Edellinen Seuraava

Tummien kuusipuiden ympäröimänä ryhmä 8E -luokkalaisia suuntasivat suurelle kivelle, siellä annettaisiin ohjeet metsässä liikkumiseen. Pian kaikki pysähtyivät äkisti ja katsoivat Kibaan päin. Poika veti pienen paperikäärön taskustaan ja ojensi sen Leelle, joka tahtoi ilmeisesti lukea ohjeet.

”Ensimmäinen ohjelmanumero on suunnistus oikeaan osoitteeseen. Jos ei löydä oikeaa osoitetta, eli paikkaa jossa kaikki seuraavan kerran näkevät ja missä annetaan seuraavat ohjeet, ei pysty osallistumaan mihinkään kilpailuun ja tippuu suoraan pelistä pois.
Parit ollaan arvottu jo valmiiksi, joten niistä ei täytyisi syntyä sen kummempia riitoja. (Heh heh)”
Lee taittoi paperin kahtia ja antoi sen takaisin Kiballe, ohjelapusta ei tarvitsisi lukea enempää. Kiba alkoi piakkoin luetella pareja ja antaa pareille karttoja mahdolliseen osoitteeseen.

”Sakura ja Shino, Shikamaru ja Neji, Tenten ja Gaara, Naruto ja Sasuke, Ino ja Kankuro, Lee ja Hinata, Temari ja Kiba.” poika luki listasta ja viittoi muita lähemmäksi.

Narutoa alkoi huimata kun hän kuuli, että joutuisi olemaan korpin kanssa pari. Kiba oli kuitenkin pistänyt hänet tahalteen Sasuken kanssa. Miksei hän voisi mielummin olla vaikka jonkun tytön kanssa niin kuin muut? Tässä oli taatusti koira haudattuna.

Vähän ajan päästä kaikilla oli pari vierellään ja kartta käsissään. Kiba oli selittänyt, että punainen piste merkitsi oikeaa osoitetta, eli leiripaikkaa. Jos sinne ei siis pääsisi, joutuisi jättämään kaiken kivan kesken. Naruto mietti kuumeisesti paikkaa, jossa he nyt olivat. Blondi ei saanut kuitenkaan hahmotettua mitään kuvaa paikan sijainnista, muutenkin hän oli surkea suunnistamisessa. Hän katsahti vaivihkaa Sasukeen päin ja näki tämänkin etsivän nykyistä paikkaa.

Naruto sai katseensa irti kartasta juuri silloin, kun kimeä pillin ääni vihloi hänen korvissaan, suunnistus oli siis alkanut. Poika katsahti hämmentyneenä edessään olevaa tyhjää aukeamaa, jossa kaikki vielä vähän aikaa sitten olivat. Hän ei kuitenkaan ehtinyt ihmetellä sen enempää, sillä hän pelästyi vielä enemmän, kun tunsi jonkun vetävän häntä mukanaan, se oli Sasuke.

”Mitä helvettiä luulet tekeväs? Osaatko edes suunnistaa?” Naruto marisi ja koitti vetäistä kättään irti pojan otteesta.

”Osaan sen verran, että päästään paikalle.” korppi vastahti tyynesti ja jatkoi menoaan.

Sasuken ja Naruton tappelun sijaan Sakura ja Shino etenivät hiljaisesti kartan mukaan oikeaan suuntaan. Sakura vilkuili aina välillä Shinoa, koska hänen mielestä pojassa oli jotakin pelottavaa. Shino ei välittänyt hiljaisuudesta, koska hän oli tottunut siihen.

Lee oli spurtannut karttansa kanssa jo kauas ja jättänyt Hinatan yksin metsän keskelle. Tyttö katsoi peloissaan ympärilleen ja toivoi, että joku tulisi auttamaan häntä. Leetä hän ei enää edes nähnyt missään ja vaikka olisi nähnytkin, ei hän olisi jaksanut juosta tämän perässä niin että henki lähtisi.

Puolen tunnin päästä leiripaikalle olivat saapuneet jo Neji ja Shikamaru ja Tenten ja Gaara. Aikaa olisi jäljellä enää puoli tuntia ja jos siihen mennessä muut eivät olisi palanneet, heidät diskattaisiin. Leiripaikka oli kaikille säille suotuisa, se oli suuri teltta, jonka sisätiloissa oli kaikenlaista viihdettä. Teltan kangas oli sen verran paksua, ettei siitä menisi sade helposti lävitse.

-----------------------------------------------------------------------

Sasuke pysähtyi suuren tyhjän aukeaman keskelle katsoen sitä ihmeissään. Naruto katsoi aukeamaa hiljaa, mutta purskahti sitten nauruun. Korppi katsoi poikaa yhä ihmetellen, sitten hän katsahti karttaa ja jälleen aukeamaa.

”Osaat suunnistaa, vai?” blondi sai sanottua naurunsa seasta.

”...”

”Jos olet kerran parempi suunnistamaan, mikset itse suunnista?” Sasuke kysyi happamalla äänellä.

”Olen yhtä huono kuin sinä, mutta sentään sanon suoraan etten osaa suunnistaa.” poika naurahti kuivasti.

Naruto istahti pienelle kivelle ja veti taskustaan juomapullon, kierrätti korkin auki ja otti pari huikkaa energiajuomastaan. Sen jälkeen hän sulki korkin ja työnsi pullon takaisin taskuunsa. Blondi nojasi takanaan olevaan puuhun ja sulki silmänsä kuunnellen lintujen sirkutusta. Sasuke käänsi katseensa poikaan ja näki tämän ottavan asian ihan rennosti.

”Meinaatko nukkua?” hän kysäisi hieman epäillen.

”Tässä ei ole oikein aikaa tirsoille..” Sasuke jatkoi.

Blondi ei kuitenkaan jaksanut vastata, tai ei edes ottanut huomioon toisen kysymystä. Lievä tuuli leikitteli pojan hiuksilla ja aurinko paistoi lempeänä taivaalla, vain puun alla oli tarpeeksi varjoista ettei silmiin sattunut. Vähän ajan päästä Naruto tuhisi hiljaisesti puun alla.

Sasuke katsoi poikaa ihmeissään ja totesi, että hän nukkui. Korppi alkoi lähestyä toista varoen askeliensa ääniä, hän ei halunnut herättää tätä. Kalpean oloiset kädet käpertyivät blondin ympärille ja Sasuken pää painautui hiljaisesti Naruton rinnalle kuuntelemaan sydämen sykettä. Korppi nautti toisen läheisyydestä, vaikkei tiennytkään sille syytä.

Parin minuutin halaus loppui ja Sasuke päätti lähteä etsimään jotakin syötävää metsästä. Pojan askeleet ja hiekan ropina kantautuivat Naruton luokse. Kun korppi oli varmasti jo lähtenyt, blondi avasi silmänsä ja virnisti tyytyväisenä.

-----------------------------------------------------------------------

Kiba ja Temari olivat sen sijaan matkaamassa kohti leirintäpaikkaa, jonne kaksi paria olivat jo saapuneet. Molemmat olivat saaneet tutustua toisiinsa rauhassa ja heistä oli jo tulleet tuttavukset. Temari kertoi juuri jotakin pahemman luokan vitsiä, kun molemmat kuulivat avunhuutoja. Kiba ja Temari suunnistivat molemmat huutojen perään ja lopulta he päätyivät keskelle kuusista polkua. He huomasivat jonkun istuvan hiekkatiellä mekko mutaisena ja kasvot maata kohden.

Kun Kiba tunnisti henkilön, hän ryntäsi heti tytön luokse. Pojan järkytys voimistui kun hän näki Hinatan nostavan katseensa ja hän huomasi tytön kasvoissa naarmuja ja pari vuotavaa haavaa.

”Mitä oikein tapahtui?!” poika intti ja katsoi huolestuneena tyttöä.

”Lee katosi...j-ja en löytänyt e-enää hänen peräänsä..” Hinata sai suustaan ulos silmät kosteina.

Tyttö tarrautui Kiban paidasta kiinni ja painoi päänsä pojan rintaa vasten nyyhkyttäen. Kiban paita kastui hieman tytön kyynelistä, muttei se häntä haitannut. Poika silitti tytön hiuksia ja kuiskaili hänen korvaansa, ettei hän ole enää yksin.

Temari kääntyi katsomaan toiseen suuntaan kädet puuskassa. Häntä ei oikein huvittanut katsella toisten kuhertelua, vaikka olihan hän myöskin Hinatan yksi ystävistä. Kova tuulenviima puistatti lehtiä Temarin hiuksia kohden. Tyttö vetäisi viuhkansa esiin selkänsä takaa ja tuuletti lehdet takaisin sinne mistä ne olivat tulleet. Sen jälkeen hän asetti viuhkan takaisin selkänsä taakse ja katsoi ärtyisenä taivaalle oikeaa nyrkkiä puristaen.

-----------------------------------------------------------------------
Hieman edistystä taas tähänkin tarinaan. Pyydän anteeksi, etten ole kirjoittanut tähän jatkoa nyt varmaan kahteen kuukauteen, mutta kun ideat olivat lopussa ja on ollut kokeita sun muuta. n__n
Anteeksi myös tämän osan pituus, täytynee taas kirjoitella hieman pidempiä osia, nee?
Saa nähdä milloin seuraava osa tulee.. viimeistään ainakin sitten kun ideat taas syntyvät.