Edellinen Seuraava

Hinata oli kotonaan laittautumassa illan treffejä varten. Hän harjasi pehmeällä harjalla pitkiä liiloja hiuksiaan ja hyräili. Kello olisi puolen tunnin päästä neljä. Tyttö oli laittanut päälleen vaaleansinisen kesämekon, jossa oli tummansinisiä raitoja ja helmassa valkoista pitsiä. Hinata ajatteli, ettei mekossa ainakaan tulisi kamalan kuuma, vaikka aurinko olikin jo melkein laskenut.

Vaalea huulikiilto loisti tytön huulista ja violetit hiukset hulmusivat, kun hän lähti kotoaan valkoinen laukku olallaan puistoa kohden. Hinataa jännitti hieman, koska ei ollut ollut treffeillä kenenkään pojan kanssa ennen.

Kiba istui hiljaa puiston penkillä vilkuillen aina välillä kelloa. Hänen sydämensä hakkasi tuhatta ja sataa, mutta hän ei antanut sen häiritä mitenkään. Vähän ajan päästä Kiba kuuli vihreiden ruohonkorsien taittuvan ja nosti katseensa maasta. Hänen edessään seisoi Hinata, yhtä kauniina kuin keijukainen.

”H-hei.” Hinata sopersi ja punertui hieman kasvoiltaan.

”Moi, oot laittautunut kauniiksi.” Kiba sanoi hieman hämmentyneenä ja iloisena.

Hinata punastui enemmän kasvoiltaan ja käänsi katseensa vihreään ruohoon, joka heilui tuulessa.

”Kiitos.” hän sanoi hiljaa ja istahti puiselle penkille Kiban viereen.

Molemmat olivat vähän aikaa hiljaa ja kuuntelivat tuulen huminaa. Hinata tunsi sydämensä sykkeen rinnassaan hieman kiihtyvän.

”Mitä sinulla muuten oli asiaa?” Hinata kysyi hieman arasti ja sipaisi hiuksiaan.

Kiba katsahti tyttöön ja puna levisi hänen kasvoilleen. Hän oli vähän aikaa hiljaa, kunnes avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta sanat jäivät vain mietteisiinsä. Hinata katsoi poikaa kysyvästi. Kiba keräsi rohkeutensa ja katsoi tyttöä silmiin.

”Tykkään susta tosi paljon. Oon tykännyt jo kauan.” poika sai sanottua ja odotti nyt tytön reaktiota.

Hinata katsoi Kibaa punaisena. Sitten hän katsoi jalkojaan, joissa oli sandaalit. Tämän jälkeen hän nosti katseensa takaisin poikaan ja hymyili varovaisesti.

”Minäkin tykkään sinusta, Kiba-kun.” tyttö sanoi punastuen.

Pojan silmät laajentuivat, hän ei ollut osannut odottaa sellaista vastausta minkä oli juuri saanut. Kiba hymyili Hinatalle ja tarttui tätä kädestä.

”Mennäänkö kiertelemään paikkoja?” hän kysyi ja nousi ylös.

”Mennään vaan.” Hinata sanoi hymyillen punertavana ja nousi itsekkin.

-----------------------------------------------------------------------

Naruto istui tylsistyneenä sohvalla ja katsoi televisiota sipsiä syöden. Hän oli saanut luettua tylsän kokkauskirjan läpi, muttei ollut tajunnut siitä paljoakaan. Puolen tunnin päästä kun ohjelma oli loppu hän huomasi katsoa kelloa, se näytti puoli kuutta.

Poika nappasi kännykän olohuoneen pyöreältä pöydältä ja alkoi kirjoittaa pitkää tekstiviestiä Kiballe kysyen miten treffien kävi. Lopulta hän lähetti sen odottaen vastausta. Kohta kuului piippaus, viesti oli saapunut.

”Hyvin, kerroin Hinatalle ja nyt ollaan yhdessä.” blondi luki silmät pyöreänä. Sitten hän lähetti vielä onnitteluviestin.

Blondin laittoi kännykän takaisin pöydälle, napautti mustan television kiinni ja sammutti valot. Sitten hän lähti omaan huoneeseensa, asettautui peiton alle sänkyyn. Naruto sulki silmänsä ja pian hän olikin jo unessa.

Aamulla aurinko häikäisi nukkuvan blondin sänkyyn. Väsyneenä poika nousi ylös ja veti arkivaatteet ylleen. Sen jälkeen hän käveli keittiöön ja nappasi jääkaapista maitoa muroihin. Kun poika oli saanut syötyä aamupalansa, hän meni pakkaamaan reppunsa. Naruto lähti reppu selässään odottamaan bussia.

”Moi Naruto.” Sakura vinkkasi pojalle tultuaan mäkeä alas bussipysäkille.

”Terve.” blondi vastasi väsyneen näköisenä haukotellen.

”Et tainnut nukkua paljoa?” Sakura kysyi naurahtaen.

”No jaa, enpä tiedä.” Naruto vastasi ja katsoi itseään hieman lyhyempää tyttöä, jolla oli päällään vaaleansininen toppi ja valkoiset shortsit.

Sakura huomasi pojan tuijotuksen ja näytti tälle kieltä. Bussi tuli vihdoin, Naruto ja Sakura nousivat siihen ja menivät istumaan penkeille. Matka kului hiljaisesti niinkuin yleensäkin, blondi ei jaksanut avata suutaan kysyäkseen Sakuralta turhia.

Vähän ajan päästä auto pysähtyi koulun pihalle, kellot soisivat viiden minuutin päästä. Naruto lähti kohti koulun pääovea, jotta voisisi jo etsiä luokan, jossa ensimmäinen tunti pidettäisiin. Pian hän olikin jo luokan edessä.

Sasuke seisoi tyynenä luokan oven vieressä tummat vaatteet päällään, niinkuin yleensäkin. Shikamaru, Kankuro, Gaara ja Shino puhuivat jotain vähän matkan päästä luokan ovesta. Tytöt pitivät myös jotakin kokousta. Blondi huomasi Kiban, joka tuli häntä vastaan.

”Moi.” hän tervehti.

”Terve, mitä kuuluu?” Naruto kysyi uteliaana.

”Hyvää, hyvää.” Kiba sanoi ja nauroi. Naruto huomasi, että hän oli hieman hermostunut.

”Mites sinä ja Hinata?” Naruto kysyi kuiskaten pojalta.

”Mitäs me..” Kiba aloitti, mutta kellot ehtivät soida.

Opettaja päästi luokan sisälle luokkahuoneeseen, jonka seinät olivat täynnä piirrustuksia. Nyt olisi kuvaamataitoa, jota Naruto inhosi eniten. Opettajakin oli aika erikoinen.

Sinihiuksinen nainen istui nojatuoliinsa pöytänsä taakse. Hän katsahti luokkaa, joka melusi.

”Tämän päivän aiheena on piirtää omassa vieressään istuva henkilö.” Konan selitti kuuluvalla äänellä katsoen tarkasti luokkaansa.

Valituksia alkoi nyt jo kuulumaan, mutta opettaja ei välittänyt siitä. Hän jakoi kaikille valkoiset paperit ja antoi tarkkoja ohjeita. Sen jälkeen hän katosi hetkeksi luokasta, mutta tuli pian teekuppi kädessään takaisin. Gaara mulkaisi Konania.

Lee oli jostain kumman syystä päässyt istumaan Sakuran viereen, joten nyt hänellä oli tilaisuus piirtää hänen kauniit kasvonsa. Sakura kirosi hetken, mutta päätti sitten alkaa piirtää Leestä kuvaa.

Kun tunti oli lopussa, omat työt täytyi näyttää sille, josta kuvan oli piirtänyt. Naruto oli joutunut piirtämään Inon ja kuvasta oli tullut aika karsea. Tyttö oli haukkunut hänet lyttyyn näytettyään oman työnsä. Sasuke oli piirtänyt kuvan Hinatasta ja se oli onnistunut hyvin. Hinata katsoi kuvaa säteillen ja näytti oman kuvansa Sasukelle.

”Nyt se iskee sun tyttöäs.” Naruto kuiskasi takanaan istuvalle Kiballe, joka oli juuri näyttänyt työnsä Temarille.

Kiba katsahti Sasukeen, joka hymyili Hinatalle. Hänen vihamittarinsa nousi monta pykälää. Kiba nousi tuolistaan ja seisoi ensin hetken paikoillaan. Sitten hän käveli Sasuken luokse ja mulkaisi tätä. Sasuke ehti juuri kääntää katseensa Kibaan päin, kun nyrkki osui häntä suoraan silmään. Hinata oli painanut kätensä kasvoilleen.

”Mit-?” Sasuke aloitti, mutta sai uudestaan nyrkistä.

”Nyt loppuu!” Konan huudahti ja ryntäsi tappelevien poikien luokse. Hän marssitti molemmat rehtorin kansliaan, Tsunade saisisi opettaa heille kunnon käytöstä luokkatiloissa.

-----------------------------------------------------------------------
Seuraava osa tuppaantuu varmasti tänne pian, nyt kun itselläni nimittäin alkoi hiihtoloma. ^^,
Kommenttia pyytelisin, kiitos!