Tyttö näki maan lähestyvän nopeasti. Hän ehti juuri ja juuri ottaa käsillä vastaan, muta käsien voimat eivät riittäneet kannattelemaan tyttöä. Tyttö kaatui maahan ja iski leukansa kipeästi koulun laatoitettuun lattiaan. Sasuke virnuili tyytyväisenä kun Hinata nousi seisomaan ja pyyhki pölyjä vaatteistaan. Tytön ylisuusi huppari ja löysät housut keräsivät paljon pölyä. Sasuke viittoi Narutoa, Nejiä ja Kibaa seuraamaan. Nämä seurasivat jälkimmäisenä mainittua lukuunottamatta. Kun Sasuke ei enä nähnyt, Kiba kysyi Hinatalta huolestuneena:
-Oletko kunnossa? Hinata nyökkäsi ja hymyili koirapojan huolestuneelle ilmeelle.
-Mene jo, he alkavat epäilemään kohta jotain, Hinata sanoi. Kiba katsoi tätä vielä huolissaan, mutta lähti kuitenkin. Aina sama juttu päivittin. Pahimpina päivin Sasuke kävi Hinatan kimppuun joka välitunnilla. Tyttö pyyhkäisi pölypalleron mustansinisistä hiuksistaan ja meni luokan eteen. Hänellä oli paha olo, eikä koulun oksennuksen vihreät seinät auttaneet asiaa. Luokan edessä hän istui lattialle ja uppoutui ajatuksiinsa.

Hinataa oli kiusattu siitä asti kun hän oli muuttanut takaisin suurkaupungista kahdeksannelle luokalle. Kuudennen luokan loppuessa he olivat muuttaneet sinne. Alueen turvattomuuden ja metelin takia he olivat päättäneet muuttaa takaisin Hinatan lukuvuoden päätyttyä. Hinata muisti elävästi kuinka oli tullut kouluun ja huomannut Kiban joidenkin poikien kanssa. Ne pojat tietysti olivat Sasuke "jengeineen". Hinata muisti elävästi sen päivän.

**flashback**

Hinata käveli koulun pihalle hermostuneena. Hän katseli koulun pihaa lihakset jännittyneenä. Hän huomasi Kiban, mutta tajutessaan että tällä oli seuraa, hän ujouttaan vaan käveli pihan poikki. Hän istui vapaalle penkille ja otti kirjan esiin.

Samaan aikaan Kiba oli huomannut Hinatan. Hän ilahtui ja oli juuri lähtemässä tytön luo, kun Sasuke lähtikin menemään Hinataa kohti. Kibaa alkoi hermostuttamaan miettiessään Sasuken suunnitelmia, mutta seurasi tätä muiden kanssa. Hinatan luo päästyään muiden kanssa, hän oli jo nostamassa kätensä tervehdykseen, kun Sasuke otti Hinatan hiuksista kiinni ja repi niitä. Hinata älähti kivusta kirjan pudotessa maahan.

-Kuuleppas nyt pikku ämmä, täällä et ala sitten leikkimään kuningatarta vaikka suurkaupungissa oletkin asunut. Täällä on ihan eri säännöt, ja jos et tottele niitä, takaan että juokset sen jälkeen minua ikuisesti pakoon, Sasuke sanoi.

Hinata katsoi Sasukea peloissaan. Mitä hän oli tehnyt väärin? Sasuken irrottaessa otteensa tämän hiuksista, hän putosi polvilleen maahan. Hän katsoi poikia ja kun huomasi Kiban katsovan itseään ja sen jälkeen Sasukea murhaavalla katseella, tyttö pudisteli äkkiä päätään pojalle. Poika epäröi hetken mutta totteli sitten. Sasuke lähti pois ja Kiba auttoi Hinatan ylös varmistettuaan että Sasuke ei näe. Kiban katseesta kuulsi huoli.

-Oletko kunnossa? Vannon että jos olisin arvannut mitä Sasuke aikoi olisin estänyt. Ei hemmetti, tätä hän saa katua, Kiba ärisi ja oli jo lähtemässä Sasuken perään, kun Hinata tarttui tätä ranteesta. Kiba katsoi Hinatan päättäväisiin silmiin kun tyttö puhui hänelle.

-Et tee hänelle mitään. En halua sinulle hankaluuksia tai että sinua aletaan kiusata takiani. Minä kyllä kestän, ja hiukseni myös. Ei pieni takku hiuksissa tapa ketään, Hinata hymyili mutta vakavoitui taas,
-Et tee Sasuke-kunille mitään tai aiheuta ongelmia itsellesi, lupaa minulle. Hinata sanoi ja katsoi pojan viirumaisiin silmiin. Kiba nieleskeli. Hinatan haalean violetit silmät olivat totiset ja samalla.. anovat?

-H-hyvä on, Kiba sanoi. Hän ei koskaan ollut kyennyt vastustamaan Hinatan silmien katsetta. Hinatan katse pehmeni ja puna nousi pikkuhiljaa tämä poskille tajutessaan kuinka lähellä Kiban kasvot olivat.

-Sinun täytyy mennä ennenkuin he tajuavat ettet ole mukana. Hinata sanoi ja tuuppasi Kibaa.

-Hinata-chan? N-nähdäänkö koulun jälkeen? Kiba kysyi. Hän tunsi punan lähenevän hänen poskiaan. Miksi ihmeessä hänen täytyi nyt punastua. Poika pakotti punan pois. Hinata nyökkäsi hymyillen ja tuuppasi Kibaa uudestaan.

-Mene nyt. Kiba nyökkäsi ja meni. Hinata katseli pojan perään jonkin aikaa ja meni sitten äkkiä käymään tyttöjen vessassa. Tunnin alkuun oli vain 10 minuuttia aikaa ja hän ei halunnut olla myöhässä sen enempää kuin mennä jättimäinen takku hiuksissaan luokkaan.

**end**


-Siis lol, kato tota Hinataa. On niii-in olevinaan ylisuurissa vaatteissaan. Luulee siis varmaan olevansa tyylikäs, Inon puheet herättivät Hinatan muistelusta. Hinata huokaisi. Sama tyyli oli jatkunut yhdeksännellä luokallakin. Hinatan vanhemmat olivat kuolleet auto-onnettomuudessa, joten Hinatalla ei ollut enään ketään Kiban lisäksi. Tyttö asui nykyään yksin.

-Nii, siis oikeesti, ei vaan voi tajuta! Sakura myötäili ystäväänsä. Hinata vain istui piittaamatta kommenteista.

-Iik, kato Sasuke-kun on tuolla! Mennään jutteleen, Ino kimitti, suki blondeja hiuksiaan ja kiskoi pinkkihiuksisen ystävän mukaansa.

-Hei Sasuke-kun, tytöt sanoivat kuorossa. Sasuke vaan tuhahti. Hinata vilkaisi Kibaa. Poika näytti tylsistyneeltä, mutta huomattuaan Hinatan poika hymyili. Tyttö vastasi hymyyn, mutta käänsi katseensa terveystiedon opettajaansa Jiraiyaan. Hinata nousi ylös ja käveli luokkaan miehen perässä.

-Tänään minä kerron teille seksistä! Jiraiya sanoi luokalle. Kaikki tuijottivat miestä. Kaikki tiesivät Jiraiyan tavasta vakoilla tyttöoppilaita pukukopissa. Hiljaisuus rikkoutui Sakuran ja Inon kikatukseen. Ino oli ilmeisesti kuiskannut jotain hauskaa, sillä tämä alkoi kuiskuttelemaan muille tytöille ympärillen, ja jokainen liittyi nauruun vuorollaan. Hinata vain huokaisi ja otti kirjat esille. Ei auttanut kuin jaksaa. Onneksi oli enään kuvaamataitoa tämän tunnin jälkeen. Tyttö aukaisi kirjan Jiraiyan määräämältä sivulta ja alkoi lukemaan. Hän ei kuitenkaan kyennyt keskittymään, ja hän vilkuili ympärilleen. Hän huomasi Kiban vasemmalla puolellaan. Poika hymyili ja tyttö vastasi hymyyn. Poika sujautti lapun tytölle kun kukaan ei huomannut.

"Tulen koulun jälkeen teille, ok?"

Hinata hymyili ja nyökkäsi pienesti pojalle. Pojan virnistäessä pieni puna poskillaan, Hinata ajatteli mielessään pojan olevan suloinen hymyillessään noin. Heti sen jälkeen hän läppäsi itseään päähän. Pois tällaiset ajatukset. Hän jatkoi lukemista päästäkseen eroon näistä ajatuksista. Hän ei kuitenkaan voinut lopettaa hymyilemistä. Muistaessaan, että kuviksen tunnilla hän oli kokonaan yksin, sillä Kiba ei valinnut kuvista, hymy hyytyi. Ei kyllä kaikeksi onnekseen Sasukekaan, mikä oli hyvä asia. Hinata keskittyi kuuntelemaan Jiraiyaa, kun tämä alkoi puhua.

**

Hinatan kodin oveen koputettiin. Hinata tunnisti heti että se oli Kiba. Tällä oli omanlainen tapansa koputtaa. Hinata meni ovelle ja katsoi ovisilmästä. Kibahan se. Tyttö avasi oven ja päästi koirapojan sisään. Vasta nyt tämä huomasi koiran Kiban mukana. Kiban astuttua sisään koiran kanssa tyttö kyykistyi ja rapsutti koiraa.

-Hei taas Akamaru, et olekaan käynyt pitkään aikaan, Hinata sanoi hymyillen. Akamaru haukahti vastaukseksi ja nuolaisi tytön nenää. Hinata kikatti ja nousi sitten seisomaan.

-Hei Kiba-kun, Hinata sanoi ja hymyili lempeästi. Poika laittoi takin naulaan ja kääntyi tytön puoleen.

-Hei vaan. Kiba sanoi ja virnisti.

-Tule keittiöön, olin juuri keittämässä kahvia. Hinata sanoi tarttuen pojan käteen ja vetäen tämän perässään keittiöön. Keittiössä Hinata päästi pojan kädestä irti. Kiba istui pöydän ääreen Hinatan todetessa itsekseen että kahvi oli valmista. Tyttö kaatoi kahvia kahteen kuppiin ja lisäsi itselleen maitoa ja Kiballe sokeri palasen. Kääntyessään ympäri tyttö hymyili Kiballe joka maisteli hyvällä halulla Hinatan edellisenä päivänä leipomia pullia. Hinata laittoi kupit pöytään ja otti pienen koirankupin kaapista. Hänellä oli ollut se siitä asti kun Kiba oli alkanut ottaa Akamarun mukaan hänen luokseen. Hän laittoi siihen vettä ja pisti sen paikalleen keittiön nurkkaan. Sen jälkeen hän istui Kibaa vastapäätä ja maistoi kahviaan. Juuri sopivan lämmintä hänen makuunsa. Hänkin otti pullan ja haukkasi palasen.

-Miten sinulla meni matikan koe? Kiba kysyi nielaistuaan pullan viimeisen palasen. Hän otti toisen pullan ja katseli ympärilleen Hinatan kodikkaassa keittiössä. Seinät oli vaalean vihreät ja pöytä oli vaaleata puuta. Kaapit oli maalattu tummemman vihreällä.

-H-hyvin. Sain ysin, Hinata sanoi hymyillen ujostellen. Häntä nolotti jotenkin kertoa siitä.

-Minulla meni huonommin, sain seiskan, Kiba huokaisi ja haukkasi pullaansa. pureskeltuaan ja nielaistuaan hän jatkoi:
-Voisitko sinä auttaa minua matikassa? Hinata katsoi poikaan yllättyneenä kysymyksestä. Hänen puoliksi syöty pullansa putosi tytön kahviin.

-Hups, tyttö sanoi ja onki pullan kahvista. Hän nakkasi pullan roskiin ja hetken epäröinnin jälkeen kaatoi kahvinkin pois ja otti uuden kupillisen. Hän istuutui pöytään, hymyili ja vastasi Kiballe:
-Tietenkin. Poika huokaisi helpotuksesta ja pörrötti ruskeita sekaisia hiuksiaan vielä sekaisemmiksi.

-Kiitos, poika sanoi ja joi kahvinsa loppuun. Hinata naurahti ja joi itsekin kahvinsa loppuun.

-Mennäänkö olkkariin lukemaan? Hinata kysyi ousten ylös. Tyttö laittoi kuppinsa tiskialtaaseen. Kiba noudatti esimerkkiä.

-Juu, mennään vaan. Hinata lähti kävelemään olkkaria kohti kun yhtäkkiä kuuli Kiban ärähtävän.

-Kiba-kun? Hinata kääntyi ja katsoi yhdellä jalalla hyppivää Kibaa.

-Astuin Akamarun vesikuppiin. Se koiran ryökäle oli törkkinyt sen keskelle lattiaa! Hinata katsoi poikaa hölmistyneenä ja alkoi yhtäkkiä nauramaan. Kiba katsoi tätä yrittäen esittää loukkaantunutta, mutta epäonnistuttuaan alkoi itsekin nauramaan.

-Tule, Hinata sanoi ja kiskoi pojan perässään erääseen makuuhuoneista, jossa poika ei ollut koskaan käynyt. Seinät olivat valkoiset, mutta sängyn päiväpeitto oli tummansininen. Hinata aukaisi yhden laatikoista.

-Täällä pitäisi olla isäni vanhoja sukkia, jos ne kelpaavat. Hinata sanoi tonkien laatikoita.

-J-joo, kelpaavat ne. Tämä oli siis Hinatan vanhempien huone. Tyttö nakkasi sukat Kiballe. Tämä vaihtoi sukkansa ja kiitti Hinataa.

-Ei se mitään, tule nyt. Hinata kiskoi taas Kibaa kädestä. Poika tunsi olonsa koiraksi joka seurasi omistajaansa kaikkialle. Ei se kyllä häntä haitannut. Olohuoneessa Hinata käski Kiban istumaan nojatuoliin ja lähti hakemaan matikan kirjaansa. Tyttö tuli kohta takaisin sinisen sävyiseen olohuoneeseen ja alkoi selittämään tätä pojalle, joka kuunteli tyttöä tarkkaan. Akamaru haukahti ja alkoi nukkumaan.

----

Anteeksi jos oli liian lyhyt ;__; Koitan tehdä seuraavasta pidemmän!
Ja pieni kysymys: Jätänkö tuon yhden tyhjän rivin tuohon ennen puhetta vai? : D