Naruto heräsi normaaliin tapaansa myöhään sinä aamuna. Hän käveli tottuneesti jääkaapilleen ja otti pari suklaa leivonnasta ja maitopurkin ja joi suoraan sen nokasta. Blondi käveli ikkunan luo ja avasi verhot. Hetken hän katsoi epäuskoisena näkyä, mikä oli kaikkea muuta kuin tavallinen. Ikkunasta ei näkynyt sitä normaalia Konohan maisemaa, vaan jotakin suurta, karvaista ja ruskeaa oli painettuna hänen ikkunaansa vasten. Tuo karvainen ja ruskea jokin, näytti aivan valtavalta nallen takapuolelta, joka istui Naruton pienellä ikkunalaudalla. Naruto hieroi silmiään ja katsoi uudestaan. Näky ei kadonnut.

Hetken vielä ihmeteltyään Naruto avasi ikkunan ja oli juuri antamassa varoituksen tuolle…tuolle nallelle, kun tämä kääntyi ja joutui kumartumaan, jotta näkisi niin pienestä ikkunasta. Vai oliko tuo sittenkin orava? Tämän orava katse näytti harhailevan viimeisessä leivoksessa, mikä Narutolla oli kädessä. Hän ojensi sen toiselle. Orava katsoi sitä hetken, ennekuin otti sen varovasti ja heitti pienen leivoksen sen valtavaan kitaan. Hetkeen ei tapahtunut mitään, mutta pian oravan silmät suurenivat ja pienen väristyksen pystyi näkemään. Oliko se siis hyvä vai paha asia? Orava kumarsi ja murahteli samalla. Naruto oli kuulevinaan joukosta to-to-ro. Aha. Hyvä asia siis.

Naruto katsoi silmät suurina, kuinka Totoro kiepautti hyrrän näköisen esineen pyörimään ja astui sitten itse sen päälle. Hyrrä ja Totoro pysyivät ilmassa. Hetkeäkään miettimättä Naruto pomppasi ikkunastaan ulos ja tarttui Totoron käsivarteen ja kiipesi tämän olalle istumaan. Totoro katsoi pitkään tuota outoa blondia joka istui hänen olkapäällään ja virnisti leveästi. Pian kuitenkin Totorokin virnisti niin leveästi, että kaikki hänen hampaansa näkyivät. Yhtäkkiä hyrrä lähti liikkeelle ja Naruto oli tipahtaa kyydistä. Viime hetkellä hän sai napattua toisen korvasta kiinni ja istuutui paremmin.

He lensivät kylän yllä. Naruto katseli sitä nyt aivan uusin silmin. Heidän tekemä ilmavirta sai parilta naiselta hameen tai mekon helman nousemaan, puiden oksien heilumaan ja irtotavaran lentelemään. Naruto nosti pienet kätensä kohti taivasta ja nauroi ääneen.

Hän näki tulevan koulunsa ja näytti sille kieltään.

Hän näki Sasuken, sen rasittavan tyypin, joka aina oli se cool ja näytti myös hänelle kieltään.

Hän näki Ichirakun raamen-ravintolan ja hän näytti kieltään, nyt tosin hieman eri merkityksellä.

Tuntui, kuin kaikki murheet olisivat haihtuneet pois virtaavan ilman lailla. Naruto sulki silmänsä ja hengitti syvään raikasta ilmaa.

Ilta alkoi jo hämärtyä, kun kaksikko laskeutui kylän laitamilla olevaan metsään.  Naruto hyppäsi alas ja venytteli makeasti. Yhtäkkiä hän huomasi kuinka Totoro yritti ojentaa hänelle jotain. Naruto pisti kätensä toisen käpälien alle. Hänen käsille tipahti pieni paketti, joka oli kääritty lehteen. Naruto avasi paketin ja katsoi kulmat kohotettuina. Sisällä oli pähkinöitä ja tammenterhoja. Naruto hymyili ja kiitti kumartamalla syvään. Kun hän suoristautui, Totoro oli jo poissa, ainoastaan pieni tuulen vire puhalsi hetken hänen kasvoilleen ja hiipui pian kokonaan pois. Naruto tunki paketin nopeasti taskuunsa. Hän oli nyt yksin pimeässä metsässä. Häntä palelsi, olihan hänellä vain yöpuku päällä. Naruto meni kyykkyyn ja kietoi kätensä ympärilleen ja painoi päänsä polviin.

Hän kerkesi hytistä siinä jonkin aikaa, kun metsästä näkyi tulevan valoa. Naruto nosti katsettaan ja näki bussin tulevan kohti. Hetkinen, bussi, keskellä ei mitään? Naruto ei asiaa pahemmin enää miettinyt, vaan huitoi herättääkseen bussikuskin huomion. Pian hän huomasi, että itse bussi oli itsensä kuski. Koko bussi näytti erehdyttävästi kissalta monine jalkoineen ja valoa loistavine silmineen. Blondimme näki, kuinka määränpää ”metsä” katosi ja tilalle tuli ”koti”. Tämän kissan kylkeen muodostui aukko ja se katsoi Narutoa kärsimättömästi ja naukaisi. Naruto ymmärsi yskän ja hyppäsi kyytiin.

Sisällä oli karvaista, todella karvaista. Seinät, lattiat, katto ja penkit olivat pehmeitä ja karvaisia. Kylmyyskin alkoi pikkuhiljaa hellittää. Kissabussi lähti liikkeelle ja se liikkui. Liikkui ja nopeasti. Maisemat vain vilahtelivat ohitse.

Metsä muuttui nopeasti Konohan kyläksi ja pian tuttu talo tuli näkyviin. Kissabussi teki äkkijarrutuksen Naruton ikkunan alla ja peruutti muutaman askeleen. Kylkeen muodostui taas ovi. Naruto pomppasi ulos ja ennen kuin hän kerkesi kysyä mitään, Määränpää ”koti” muuttui ”johonkin” ja kissabussi lähti yhtä vilkkaasti kuin oli tullutkin. Naruto jäi vain seisomaan siihen. Hän ravisteli päätään ja kipusi ikkunasta sisään, minkä oli unohtanut auki. Hän laahusti sängylleen ja kaatui väsyneenä siihen…

…ja heräsi, kun tipahti sängystään. Hän vilkuili hetken ympärilleen. Kello oli 11 aamulla. Eikö vielä äsken ollut yö? Naruto käveli ikkunan luo ja aukaisi verhot. Hän odotti tällä kertaa näkevänsä jotain suurta, karvaista ja ruskeaa, mutta näkikin vain Konohan katumaiseman. Oliko kaikki siis ollut unta? Naruto pisti kätensä taskuihin ja havahtui. Hän tyhjensi taskun sisällön keittiönpöydälle ja hymyili leveästi silmät loistaen. Tammenterhoja ja pähkinöitä!          

~~~~~~~

Kiitoksia, jos jaksoitte lukea loppuun asti. ^^ Älkääkä sitten ottako mallia Narutosta! Aamupala täytyy syödä terveellisesti! x3