Kizuna osa 3: serenaadi kahden vihollisen

Haluan tämän hetken olevan totta, mutta näen sinun silmisssäsi jotain. Tiedän, että se voisi ehkä tappaa minut, mutta haluan sen olevan totta

Naruto kavahti taaksepäin Sasuken astuessa eteenpäin. ”Me selvitämme välimme nyt.”

”Nytkö? Mutta...” Naruto sanoi yrittäen välttää riidan, mutta se tuntui mahdottomalta, sillä Sasuke oli selvästi päättänyt hakata hänet tai pahimmassa tapauksessa tappaa.

”Hyökkää, Naruto.” Sasuke komensi vetäen kusanagin tupestaan.

'Minulla ei ole aseita edes mukana, että hänen pitikin nyt valita sopiva hetki hyökätä...Sasuke, sinä paskiainen.' Naruto ajatteli vihaisena. Ennen kuin hän tajusi Sasuke oli liikkunut hänen selän taakseen ja piti miekkaa hänen kurkullaan.

”Mikset hyökkää? Vieläkö aiot kertoa sitä samaa soopaa, mitä kerroit viimeksi?” Sasuke kysyi painaen miekan terän vasten blondin ihoa.

”Saanen huomauttaa, että olen tällä hetkellä aseeton.” Naruto totesi viileästi ja Sasuke tuhahti: ”Teet tästä aivan liian helppoa...”

Mustahiuksinen poika laski miekkansa alas ja tupetti aseensa lähtien kävelemään kohti metsää.

”Hemmetti soikoon, odota! Voimme selvittää välimme puhumalla!” Naruto ärähti ja huomasi Sasuken pysähtyneen.

”Seuraa minua, jos uskallat.” Sasuke vastasi ja jatkoi matkaansa eteenpäin.

Naruto vilkaisi olkansa ylitse kohti kylää ja katsoi taas Sasuken loitonevaa selkää. Valinta oli selvä.

”Sasuke, odota!”
oooo

He kävelivät eteenpäin pitkään sanomatta sanaakaan toisilleen, kunnes lopulta Sasuke pysähtyi ja kääntyi ympäri.

”Puhu.”

Naruto tuijotti hämmentyneenä toista poikaa, kunnes puhkesi vihaisena puhumaan.

”Mitä sinä muka haluat minun sanovan, häh? Olen jo ties, kuinka monta kertaa yrittänyt puhua sinulle järkeä tuohon paksuun kalloosi, mutta mikään ei tunnu auttavan ja nyt sinä haluat vielä minun puhuvan lisää. Olit oikeassa tämä olisi jo voitu selvittää nyrkein!”

Sasuke vain tuhahti ja astui askeleen lähemmäksi Narutoa, joka kavahti jälleen astuen askeleen taaksepäin.

”Niin..Miksi puhua, kun asia voidaan selvittää nyrkein. Sitäkö sinä haluat Naruto, että me puhumme nyrkein ja taistelemme, kunnes toinen meistä kaatuu kuolleena maahan vain siksi, että tahtoi pitää päänsä?”

”Emmekö me ole aina tehneet niin?” Naruto kysyi ja Sasuke naurahti kolkosti hänelle.

”Niin juuri, niinhän me olemme aina tehneet. Väkivalta on meidän tapa puhua, joten anna tulla, iske.”

”Saamasi pitää!” Naruto huusi ja loi kaksi bunshia, jotka alkoivat muodostamaan rasengania.

Sasuke veti kusanagin jälleen tupestaan ja lähti juoksemaan kohti Narutoa, joka sai juuri rasenganinsa valmiiksi.

”Rasengan!”

Sasuke ojensi oman kätensä eteen sähköistäen sen chidorilla.

”Chidori!”

Kuului valtaisa räjähdys, joka sai linnut kaikkoamaan puustaan ja lentämään muualle. Mustat pilvet kerääntyivät taivaan ylle kuin kutsusta ja maahan lankesi rankkasade. Maassa oli valtaisa aukko, joka oli kahden voimakkaan iskun jäljiltä. Naruto ja Sasuke kyräilivät toisiaan vihaisina, kunnes Sasuke kohottautui seisomaan.

”Aselepo?”

”Vain täksi kerraksi, etsitään joku hemmetin suoja..” Naruto mutisi ja nousi myös seisomaan. Heiän lähtiessä kulkemaan syvemmälle metsään.

Hiljaisuus tuntui jatkuvan loputtomiin ja Narutoa kalvasi moni asia. Sasuke ei ollut muuttunut, vaikka hän oli toivonut, että toinen olisi ollut jollain tavalla erilaisempi, mutta ei, Sasuke oli edelleen kylmä ja vihainen itsensä. Ennen kuin hän ehti tajuta, hän puhui ajatuksensa ääneen:

”Etkö sinä voi olla yhtään kiltimpi tai jotain,  kun olemme kahdestaan!?” Naruto ärähti vihaisena. Hänen ilmeensä kuitenkin muuttui hämmentyneeksi nähdessään Sasuken poskille ilmestyvän pienen punan, kun tämä vain tuhahti ja käänsi katseensa pois päin hänestä.

”Minä menen.” Sasuke totesi kylmän viileästi lävistäen kuumana käyneen keskustelun. Hän alkoi kävellä kohti majatalon ovea tarkoituksenaan jättää Naruto yksin seisomaan sateeseen.
”Et sinä voi!” Naruto ärähti entistä vihaisempana. Hän pystyi jo arvaamaan, miksi Sasuke oli lähtöä tekemässä: välttääkseen hyödyttömän keskustelun (oikeastaan, koska  hän oli allapäin). Naruto tarttui entistä tiimitoveriaan ranteesta , pitäen tiukasti kiinni estäen toista liikkumasta.

”Päästä irti, Naruto.” Sasuke sanoi tuijottaen raivoisasti silmillään Narutoa.

”Tiedän, mutta unohdetaan se äskeinen, okei?”  Blondi sanoi painostaen Sasukea ja saadakseen tämän rauhoittumaan.

Miksi? Miksi oloni on lämmin, kun näen hänen hymyilevän?Sasuke pysyi yhä paikoillaan; Naruto edelleen pitäen häntä ranteesta kiinni. Heidän silmänsä kohtasivat , molemmat odottaen vaativina, että toinen rikkoisi hiljaisuuden.

Miksi sydämeni lyö niin nopeasti?

”Tule mennään sisälle...” Naruto mutisi rikkoen viimein kauan kestäneen hiljaisuuden. Hän ei ollut edes askeleen päässä Sasukesta; hänen mieli oli jo ehtinyt ties suunnitella mitä, kun he olivat saapuneet majataloon. Tämä hetki määräisi hänen ja Sasuken suhteen, joko tämä kahdestaan olo auttaisi heitä tai ajaisi heidät erilleen.

Sasuke loi kylmän katseen taas Narutoon.

Hän on aivan edessäni. Pitää kiinni kädestäni ja tuijottaa minua intensiivisesti. Mitä minun pitäisi tehdä? Hän on minun ystävä, ei- Hän on minun viholliseni.
  Miten voin sallia hänen koskea minua, miten hän kehtaa koskea ihoani omalla ihollaan. Miksen vain voi antaa asian olla?

Tämä ei sittenkään ollut hyvä idea antaa hänen tulla perässäni. En koskaan suunnitellut asiaa niin, mutta loppujen lopuksi, ei se ole jotain sellaista, minkä voisin päättää. Tässä on jotain, jonka hän salaa minulta. Ei Naruto muuten olisi seurannut minua tänne saakka. Hän on liian yksinkertainen, että voisin lukea hänen ajatuksensa oikein.

Luuliko hän tosiaan etten tajuaisi, mikä hänen motiivinsa tässä oikein on? Aiotko kertoa minulle tästä, josta olen jo valmiiksi niin epävarma?
Typerys.

Sasuke vain tuhahti ja nyökkäsi vastaukseksi kääntäen sitten päänsä poispäin Narutosta.


Myöhemmin illalla Naruto ja Sasuke istuivat majatalon katoksen alla juomassa teetä eikä kumpikaan ollut vielä sanonut sanaakaan sen jälkeen, kun he olivat käyneet sisällä. Lopulta avasi suunsa, kun hän ei kestänyt hiljaisuutta hänen ja Sasuken välillä.
”Täällä on ihan hyvä olla, vai mitä?” Hän mutisi hiljaa ottaen siemauksen teetään. Sasuken vain tuijottaessa ilmeettömästi eteenpäin.

”Ehkä...” Mustahiuksinen vastasi kylmästi tuijottaen edelleen rankkasateeseen, jonka pisarat piiskasivat katoksen kattoa.

Ennen kuin Sasuke tajusi Naruto nousi seisomaan ja käveli sateeseen. Sasuke tuijotti häntä hetken aikaa, miettien pitäisikö hänen pyytää Naruto takaisin vai ei. Toisaalta, mitä se hänelle kuului, jos toinen halusi nyt välttämättä kastella itsensä läpimärkäksi. Hemmetti, mikä typerys.
  Lopulta hän tuhahti närkästyneenä itselleen ja käveli sateeseen Naruton seuraksi, joka edelleen vain tuijotteli kohti mustaa taivasta.

”Tule takaisin tai kastut entisestään.” Sasuke totesi monotonisella äänenpainolla. Naruto käänsi katseensa toiseen poikaan päin ennen kuin hän puhkesi jälleen valittamaan.

”Käsitätkö sinä yhtään, missä tässä on kyse!?? Tässä on kyse meistä kahdesta! Minä oikeasti luulin, että tunsin sinut, Sasuke! Mutta sinusta on tullut täysin erilainen ihminen enkä vieläkään voi käsittää, miten olemme päätyneet tähän tilanteeseen! Eikö se sinua vaivaa yhtään, että minä juoksen perässäsi ja nyt me olemme keskellä hemmetin metsää!!”

Sasuke vain tuijotti.

”Mikset sinä sano mitään!? Mistä lähtien sinä olet ollut noin kylmä!?” Naruto huusi vihaisena ja huitoi käsillään tietämättä, miten hänen tulisi pitää niitä. Hän tukisti itseään, hautasi kasvonsa käsiinsä, levitteli käsiään ympäriinsä, hän oli sekaisin.

”Minäkö?” Sasuke sanoi. ”Mistä lähtien sinä olet alkanut tehdä tuollaisia johtopäätöksiä?”

”Turpa kiinni!” Naruto ärähti vihaisena ja Sasuken ilme jähmettyi, kun hän erotti Naruton silmistä valuvat kyyneleet, jotka sotkeutuivat sateeseen. Ilmassa tuoksui suola.

Sasuken ei tiennyt, mitä ajatella.

”Miksi sinä vihaat minua!?” Naruto huusi lisää tuijottaen sinisillä silmillään Sasuken mustiin silmiin. Hän tunsi terävän chakra auran lehahtavan ilmassa. He kumpikin aistivat toistensa myllertävän chakran. ”Miksi minä olen aina epäonnistunut sinulle!? Mikset sinä anna minulle mahdollisuutta todistaa, että minä olen samanveroinen kuin sinä!! Minä luulin, että olimme tasa-arvoisessa asemassa!” Naruto itki tarttuen kiinni Sasuken paidasta.

”Päästä, Naruto. Ärsytät minua tuolla jatkuvalla valituksellasi.” Sasuke sanoi yrittäen vetää itsensä irti Naruton otteesta, mutta turhaan.

”Miksi sinä vihaat minua!?! Tarkoitan, onko sinulla noin epämukavaa minun seurassani, että minä olen sinun lähelläsi!?” Naruto vaikersi päästäen irti valkoisesta paidasta, jolloin Sasuke jähmettyi sille sijoilleen.

Heidän silmänsä kohtasivat. Hiljaisuus oli yhtä syvä kuin heidän katseensa.

Epämukava. Sasuke katsoi päätä lyhyempää poikaa, joka yritti saada virtaavat kyyneleensä loppumaan. Naruto nyyhkytti ja värisi kylmästä, mutta hänen hiljainen ulina ei laantunut.

Juuri siksi sanon sinulle, että olet idiootti. Epämukavuus ei ole oikea sana kuvaamaan tätä tunnetta. Miksi oikein minä kestän tätä ja saan itseni tuntemaan ontoksi sisältä, minä en ymmärrä, miksi minulle on käymässä näin...

Mutta olla sinun lähelläsi – loppujen lopuksi se on pelottavin asia. Pelkään, että jonain päivänä en pysty pidättelemään itseäni sanomatta, kuinka paljon tarvitsen sinua. Olemme olleet yhdessä niin pitkän ajan, että en voi enää pitää sinua pelkkänä kilpailijana...vihollisena...ystävänäni...Luulin, että voisin valehdella itselleni ja olla välittämättä omista tunteistani, mutta sinä olet totaalinen ääliö, Naruto.

Mitä tämän muka pitäisi olla? Me emme pidä tätä kumpikaan enää kissa ja hiiri- leikkinä, vai mitä? Tämä on hetki, jossa pitäisi valita. Nyt,  mitä minun pitäisi tehdä, kun tiedän viimein, mitä tunnet minua kohtaan?

Oletko sinä sellainen henkilö, joka sanoisi 'Rakastan sinua' samantien.

”Tiedätkö sinä, mistä nämä 'epämukavat' tunteet tulevat?” Sasuke sanoi lopulta laskien toisen kätensä Naruton pään päälle, josta hän liutti sen alas toisen olkapäälle. Toisella kädellä hän kosketti lyhyemmän pojan leukaa ja tuijotti häntä läheltä.

”Sa-Sasuke?” Naruto nyyhkytti epäselvästi.

”Koska sinä olet niin typerä.” hän sanoi ja silitti Naruton poskea, kunnes astui askeleen kauemmaksi Narutosta lähtien kävelemään takaisin sisälle päin. ”Enkä voi sille mitään.”

”Odota!” Naruto huudahti hätääntyneenä ja juoksi Sasuken perään. Hypäten vasten Sasuken selkää kietoen kätensä pidemmän pojan ympärille painaen päänsä vasten tämän selkää.

”Mitä vielä?” Sasuke pysähtyi, eikä hän edes yrittänyt luikerrella irti Naruton otteesta.

”Minulle...sinä olet tärkein ja kallein henkilö, miksen minä voi olla sitä sinulle?” Naruto mutisi vasten Sasuken paitaa, joka oli jo myös märkänä sateesta.

Juuri siksi, en koskaan kuvitellut, että minun pitäisi saada tällainen hetki sinun kanssasi, Naruto.
Yksinkertaisesti, koska minä kiellän itseäni, mutta nyt olen täysin varma omista tunteistani. Olin liian peloissani, että jonain päivänä olisin siinä pisteessä, missä en voisi pidätellä enää itseäni. Nämä tunteet, jotka kuohuvat sisälläni, johtuvat sinusta. Sinusta, kun olet kanssani.

”Olen pahoillani..Naruto.” Sasuke mutisi ja kääntyi ympäri.

Olen satuttanut sinua pahasti.

Yllättäen Sasuke sulki Naruton hellään halaukseen, välittämättä tämän märistä vaatteista ja hitaasti asetti huulensa Naruton huulia vasten. Pehmeä ja hienovarainen, se oli jalo suudelma ninjalta, joka oli tappanut Orochimarun ja oman veljensä.

Naruto vinkaisi yllättäen saaden Sasukelta vain entistä syvemmän suudelmaan vastaukseksi, kunnes varoittamatta livautti kielensä vikkelästi Naruton suuhun. Sasuke veti Naruton lähemmäksi itseään ettei heillä ollut enää minkäänlaista eroa heidän välillään. Naruto kohotti kätensä ja kietoi ne Sasuken niskan taakse vetäen toisen lähemmäksi itseään, vaikkei se ollut enää mahdollista. Sasuken kädet liikkuivat vapaasti pitkin Naruton selkää eksyen vaaleahiuksisen pojan takin alle.
Naruto värähti tuntiessaan kylmät kädet vasten lämmintä ihoaan. He molemmat olivat nähtävästi kaivanneet tätä läheisyyttä. .
Syvemmälle ja syvemmälle, Sasuke kieputti kielensä pyytäen intohimoa, taistellen löytääkseen nautintoa.

Naruto oli valmis antamaan kaikkensa Sasukelle, mutta lopulta heidän molempien oli pakko haukata happea. Heidän kuuma hengitys muuttui höyryksi kylmässä ilmassa. Sasuke painoi otsansa vasten Narutoa. Blondin pitäessä häntä lähellään. Tämä oli se hetki, jossa he eivät enää kaivanneet sanoja kertoakseen, kuinka toinen tunsi. Se oli jo heille selvä.


Sasuke tönäisi Naruton sänkyyn. Hän oli tarvinnut vain vähemmän kuin sekunnnin kantaakseen ystävänsä heidän huoneeseen.

Blondi makasi sängyllä ja levittäytyi siihen koko mitallaan. Vaaleat hiussortuvat liimaantuivat vasten Naruton ihoa ja kastelivat lakanan. Hän kiemurteli ja hankasi lakanoita Sasuken kontatessa hänen päälleen. Siniset ja tummat silmät kohtasivat toistensa katseet jälleen. Korppitukkainen poika tarttui Naruton takin vetoketjusta ja veti sen auki. Hän painoi huulensa vasten nuoremman pojan huulia tämän vastatessa takaisin suudelmaan. Sasuke aloitti tutkimusretkensä liikuttaen huulian kevyesti vasten Naruton ihoa ja veti tämän t-paitaa kauluksesta alaspäin painaen huulensa vasten vaalean pojan solisluuta. Hän vaihtoi asentoaan jääden istumaan Naruton lantion päälle. Hän palasi takaisin päin ja suuteli Naruton leukaa. Vaalien sitä hänen huulensa haparoiden eksyivät takaisin Naruton suulle sulkien heidän kasvojensa välieron jälleen pienemmäksi.

Huulet viimein löysivät kohteensa, liimaten toisensa tosiaan vasten ja leikkien innoissaan. Äkillisesti janoen jokaista pisaraa, säästämättä yhtäkään senttiä heidän väliltään. Naruto valitti ja henkäisi ahdistuneesti, kun Sasuken oikukas kieli löysi paikkansa, tanssien intohimoisesti ja kiusaten häntä ilkeästi.

Naruto liikehteli epämääräisesti Sasuken alla ja vanhempi poika kohottatui hiukan ylöspäin, jotta Naruto saisi jalkansa paremmin aseteltua. Sen sijaan hän kietoi jalkansa tiimitoverinsa lantion ympärille, väristen äärimmäisestä jännityksestä. Nyt Sasuke vuorostaan päästi epämääräisen ynähdykdsen suustaan Naruton yrittäessä riisua hänen paitaansa pois päältään. Pian paita lensikin lattialle ja samoin Naruton takki.

”Sinähän olet touhukas.” Sasuke virnisti riistäen Narutolta tämän musta t-paidan pois päältä, joka päätyi kasan päällimmäiseksi. Sasuke suuteli Naruton huulten reunaa ja liukui alaspäin toisen pystyssä olevan nännin luokse, verkkaisesti suudellen ja leikkisästi leikkien sillä, kun hänen kätensä vaelsivat jossain Naruton kylkiluiden tienoilla.

”Ah...ah,  ei sieltä, typerys, lopeta.” Naruto mutisi katkeilevasti, hän liikutti lantiotaan kovakouraisemmin, työntäen mustatukkaisen pojan alemmaksi. Ei hän tätä juuri nyt toivonut, epätoivoisempi tunne odotti alhaalla päin, josta hän halusi päästä eroon.

”Tuo on nirsoilua.” Sasuke liikkui syrjemmäksi, nousi ylös vapauttaen Naruton jalat hänen vyötäröltään., jostain syystä Naruton vastahakoinen ilme sai hänet ärsyyntymään ja tajuamatta, että hän käytti liikaa voimaa hän pakotti vaaleahiuksisen pojan jalat auki. Hän repäisi Narutolta housut jalasta heittäen nekin lattialle. Naruto aloitti taas epämääräisen kiemurtelunsa, koska hänellä oli vain bokserit jalassa ja Sasuke vaikutti taas löytäneen oman sisäisen ärtymyksensä.
  Naruto nielaisi pienesti ja Sasuke soi nuoremmalle pojalle ilkikurisen virnistyksen siirtäen katseensa alaspäin kohti kohoumaa, joka odotti kärsimättömänä. Sasuke laski kätensä Naruton vatsan päälle liuttaen sen hitaasti kohti alushousujen vyönauhaa ja siitä sen alle. Hitaasti hän alkoi hyväillä Naruton elintä.

Naruton suusta karkasi huokaisu, joka sai Sasuken virnistämään entistä leveämmin. Hän nojautui eteenpäin Naruton korvan juurelle ja kuiskasi: ”Tämä on vasta alkua.”
  Sasuke nousi takaisin istumaan ja vapautti hetkeksi Naruton otteestaan vain saadakseen toiselta bokserit jalasta pois. Yksi nopea kiskaisu ja Naruto oli alasti.
  Sasuke vei päänsä lähemmäksi Naruton elintä, nuolaisten sen päätä sillä välin hänen käsiensä pitäessä Naruton lantiota paikoillaan ettei tämä vain yrittäisi kohottaa niitä ylöspäin. Hänen kieli liikkui hillittömästi ylös ja alas, osuen kevyesti kohtaan joka kohtaan aiheuttaen valkoisen nesteen tippumisen.

Narutolta pääsi autuas huudahdus, kun Sasuke otti hänen peniksensä kokonaan suuhunsa, hieroen sitä kielellään, ruokkien oman kielensä tarpeita. Leikkien itsekseen samalla kun hän juhli taivaallisella nautinnolla.

Hemmetti soikoon, tämä on jo liikaa...

Naruton suusta karkasi taas henkäisy ja hän yritti jälleen kiemurrella, mutta Sasuke piti hänet tiukasti paikoillaan.

Sasuke vapautti Naruton suustaan ja kohottautui tämän kasvojen tasolle. Hän tuijotti sinisiä silmissä , jotka olivat silkasta intohimosta aivan sumeat.

”Tässä ei ole järkeä...” Naruto sanoi epämääräisesti ja Sasuke vain naurahti painaen otsansa vasten toisen lämmintä otsaa: ”Sinussa ei ole mitään järkeä...Olet kuin huume, jota on pakko saada.” Sasuke vastasi ja hän tunsi, kuinka Naruton kädet hapuilivat hänen housujen vyön luona.
”Minä...putoan.” Naruto jatkoi: ”Minusta tuntuu, että eksyn jatkuvasti sinun katseesi enkä voi juosta pakoon. Voisin viettää koko elämäni eksyneenä sinuun..”
  Sasuke jähmettyi paikoilleen. Hänestä tuntui täysin samalta. Hän voisi viettää koko elämänsä eksyneenä Naruton katseeseen, mutta ei koskaan saavuttaisi sitä, mitä hän sieltä etsi. He olivat eksyneet toistensa syövereihin.

Sasuke tunsi, kun hänen housunsa valahtivat alaspäin. Hän kohottautui ylös heittäen housunsa pois ja samantien bokserit myös.

”Hävitä minut.”

Sasuke hymyili tuskaisesti nähdessään Naruton yhtä tuskaisen ilmeen. He kumpikin kaipasivat toisiaan, mutta he olivat edelleen toistensa saavuttamattomissa. Sasuke nosti Naruton jalat olkapäilleen. Hän meni valmiusasentoon, mutta hän ei saanut katsettaan irti vaaleahiuksisen pojan kasvoista, joista paistoi ahdistus, himo ja epätoivo.
Sasuke sulki silmänsä ja työntyi sisälle alkaen liikkua hitaasti.

”Aargh..” Naruton suusta karkasi tuskainen ynähdys, kun hän tunsi yllättäen kivun lävistävän hänen kehonsa. Hänen kätensä puristivat tiukasti lakanaa rystysten muuttuessa valkoisiksi, jotta kipu kävisi siedettävämmäksi.

Sasuke haukkoi henkeä, jatkoi elimensä työntämistä syvämmelle; liikkuen hitaassa tasaisessa rytmissä. Naruto rauhoittui viimein tottuessaan Sasuken liikkeisiin. Huomatessaan Naruton rauhoittumisen Sasuke päätti kokeilla taktiikan vaihtamista: hän alkoi liikkua nopeammin ja työntyi syvemmälle, kunnes oli kokonaan sisällä. Molempien huulilta karkasi henkäisy. Voimatta hillitä heidän täyttymystään Sasuke liikkui entistä intohimoisemmin.

Hän valitti aivan kuin olisi ollut rajoillaan.

”Sasssuke.”Naruto mutisi, ”Minä....Ugh, -kk..”

”Älä, Naruto.” Sasuke tokaisi, ”Vähän vielä..”

Laukaisten valkoisen ryöppynsä, Naruto päästi epämääräisen äänähdyksen suustaan, Sasuken lauetessa hänen sisäänsä. Pitempi poika tunsi kehonsa tärisevän holttimasti salamoiden vain viskellessä hänen sisällään ja päässään. Sasuke menetti lopulta tasapainonsa ja kaatui Naruton päälle. Hän tunsi, kuinka nuoremman pojan rinta kohoili epätasaiseen tahtiin yrittäessä hengityksen tasaantumista. Sasuke sulki silmänsä jääden makaamaan Naruton päälle. Toinen oli niin lämmin häntä vasten ja Sasukesta tuntui, että hän olisi voinut nukahtaa siihen paikkaan.

”Se oli...jotain,” Naruto sanoi, pidellessään kättä Sasuken hikisen selän päällä.

Sasuke kierähti pois Naruton päältä jääden makaamaan toisen viereen ja henkäisi syvään katsoessaan, kuinka Naruto yritti edelleen saada hengitysrytmistään kiinni.

”...Minä en tiennyt.” Naruto sanoi yrittäen saada äänensä kuuluvammaksi hengityksensä lomasta.

”Tiennyt mitä?”

”Mitä pitäisi sanoa...Sinun kanssasi kadotan kaiken konttorillin itsestäni ja en – en voi sanoa, onko mikään todellista vai ei...onko mikään positiivista?” Hän puheli hermostuneesti, tuijottaen mustahiuksista poikaa.

”Naruto...” Sasuke huokaisi syvään, hän oli jo niin uupunut, että olisi halunnut vain nukahtaa. ”Olenko koskaan sanonut, kuinka idiootti sinä olet.”

”Sinä aina sanot noin.” Naruto vastasi.”Minä luulin, että vihaat minua?”

Minä vihaan sinua, Naruto. Olen vihannut sinua siitä saakka, kun näin sinut ensimmäisen kerran, siitä hetkestä lähtien, kun tiesin että viettäisin pitkän ajan kanssasi ja siitä saakka olen kysynyt itseltäni 'miksi sinä?' Vihaan sinua, koska loppujen lopuksi sinä saat minut sanomaan niin.

”Minä vihaan sinua.” Sasuke huomautti, ” Vihaan sinua niin paljon, että en voi sille mitään kuin sanoa sen. ” Hän toi Naruton päänsä lähemmäksi itseään painaen huulensa vasten toisen pojan huulia. Hän tunsi Naruton huulten muodostavan sanat vasten hänen suuntaan, 'Minä vihaan sinua'.
  Sasuke virnisti ja painoi huulensa vaativammin vasten vaalean pojan pehmeitä huulia. Hän vetäytyi kauemmaksi Narutosta ja katsoi tämän sinisiin silmiin: ”Minäkin vihaan sinua.” Naruto sanoi ääneen Sasuken vain tuhahtaessa ja pörrötti vaaleita hiuksia.
   Hän veti Naruton kainaloonsa painaen päänsä vasten toisen päätä Naruton painaessa päänsä vasten hänen rintakehää.
Pian hän kuuli rauhallisen hengityksen kantautavan vierestään ja Sasukekin sulki silmänsä nukahtaen Naruto lähellään.

-------------------

A/N: Ensinnäkin älkää kysykö mitä noi hakaset se on o,o" Niitä ei ole tässä esikatseluversiossa....
Kirjoitin yaoita...O__o.......Olen kyllä kirjoittanut ennenkin, mutta nyt kirjoitin ensimmäistä kertaa, että muut lukee sitä.
Palaute on ehdottomasti tärkeää!! ^^
Naruton ja Sasuken suhde saa tästä hetkestä lähtien dramaattisen käänteen, mutta siitä lisää ensi kerralla. Nauttikaa~~^^