Edellinen  Seuraava

Kiba ei saanut unta, häntä jännitti liikaa tuleva ilta Hinatan seurassa. Hän pelkäsi, että mokaisi jotenkin pahasti, loukkaisi tyttöä tai jotakin vielä pahempaa. Akamaru nukkui sikeästi lattialla, pehmeän tyynyn päällä. Kiba oli pyörinyt sängyssään jo peräti kaksi tuntia, kello tulisi pian kolme, eikä sitten olisikaan enää kamalasti nukkumiseen aikaa.

Poika möyri sängyssään vielä puolisen tuntia, mutta päätti sitten nousta ylös, ei nukkumisesta tulisi kuitenkaan enää mitään. Hän nousi väsyneenä sängystään ja laahusti suihkuhuoneeseen. Nyt jopa ehtisi käydä suihkussa ja ehkäpä vähän virkistyä samalla. Hän riisui vaatteet yltään ja avasi hanan säätäen sen sopivan lämpimälle. Sitten hän antoi lämpimän veden virrata pitkin kehoaan, se tuntui ihanalta, kutsuvalta.

Kiba kurkotti shampoopulloon, avasi sen ja alkoi pörröttää hiuksiinsa saippuaa. Tänään pitäisi muutenkin olla siistin näköinen. Poika pesi hiuksensa puhtaiksi ja alkoi pestä itseään sienellä. Vähän aikaa oli jo kulunut kun Kiba pelästyi yhtäkkiä haukuntaan. Kohta hän huomasikin, että Akamaru oli herännyt ja tullut suihkuun. Hän silitti koiran päätä ja jutteli sille hieman.

Toisaalla, Naruton talossa blondi nukkui rennosti omassa sängyssään. Hän oli saanut heti koulun jälkeen nukuttua, yleensä hän valvoi niin myöhään että oli aamulla kamalan poikki. Muutenkin blondi saattoi valittaa joka päivä joistakin turhista asioista. Nyt hänen oli hyvä olla. Sakuran haukkuminen oli ehkä ollut liian ilkeää, muttei hän halunnut jutusta mitään sen suurempaa. Naruto ei enää edes tykännyt kovasti Sakurasta, tytöstä oli tullut jotenkin ärsyttävä.

Naruto oli jo vähän aikaa sitten päättänyt, että muuttaisi elämäänsä ja rajusti, asiat olivat kuitenkin menneet metsään – niin kuin he siellä olivat olleetkin. Poika ei olisi oikeastaan edes mennyt Sakuran kanssa sen pidemmälle, mutta tyttö oli niin kännissä että häntä kävi se sääliksi. Lopulta poika kuitenkin suostui, koska Sakura oli huutanut tälle ja ivannut: ”Mitä, eikö nyt kelpaa?”. Naruto oli silloin päättänyt antaa tytölle pienoisen opetuksen, ettei samanlainen asia enää toistuisi.

-----------------------------------------------------------------------

Ensimmäinen tunti oli alkanut sopuisasti, ellei otettu huomioon Sakuran mulkaisuja aina välillä Shinoon ja Narutoon päin. Blondia hermostutti tytön mulkaisut, mutta hän koitti pitää itsensä neutraalina, ei hän missään nimessä haluaisi uudelleen rehtorin kansliaan.

”No niin, ottakaas sivu 268 auki! Tänään käsittelemme asioita kukkien istuttamisesta!” Zetsu huudahti.

Ino huokaisi tylsistyneenä, hän tiesi kaikki asiat etukäteen mitä opettaja selitti, sillä hän oli töissä kukkakaupassa. Hän joutui aina istuttelemaan, kastelemaan ja huolittelemaan kasveja. Tyttö oli kerran kysynyt Tsunanelda saisiko hän ottaa vapaata biologian tunneilta koska tiesi asiat, mutta se ei ollut käynyt ja rehtori oli soittanut Inon vanhemmille varoitukseksi siitä, että hän muka koittaisi pian pinnata tunneilta.

Zetsu oli heidän biologian opettajansa. Mies ei tehnyt oikeastaan muuta kuin korjaili vähän väliä luokassa olevien kasvien asentoja valoon päin, kasteli kukkia ja riehui. Kaikki olivat älynneet jo ensimmäisestä kerrasta luokassa, että mies oli viherpiipero, kasvihöperö. Zetsulla oli myöskin hyvin tiukat säännöt luokassa, hän ei myöskään tykännyt siitä jos joku huusi luokassa. Niinpä piti olla hiljaa, hiiren hiljaa, jotta kasvit saisivat olla rauhassa.

Naruto ei ollut koskaan älynnyt miksi Zetsun piti olla edes opettajana. Oikeastaan biologiassa hän ei muusta tiennytkään kuin kasveista ja jos seuraava asia poikkesi siitä, hän hankki sijaisen. Blondia oli muutenkin aina ärsyttänyt se, kun mies puheli ja riiteli itsekseen. Kaikki luulivat, että opettaja oli ihan kaheli, mitä hän ei kuitenkaan ollut.

Pian oli välitunnin aika, kaikki olivat tyytyväisiä, että pääsivät pois tunnilta, sillä luokassa oli aika usein tunkkaista, vaikka siellä kasveja olikin. Gaara ja Kankuro olivat taas keksineet suunnitelmia tyttöjen kiusaamiseen. Jälleen kerran vesileikkejä, tällä kertaa kuitenkin vesipyssyillä. Kiba oli varoittanut poikia osumasta Hinataan, sillä jos niin kävisi, hän hakkaisi ampujan.

Tytöt lipuivat omalle vakiopaikalleen, viltille puiden läheisyyteen, kuitenkin auringonpaisteeseen. Kaikki juttelivat jostain rauhallisina, kunnes pojat alkoivat ampua pyssyillään kohti tyttöjä. Ensimmäinen kiljaisija oli Ino, joka oli yhtäkkiä hyvin vihainen. Hän alkoi jahtaamaan Kibaa, jotta saisi hänen vesipyssynsä. Ikävä kyllä tyttö vain kastui entisestään, sillä poika ampui häntä samalla kun juoksi karkuun.

Hinata katsoi pelästyneenä poikia ja vetäytyi hieman sivummalle, hän ei halunnut kastua. Sakura katsoi murhaavasti Narutoa, joka oli ampunut häntä päähän ja vahingossa perseeseen. Tyttö hyppäsi blondin kimppuun ja kaatoi tämän maahan. Sitten hän vetäisi aseen pojan kädestä ja ampui häntä kasvoihin. Poika nauroi ja sai kohta myös Sakuran nauramaan, lopulta molemmat istuivat märkinä ruohikolla.

Gaara ja Kankuro olivat ottaneet tähtäimeensä siskonsa Temarin, joka oli vihaisena kampannut molemmat nurmelle ja pitänyt pitkän saarnan. Lopulta tyttö oli vääntänyt vesipyssyt niin pahasti hajalle, ettei niitä pystyisi enää käyttää. Tenten oli mennyt Hinatan viereen istumaan puun alle varjoon, myöskin suojaan poikien hyökkäyksiä.

”Ootte kyllä aikamoisia tunareita.” Ino ilkkui kun oli saanut vihdoin Kiban kiinni, hän veti poikaa korvasta.

-----------------------------------------------------------------------

Naruto käveli iloisena Kiban kanssa pojan kodille, hänen kuului tehdä ruoka Hinatan ja Kiban treffeille. Blondi oli suostunut auttamaan poikaa, koska olivathan he parhaat ystävykset. Pian he seisoivatkin jo koirapojan eteisessä. Talo oli hyvin siisti, se oli ensimmäinen asia mikä Naruton päähän pälkähti. Hänen oma talonsa pysyi siistinä vain sen takia, että hänellä kävi joka päivä siivooja.

”Onko teillä ketään kotona?” Naruto kysyi kun Kiba veti kenkiään pois jaloista.

”Ei, ellei Akamarua lasketa. Vanhempani ovat tällä hetkellä lomalla.” Kiba hymyili ja näytti blondille tietä keittiöön päin.

”Mitä olet aikonut tehdä?” poika kysyi innoissaan.

”Jaa.. ajattelin jos tekisin alkuruoaksi misokeittoa, pääruoaksi currya ja sitten muffinsseja jälkiruoaksi.” Naruto kertoi ehdotuksensa.

”Hä?! Aijotko tehdä oikein ravintola menun?” Kiba kysyi ihmeissään.

”Jos se käy.”

”No, joo. Alan laittaa paikkoja kuntoon.”

Kiba kipitti innostuneena etsimään sopivia tarvikkeita suuresta kaapista. Naruto sen sijaan aloitti ruoan valmistamisen. Aikaa oli ihan riittävästi, noin kolme tuntia ennen kuin Hinata saapuisi. Niinpä ei ollut kamalasti kiirettä minkään asian suhteen. Blondi sai ilokseen myöskin todeta, että talossa oli kaikki tarvittavat ainekset. Pian kaikki olikin jo valmista. Naruto toivotti Kiballe onnea ja lähti tallustelemaan kohti kotiaan. Kiba oli luvannut ottaa häneen yhteyttä treffien jälkeen, joten hänen täytyisi vain odottaa kärsivällisesti.

Hinata oli pukenut ylleen valkoisen mekon, joka ylettyi polviin asti. Hän käveli kohti Kiban taloa. Tyttö oli ollut kotonaan aivan paniikissa, koska ei ollut tiennyt mitä olisi laittanut päälleen. Hän oli seissyt peilin edessä noin tunnin. Kivien ropina kantautui korviin, kun Hinata tallusti sandaaleillaan pitkin pientä polkua.

Kohta Kiban talo pilkottikin tytön edessä. Hinata henkäisi ja painoi varoen ovikelloa, se ilmoitti hänen tulostaan. Hiljaiset askeleet lähestyivät ovea ja pian ovi avattiin. Kiba seisoi tytön edessä virnistäen ja toivottaen hänet tervetulleeksi. Hinata punertui hieman kasvoiltaan ja hymyili Kiballe takaisin. Sitten hän riisui kenkänsä ja tuli hiljaa pojan perässä keittiöön. Akamaru haukahti kun tunnisti Hinatan, se istui hiljaa olohuoneen sohvalla.

Keittiö oli pimeänä, vain kaksi kynttilää toivat valoa huoneeseen. Violetti pöytäliina hehkui kauniisti valkoisten kynttilöiden palaessa. Tyttö jähmettyi paikoilleen katsoen lumoutuneena näkyä, Kiba oli tehnyt tämän kaiken hänen vuokseen?

”Tule.” poika sanoi ja tarttui Hinataa kädestä.

Kiba istuudutti Hinatan pöydän ääreen ja toi alkuruoaksi misokeittoa, jota Naruto oli tehnyt. Se syötiin hiljaisesti, rauhassa nauttien. Hinata tunsi itsensä vielä hermostuneemmaksi, kun Kiba toi pöytään lisää ruokaa. Kohta oltiinkin jo jälkiruoan kimpussa. Hinata tunsi itsensä kamalan täydeksi ja hän pelkäsi, että oli syönyt liikaa.

”Voinko mennä hieman lepäämään?” tyttö kysyi kun oli jo syönyt.

”Mene vaan jos haluat.” Kiba sanoi kun korjasi astioita pois pöydältä.

Hinata meni makaamaan sohvalle, painoi päänsä suureen pehmeään tyynyyn ja sulki silmänsä. Kului muutama minuutti ja hän oli jo unten mailla. Kiba oli juuri silloin tullut olohuoneeseen. Hän hämmästyi suuresti kun näki tytön nukkuvan. Akamaru nukkui Hinatan vieressä hiljaa tuhisten. Kiba päätti, ettei herättäisi kaksikkoa, olisihan tässä vielä aikaa tehdä vaikka mitä ja olisi sitä paitsi parempi antaa tytön levätä hieman.

Kiba hiipi kirjahyllyn luo ja veti sieltä yhden tylsän dekkarin. Sitten hän istahti nojatuoliin ja alkoi lukea kirjaa. Kello löi yhdeksän illalla, hiljainen tuhina kuului sohvalta. Poika nosti katseensa aina välillä kirjasta katsellen omaa enkeliään. Tytön kasvoilla oli autuas, onnellinen hymy.

-----------------------------------------------------------------------
Tässä se sitten taas oli. Seuraava osa tulee kaiketi vähän aikaisemmin, nyt kun kesäloma alkaakin. Kannattaa pitää silmät auki ja tarkkailla tilannetta. ^o^
Toivottavasti oli ihan kelpo osa.