sortin perverssi?”

”En minä sille voinut mitään. Olin paniikissa ja poikaystäväni sanoi saavansa jonkun myös tulemaan. Ajatuksena oli tutustuttaa omat parhaimmat ystävät toisiinsa, koska…” Hinata mumisi hiljaiseen ääneen katsellen jalkojaan etsien sanoja.

”Koska haluatte suhteenne paranevan ja päästävän muitakin teidän piiriinne, niinkö?” keskeytti Ten Ten ja Hinata tuijotti Ten Teniä. Hetken mietinnän jälkeen hän nyökkäsi ja Ten Ten hymähti.

”Hyvä on! Tulen mukaan kanssanne ’tuplatreffeille’  mutta vain sen takia, että pidän keilaamisesta”, sanoi Ten Ten sarkastiseen sävyyn, mikä ei näyttänyt vaikuttvan Hinatan helpotukseen lainkaan.

”Kiitos Ten Ten! Tiesin, että sinuun pystyy luottamaan!”, Huudahti Hinata hypäten Ten Tenin kaulalle halamaan häntä.

”Okei okei! Riittää jo! Mutta onko sinulla lainkaan ajatusta millainen se tyyppi tulee olemaan?”

”Ei hajuakaan. En ole koskaan kuullut Supatuksen puhuvan hänen kaveristaan. Uskon kyllä, että hän tulee mielellään keilaamaan!” totesi Hinata hymyillen.

*************************************************

”Ei ikinä!”, huudahti Dewo pelaillessaan nettipeliä.

”Mutta lupasin jo tytölleni, että tuon jonkun mukanani! Olet ainut jolla on vapaata ja saatavilla nopealla ajanvarauksella”, Supatus selitteli Dewolle.

”Ai, olenko minä nyt muka sinun privaatti pizzeriasi? Saisiko olla anjovista lisukkeeksi?”, hymäytti Dewo Supatukselle.

”En tarkoita sitä. Kuule, en halua tutustuttaa tyttöäni jollekin hihhulille koulustani, joita kutsun ystäviksi, koska he kaikki ovat vain seksin perään. En halua antaa huonoa imagoa itsestäni”, Supatus voivotteli Dewolle jatkaen:”Voin antaa sinulle hierontaa viikon”.

”Viimeksi kun hieroit minua olin viikon hoitolassa. Ja miksi juuri keilaamaan? Vihaan keilausta!” Dewo huuteli pelinsä äärestä, kun viimeinen loppuvastus ilmestyi ruutuun.

”Olisit nyt edes kerran kiva ja tekisit jotain minulle!”, Supatus heilutteli Dewoa edestakaisin tuolin narskuen.

”Niinhän tein viime jouluna! Annoin DVD-soittimen lahjaksi!” Dewo sanoi samalla yrittiäen hiki valuen otsalla tuhota vastustajansa.

”Mutta se oli sinun isäsi vanha! Kiltti tule nyt! Hän sanoi tuovansa jonkun kivan tytön mukanaan”, Supatus hieroi kauppaa.

”Hän on kuitenkin sellainen aivoton blondi joka vain katsoo omaa napaansa, voivottelee jokaisen kynnen katkeamisesta ja kerjää jotain pikkulahjaa itselleen”, Dewo möläytti sarkastisesti ystävänsä kasvoille.

”…Voi ollakin, mutta älä nyt vaan nirsoile! Sinunkin pitää päästä joskus deitti maailmaan!” Supatus alkoi vetää hänen vakituista ’Kuinka sinun elämän käy ilman naista’-luentoaan.

Hetken jälkeen Supatus mulkaisi Dewoa ja sanoi:”Ammu sen vasempaan rintaan!” Dewo teki kuin refleksistä ammunnan ja päihitti päävihollisen.

”…Mistä sä tuon tiesit? Olen yrittänyt tappaa tätä jo monta kuukautta!!!”, Dewo äimisteli tuijottaen Supatusta.

”Tyttöystäväni kaveri pelaa samaa peliä. Ei grafiikan tai muun takia vaan aseitten.”

Dewo katsoi Supatusta ja sanoi:”Okei, suostun tulemaan niin sanotuille ’tuplatreffeillenne’ mutta millainen se toinen tyttö mahtaa olla, jos se tällaista pelaa?”

”En minä tiedä. Pitää vain mennä. Treffit alkaa vartin päästä!” Supatus hymyili ja raahasi Dewon ulos kämpiltä.


**********************************************

Ten Ten ja Hinata seisoskelivat keilahallin edessä odotellen poikien tuloa. Ten Ten käveli ympyrää koko ajan ja totesi: ”Okei! Minulle riitti! Lähden kotia”.

Hinata tarttui Ten Tenin hihaan vetäen häntä takaisin penkeille istumaan. ”Sinä et nyt karkaa minnekään, kun kerran lupasitkin tulla”, Hinata työnsi Ten Tenin paikoilleen. ”Mutta he ovat jo vartin myöhässä! Mitä he saattavat puuhata?”

Samaisella hetkellä kauempaa kuului poikien ääniä. He huutelivat jotain toisilleen ja lopulta, kun tytöt näkivät pojat, Hinata huudahti: ”Se on Supatus-hupatukseni!” ”Tosi laimea lempinimi”, ajatteli Ten Ten.

Poikien tullessa lähemmäksi, Ten Ten huomasi Supatuksen raahaavan toista poikaa väkisin. Sen myös huomasi siitä, että toisen pojan käsissä oli liikennekyltti betonineen päivineen. Aivan kuin hänet olisi revitty maasta irti.

”Tule nyt kiltisti Dewo! Ei ne pure ja laske tuo kyltti jo! Ihmiset tuijottaa”, Supatus karjaisi Dewolle. ”Mutta se on ainut asia, joka saattaa pelastaa minut tältä reissulta!” Dewo huusi. Lopulta Supatus sai irroitettua Dewon otteen kyltistä ja asetettua Dewon Viereensä seisomaan melkein kunnollisesti.

   ”Tässä on ystäväni Dewo kulta. Hän on samanikäinen kuin minä ja käymme samaa kouluakin”, Supatus lirkutteli Hinatalle mielissään ja Hinata totesi takaisin punaisena heleällä äänellään:”Tässä on ystäväni Ten Ten koulustani. Hän tykkää aseista ja urheilusta. Kuis kultani on jaksellut?”

  ”Voi pojat! Ei tätä taas!” Dewo ja Ten Ten ajattelivat yhtä aikaa, kun Supatus ja Hinata puhuivat pehmeitä keskenään ja alkoivat kuolaamaan toistensa ylle. ”Sairasta”, sanoi Dewo ääneen ja kääntyi tuijottamaan Ten Teniä. Ten Ten vilkaisi Dewoon ja huomasi hänen ärsyyntyneen katseensa, tummat vaatteen ja vihamielisen asenteen.

”Älä edes kuvittele mitään tuollaista kanssani!” Ten Ten möläytti sanat suustaan ja Dewo punastui.

”En ikinä tuollaisen urheiluhullun kanssa!” Dewo älähti ja he molemmat kääntyivät poispäin toisistaan.

”Idiootti! Ärsyttävä idiootti!” molemmat ajattelivat mielessään.

Hinatan ja Supatuksen palatessa maahan, he huomasivat ystäviensä mulkoilevan aika ajoin vihaisesti olkapäittensä yli. ”Tästä saattaa tulla pitkä päivä”, Supatus totesi  ja Hinata nyökkäsi toteakseen samaa.


********************************************

    Keilahallin sisälle päästessään Ten Ten ja Dewo olivat tulessa. He mättöivät kaatoja koko ajan ja kun toinen ei saanut kaikkia kaadettua, toinen nauroi räkäisesti ja huuteli kuinka surkea toinen oli. Hinata ja Supatus katsoivat toisiaan hikipisarat otsillaan epätoivoisen hilpeästi nauraen, kun nämä kaksi kinuilivat toisilleen.

   ”Ehkä sinun pitäisi olla hiukan kiltimpi Dewoa kohtaan Ten Ten. Hän ei tunnu pitäävän keilaamisesta”, Hinata yritti vihjata Ten Tenille.

   ”Oletko hullu! Kolmen kierroksen aikana hän on aina vähintään 240 pistettä! Se on jo todella paljon. Jos hän todella vihaa tätä hän istuisi penkillä muina miehinä ja häipyisi samalla koko paikasta”.
  
   Ten Ten nautti Dewon kärsimyksistä kentällä ja samoin Dewo Ten Tenin. Hinata meni Supatuksen tykö ja istahti tämän viereen:”Mitä mieltä olet heidän kinuamisesta? Etkö haluaisi heidän lopettavan?”

    Supatus vilkaisi Hinataa ja hymyili vaan:”Miksi ihmeessä? Nyt kun nuori lempi on niin yllä. Hehän nauttivat tilanteesta täysin mitoin!”

    Hinata pyöritteli sormiaan ja oli toteamassa Supatuksen olevan oikeassa, kunnes kuului kova kolahdus.
   ”Ai saatana! Mitä helevettiä luulet tekeväsi?!?”Dewo karjui Ten Tenille pidellen vasentajalkaansa.
  
   Ten Tenin pallo oli näet lipsahtanut kädestä ja osunut täysillä Dewon varpaille. ”Olen pahoillani! Se oli oikeasti vahinko”, selitti Ten Ten.

   ”Kuitenkin tähtäsit!” raivosi Dewo.

”No ehkä tuolla asenteella tähtäsinkin! Onko sinulla yhtään ollut luottamusta kenenkään sanoihin?” pillastui Ten Ten karjumaan Dewolle.

Parivaljakon raivotessa Hinata pyysi keilahallin omistajan tuomaan ensiaputervikkeita.

”Dewon pitäisi päästä pukuhuoneelle. Radoille ei saisi tuoda eniaputarvikkeita”, Hinata keskeytti riidan Supatus rinnallaan.

”Luuletko minun kävelevän tuonne asti tällä jalalla lutka?” Dewo raivosi, joka sai Hinatan empimään ja Supatuksen suutahtamaan.

”Älä huuda tytölleni tuolla lailla!!!” Supatus karjaisi ja Dewo älysi, mitä oli lipsauttanut.

Yhtäkkiä hän huomasi nousevan ilmaan, kun Ten Ten nosti hänet olalleen. ”Päästä minut alas!” karjui Dewo. ”Ole jo vaiti! Ärsytät likaa. Minä teen vain palveluksen sinulle”, Ten Ten huudahti Dewolle ja lähti kävelemään pukuhuoneille päin. Dewo vaikeni punastuen ja tuijotti Supatukseen, joka mulkaisi häntä vihaisesti. ”Mitä meninkään tekeen…” totesi Dewo mielessään.

   Pukuhuoneessa Ten Ten sitoi Dewon jalkaa ja tunnelma oli erittäin kiusallinen.

”Sori niistä huuteluista. Ei ollut tarkotus olla niin äksy. Minulla vain on ollut huono päivä”, Dewo rikkoi hiljaisen hetken.

Ten Ten vilkaisi häntä ja totesi:”Ei se mitään. En minäkään tätä ollut ihan suunnitellut. Ärsyynnyin vaan niin paljon, kun haukuit minua ulkosalla jo ja minut suorastaan pakotettiin tulemaan tänne”.

”Sut pakotettiin? Niin mutkin!” Dewo äimisteli kuulemaansa. ”Ihan kuin ne ei voisi vain hankkia jotain toista paria tulemaan”,möläytti Dewo jatkeeksi.

”Mutta tämä on järkevin. Ei se olisi toiselle parille lainkaan mukavaa, jos on sellainen pariskunta, joka on vain toisen ystäväpiiristä. Silloinhan toinen Supatuksesta ja Hinatasta jää hiukan kiusalliseen tilanteeseen” Ten Ten selitti. ”Tai niin ainakin ajattelin, kun Hinata pyysi minua tulemaan tänään tänne”, Ten Ten jatkoi ja sitoi solmun.

”Niin kait. Mutta mitä minä nyt teen? Haukuin sinun kaveria lutkaksi! AAARGH! En minä tallaista ajatellut”, Dewo vaikeroi.

Ten Ten katseli Dewon hankalaa olotilaa ja totesi:”Pyydä anteeksi ja tarjoa ramenit kaikille. Ruokahan tekee paremman mielen kaikille. (^u^)”

Dewo tuijotti Ten Tenin hymyä pitkään ja alkoi nauramaan:”Vai että tuollainen tyttö pääsi minua aijemmin Warraffin minua aijemmin läpi”.

”Sinäkö pelaat sitä kans? Se on loistava! Pääsin sen läpi noin viikko sitten!” Ten Ten innostui.

”Minä vasta tänään! Supatus möläytti, kuinka viimeinen vastus tapetaan. Miten sinä hoksasit sen?” kysyi Dewo.

”Ammuin vahingossa heti oikeaan paikkaan! Se oli silkkaa sattumaa!” Ten Ten nauroi ja Dewon kasvot muuttuivat iloisesta epäuskoiseksi:”EIKÄ!?!? Tuurilla vaan! EN usko!”

Samaa keskustelua jatkui vartin ajan, kunnes Supatus tuli pukuhuoneeseen ja huomasi heidän keskustelevan toisilleen iloisina. ”Jaa jaa! Sitä jäätiin tänne sitten ihan kaksistaan. Keskeytinkö jotain tärkeää vai haluatteko varata huoneen?” Supatus leikitteli Dewolla ja Ten Tenillä, jotka nakkasivat häntä siderullilla.

************************************************


Anteeksi pyytelyitten jälkeen ja ramen-aterioitten tarjonnan jälkeen kaikki marssivat Ramen-kojulle. He tilasivat omat annoksensa ja alkoivat rupatella omiaan.

”Mitä muuten ajattelet Supatuksen ja Hinatan suhteesta?” Ten Ten kysyi Dewolta.

Dewo vilkaisi pikku kyyhkysiä ja totesi:”He ovat kuin toisessa maailmassa. Eivät ajattele ketään muita, ainoastaan toisiaan. Eivät piittaa onko jolla kulla parempaa tekemistä, kuin hengata heidän kanssaan ja katsoa sivusta, kuinka he kuolaavat toisiaan ja saada vatsanväänteitä. Mutta ovathan he ihan suloinen pari”.

Ten Ten tuijotti Dewoa, kuin olisi nähnyt aaveen:”Ajattelen ihan samaa!” Ten Ten huudahti ja vaikeni nopeasti huomatessaan, että ihmiset tuijottivat. ”Miksiköhän he sitten ottivat meidät mukaan?” Ten Ten mietti ääneen.

”Älä edes yritä. Eivät he mitään syytä ajatelleet. Halusivat vain meidän täyttävän tyhjät paikat ja viettää aikaa keskenään. Niinhän se aina on”, Dewo möläytti kyynisesti ottaen hörpyn vesilasistaan.

Tästä Ten Ten veti herneen nenäänsä:” Eikä! Hinata ei vain valitsisi randomisti jotakuta tulemaan hänen kanssaan tuplatreffeille!”

Dewo vastasi takaisin:” Älä käytä tuota sanaa! Eihän me kaksi voitaisi ikinä seurustella! Eihän me edes tunneta toisiamme. Sinähän olen totaalinen asefriikki ja minä… no, minä olen minä. Me olemme aina seinäkoristeina, eikä koskaan heidän rooleissa. Se olisi luonnotonta”.

”Eikä olisi!” karjaisi Ten Ten: ”Mikä muka sitä estäisi? Aikako? Se että minulla on omat intressit ja ajatukseni? Se että en ole jokin saamerin blondi bimbo joka viilaa kynsiän, vaikka ne olisikin jo hyvin?”

Dewo tuijotti Ten Teniä hämillään ja häntä alkoi ärsyttämään:”No vaikka! Parempi se kuin ruikuttava apina! Olet aivan liiän ärsyttävä tytöksi. Olet ärsyttävämpi kuin aluksi edes luulinkaan!”

Ten Ten Katsoi Dewoa, kuin näkisi kuoleman hänessä.

”Annoksenne ovat valmiit!” liikkeen kokki huudahti iloiseen sävyyn ja ojensi annekset Supatuselle.

”Ole hyvä Dewo! Ainiin! Anna tämä Ten Tenille”, Supatus möläytti Dewolle, joka teki työtä käskettyä. Kääntyessään antamaan Ten Tenille hänen annoksensa, putiikin kohoutunut seinä tuli vastaan ja Dewo läikytti ramen annoksen TenTenin ylle.

************************************************

…ja niin pääsemme alkuun.

”Kusipää!”, huudahti Ten Ten ja juoksi raivoissaan pois ramen-kaupasta. Dewo tuijotti idioottimaisesti tytön menoa. ”Odota Ten Ten!” kiljui Hinata mutta se ei auttanut. ”Liian hankalaa”, ajatteli Dewo itsekseen vähitellen kaivautuen käsiensä uumeniin tiskillä.

Supatus katsoi Dewoa ja paikkaa missä Ten Ten oli istunut. Hän käveli Dewon tykö, nosti hänet kauluksesta ja nakkasi ovelle.

”Mene nyt edes helkkarissa hänen perään!” Supatus ärisi Dewolle.

”Mutta enhän minä mit…”, Dewo aloitti mutta Supatus keskeytti:”Älä edes kuvittele, että olisin kuuro! Tuollaisia ei möläytellä vain toisille. Eikö sinulla oikeasti ole edes tunteita? Idiootti!”

Dewo tuijotti maata. Hän henkäisi syvään, kääntyi ja lähti nilkuen juoksemaan:”Helekutti! Mikä idiootti olen!”

   Supatus ja Hinata jäivät ovelle katsomaan, miten Dewo juoksi pimeyteen.

”Luuletko, että he pärjäävät? En olisi uskonut Ten Tenin tuntevan tuolla lailla häntä kohtaan”, Hinata kysyi Supatukselta.

Supatus kietoi kätensä Hinatan ympärille ja sanoi: ”Tuollaisia ne idioottien tunteet ovat. Eivät he huomaa, että ovat ihastuneet. He huomaavat sen vasta sitten, kun toinen loukkaa toista.”

   Karkuteillä oleva Ten Ten jatkoi vain juoksuaan. Ohi kiitävät valot, kyltit, ihmiset, eivät ne mitään merkinneet. Kunhan hän pääsisi jonnekin, missä kukaan ei näkisi häntä. Kunhan hän vain pääsisi jonnekin, missä voisi purkaa itsensä rauhassa.

   ”TEN TEN!!! ODOTA!” kuului kaukainen huuto, mikä sain Ten Tenin hätkähtämään. Hän ei pysähtyisi sen idiootin takia minnekään. Dewo nilkkui eteenpäin kipeällä jalallaan ja kysyi aika ajoin ihmisiltä, olivatko he nähneet tyttöä, jolla oli ramenia sylissään.

   Vähitellen Ten Ten alkoi väsähtää. Hän ei enään kestänyt juoksuaan, joten hän päätti jäädä paikoilleen. Hän näki viereisessä metsikössä leikkipuiston ja käveli sinne. Ten Ten istahti kiikulle ja päästi kaiken ulos. Hän alkoi itkemään. Hän vain itki tuskaa, joka oli hänen rinnassaan. Ei hän tiennyt mitä se oli, eikä halunnutkaan tietää. Sen täytyi vain tulla ulos.

   Itkiessään kiikulla hän ei huomannut, kun Dewo oli saapunut hengästyneenä puiston reunalle. Tuijottaen itkevää Ten Teniä, Dewo tunsi häpeän pistoksen itsessään ja hän nilkutti Ten Tenin tykö. Dewon seistessä Ten Tenin edessä ja tuijottaen tyttöä ilmassa leijui tukala hiljaisuus, joka tuntui puristavan molempia. Ei sanaakaan tullut ulos, kunnes Ten Ten älähti rä’än ja kyynelten seasta:”Mene pois!”

Dewo vain katsoi jälkeään. Hän oli saanut päivässä oikein onnellisen ihmisen surunmurtamaksi. Miten? Eihän voinut ymmärtää. Se oli aivan liian hankalaa hänelle. Vaikka kuinka Dewo yritti keksiä sanottavaa, hän ei saanut mitään ulos. Lopulta Dewo lyyhistyi polvilleen ja halasi Ten Teniä. Ten Ten alkoi lyödä Dewoa huudellen ”Päästä irti” mutta ei Dewo voinut päästää. Hän ei tiennyt mitä olisi tehnyt sen jälkeen jos olisi.
  
”Ten Ten… anna anteeksi.” Dewo sai sanottua ja halasi lujemmin. ”Olen pahoillani mutta en voi sanoa muuta. En ymmärrä, miksi suutuit, vaikka olemme olleet sanasotaa koko päivän.”

   Ten Ten itki vain niiskutellen. Lopulta hän sai vain sanottua:”Miksi se sattuu? Miksi se vai sattuu niin paljon kun sinä sanot sen.”

   Dewo katsoi maata hiljaa ja totesi:”Kait me olemme rakastuneet toisiimme.”

   Tentenin silmät aukesi kyynelvirrasta ja hän katsoi Dewoa. Dewo tuijotti häntä alakuloisin silmin ja lopulta hän vei huulensa Ten Tenin huulille. ”Anteeksi”, Dewo sanoi ennen suudelmaa ja Ten Ten katsoi äimänä Dewon kasvoja. Hän sulki silmänsä vihdoinkin ilon vilkkuen sydämmessään.

”…Saat anteeksi senkin idiootti.”