***takauma
"puhevuoro"
`ajatus`



Sasuken naama helotti punaisena kuin paloauto. Hän oli juuri herännyt ja saanut huomata, ettei ollutkaan yksin. Naruton polvi painoi ikävästi Sasuken arkaa paikkaa ja aina kun tumma poika liikahti, liikahti polvikin. Sasuken olo oli hieman tukala, eikä hän edes tiennyt miksi Naruto nukkui samassa sängyssä hänen kanssaan. `Hemmetin Naruto, on taas kävellyt unissaa`, poika ajatteli punastuen vielä enemmän (jos on mahdollista), kun vaalea poika vaihtoi asentoaan ja heilautti kätensä Sasuken etumukselle. Pojalla oli nyt hyvin tukalat paikat, mutta Naruto nukkui tyytyväisenä, mitään tietämättömänä toisen pojan ahdingosta.

Sasuke oli juuri siirtämässä vieressään nukkuvan pojan jalkaa varovasti, kun tämä päättikin unissaan potkaista tummaa poikaa suoraan haarojan väliin. Sasuke parahti niin kovaäänisesti, että se varmaan herätti kaikki kartanossa olijat. Se sai myös Naruton heräämään säpsähtäen, jolloin Sasuke sai jo toisen iskun jalkojensa väliin. Tumma poika parahti uudelleen.
"Pois päältä, nyt!", hän tiuskaisi Narutolle, joka katsoi ihmeissään kuinka Sasuke punastui punastumistaan. Vaalea poika tajusi vasta nyt olevansa Sasuken sängyssä, eikä omassaan joka nökötti tutulla paikallaan toisella puolella huonetta.
"Iik, Sasuke! Milloin sinä olet ruvennut kidnappaamaan viattomia pikku poikia sänkyysi?" Naruto naurahti yli dramatisoiden koko asiaa. Sasukea se ei ollenkaan naurattanut.
"Itse sinä tänne kävelit ja nyt oikeasti ylös siitä!" hän huudahti ja sai Naruton tajuamaan missä kättään ja jalkaansa piti.

Hetken töllisteltyään, vaalea poika tajusi irrottaa kätensä tummemman haaroista ja siirtää polvensa pois. Sasuke vääntyi samalla hetkellä kaksin kerroin kivusta. Naruto punastui hieman ja poistui oman sänkynsä luo anteeksi pyydellen.

"Sasuke, minä menen syömään. Anteeksi vielä kerran, mutta kyllä sinä siitä selviät!" Naruto huikkasi ovelta yhä nauraen tumman pojan kärsivälle ilmeelle. Vaalea poika käveli kohti ruokasalia, jossa muut jo olivatkin aloittaneet syömisen. Poika käveli suoraan tarjoilupöydän luo ja lappoi tarjottimelleen ison kasan ruokaa. Oli muroja ja keksejä ja kaikenlaista leipää ym, ja tietysti Naruton piti saada maistaa kaikkea.

Ahdettuaan tarjottimensa ääriä myöten täyteen, poika alkoi etsiskella katseellaan pöytää johon mahtuisi. Pian hän äkkäsikin sopivan pöydän. Sen äärellä oli vielä kaksi vapaata paikkaa, aivan kuin hänelle ja Sasukelle suunnattu.
"Mahtuuko tähän?" Naruto kysyi, mutta vastausta odottamatta työnsi jo tarjottimensa toiselle vapaista paikoista. Paikka oli Sakuran ja Leen välissä, eikä tyttö näyttänyt olevan lainkaan pahoillaan Naruton väliin tulosta.

Naruton lisäksi pyöreässä pöydässä istuivat Sakura, Lee, Ino, Gaara, Shikamaru, Kakashi, Iruka ja Neji. Kaikki söivät ja puhelivat niitä näitä. Naruto huomasi Sakuran olevan jotenkin alakuloinen ja oli juuri kysymäisillään mikä tätä vaivasi, kun Shikamaru keskeytti hänet.
"Mikä hiivatti se parkaisu teidän huoneestanne aamulla oli? Minulta jäi unet pahasti kesken", poika kysyi ja kaikki muut yhtyivät siihen. Ilmeisesti Sasuken aamuinen huuto oli tosiaan herättänyt kaikki. Vaalea poika oli juuri vastaamaisillaan kysymykseen, kun tällä kertaa vuorostaan Kakashi keskeytti hänet:
"Vai oli huuto teidän huoneesta. Mahtoi olla kuumat paikat, vaikkei se minua tietenkään häirinnyt. En nukkunut muutenkaan koko yönä", hän vilkaisi vihjailevasti vieressään punastelevaa Irukaa, joka punastui entisestään oppilaiden huomion kiinnittyessä häneen.
"No ei kyllä nukkunut kukaan muukaan, kun teidän huoneestanne kuului ähellystä koko yön!" Neji tokaisi. Hänen huoneensa kun sattui olemaan aivan Irukan ja Kakashin huoneen vieressä. Kakashi oli juuri sanomaisillaan jotain, kun sai Irukan käden iskun suoraan takaraivoonsa. Oppilaat puhkesivat nauruun.

Sakura oli ainut jota ei naurattanut tippaakaan, hän oli vieläkin hieman surullinen Sasuken menetyksestä. Vaikka tyttö olikin päättänyt olla iloinen Naruton puolesta, ei hän mahtanut mitään sille että häntä suretti omasta puolestaan. Sakura vilkaisi vieressään istuvaa poikaa ja tämän hymyileviä kasvoja. `He ovat hyvä pari, enkä minä voi tunkea siihen väliin`, hän ajatteli, eikä huomannut kuinka Naruto vilkaisi häntä huolestuneena.

"Sakura, onko jokin vialla?" Naruto kysyi ystävältään hymyillen. Sakura loi kasvoilleen nopeasti tekohymyn, jottei näyttäisi alakuloiselta.
"Ei", tyttö vastasi tekopirteästi. Vaalea poika aikoi selvästi kysyä vielä jotain, kun Sasuke äkkiä ilmaantui paikalle.
"Naruto, voisitko selittää miksi kaikki tuijottavat?" tumma poika tiuskaisi.
"Uusia lemmenpareja on taas syntynyt, mutta antakaa sentään muiden nukkua ensi yönä", Kakashi naurahti toiselta puolelta pöytää.
"Paraskin puhuja", Gaara tuhati. Ino katsahti häntä hymyillen, jolloin sai takasin vaitonaisen mutta lämpimän hymyn. Kakashi sai jälleen Irukan nyrkin takaraivoonsa.
"Au! Mitä minä nyt tein?!" Kakashi huudati, muttei saanut vastausta. Kaikki puhkesivat jälleen nauruun. Sakura poistui nopeasti paikalta.

"Sakura, odota vähän! Tiesitkö sinä minusta ja Sasukesta?" Naruto juoksi ystävänsä perään. Tyttö pysyi vaiti. Hänen mieleensä syöksähti eilis illan tapahtumat.

***Sakura oli kävellyt jo tovin, kunnes oli kuullut hiljaista puhetta lähistöltä. Nyt tyttö seisoi puun takana katselemassa poikia, jotka suutelivat kuun valossa. Hän ei voinut olla yllättymättä. Sakura katseli ystäväänsä ja ensimmäistä rakkauttaan silmät tyhjinä. Hänen päässään liikkui ajatuksia siitä, kuinka hyökkäisi heidän kimppuunsa. Pian ajatukset palasivat takaisin maan pinnalle. Vaikka hän olikin valmis kuristamaan molemmat hangessa makaajat, oli hän jollain tasolla iloinen ystävänsä puolesta. Tytön sydäntä vihlaisi syvä pettymys, mutta hän päätti olla antamatta sille valtaa. Sakura tiesi, että oli menettänyt rakkaansa, mutta parhaalle ystävälleen.
`Onhan minulla aina Lee odottamassa`, hän ajatteli lieventääkseen pettymystä.
Tyttö katsahti viimeisen kerran paria ja lähti kävelemään takaisin kartanoa päin, jättäen pojat omaan rauhaansa. Sakura oli surullinen, mutta silti joksenkin iloinen.
Ainakin Naruto oli nyt onnellinen ja se ajatus sai hymyn nousemaan tytön kasvoille.***

Samalla Sakura muisti myös lupauksen, jonka oli antanut itselleen: laittaa Naruton onni etusijalle.
"Minun oli kyllä tarkoitus kertoa sinulle heti, mutta pelkäsin että suutut. Ja sitten se vain pääsi karkaamaan käsistä. Tuota...oletko vihainen? Tiedän, että olet aina ollut ihastunut Sasukeen ja nyt minä vein hänet", Naruto kuulosti jopa omissa korvissaan ilkeältä.
"Kuulehan Naruto, minulla ei ole mitään valtaa siihen, kenestä Sasuke oikeasti pitää. En minä voi häntä pakottaa itsestäni pitämään ja jos hän valitsi sinut, olen minäkin iloinen puolestasi. Älä anna minun olla esteenä teille. Ja tietysti olen pettynyt, mutta kyllä se menee ohi. Tärkeintä on, että sinä olet onnellinen. Äläkä pelkää, en yritä varastaa Sasukea sinulta. Hän valitsee itse parinsa. Onhan minulla muitakin ottajia, joten turhaan edes juoksen Sasuken perässä, jos hän kerta sinut valitsi", Sakura selitti Narutolle, joka katseli tätä ihmeissään. Vaalea poika hypähti tytön kaulaan iloisena kuulemastaan.

Muutaman minuutin halattuaan, Naruto päästi viimein tytön irti.
"Pareista puheenollen, me kuulemma kisailemme tänään ja piti valita parit. Koska sinä et ollut paikalla, valitsi Lee sinut. Ei kai haittaa? Yritin kyllä saada hänet vaihtamaan, mutta ei onnistunut", vaalea poika selitti anteeksipyytävästi.
"Ei se haittaa. Mitä voittaja saa?" Sakura kysyi hymyillen. Naruto oli iloinen, ettei Sakura ollut tosiaankaan suuttunut hänelle.
"En tiedä, mutta mennään ottamaan selvää", Naruto tarttui ystävänsä käteen ja lähti raahaamaan tätä perässään takaisin ruokasaliin missä muut jo odottivat. `Ehkä tämä on uusi alku meille kaikille`, tyttö ajatteli ja hymyili aidosti iloisena ystävästään...

***********************************************************
Siinä se oli^^