Naruto, Sakura ja Sai astuivat sisään Konohan porteista. Kapteeni Yamato ei ollut tällä kertaa mukana, koska tehtävä ei ollut korkeaa tasoa ja yhteistyö sujui ryhmältä hyvin. Naruto käveli isoin askelin kädet niskan takana ja hyräili hilpeästi.
”Olet aika hilpeällä tuulella.” Sai totesi.
Naruto vain virnisti.
”Onhan se kivaa tulla kotiin onnistuneen tehtävän jälkeen. Vai mitä Sakura?”
Mutta Sakura ei vastannut. Hän oli pysähtynyt kookkaan ilmoitustaulun eteen ja tuijotti värikästä julistetta. Naruto ja Sai astelivat hänen luokseen. Isossa julisteessa kerrottiin tulevasta matkasta naapurimaan kaupunkiin nimeltä Kane. Se oli erittäin kuuluisa isokokoisista kuumista lähteistään, kauppakaduista joissa oli tavallista isompi tuotevalikoima, sekä maan suurimmista pelikasinoista. Kaupungin nimellä oli selvästi katetta, sillä se oli oikea paratiisi niille, jotka nauttivat uhkapeleistä, shoppailusta, ynnä muista rahaa polttavista huvituksista.
”Toisin sanoen – Tsunade-mummon unelma.” Naruto ajatteli virnistäen.
Sakura tuijotti silmät tuikkien julistetta.
”Tuonne minun on päästävä!” hän innostui. ”Se on oikea muotiparatiisi!”
Myös Naruto innostui ajatuksesta.
”Rutosti hyvää ruokaa, biletystä, pelejä ja kuumia lähteitä!”
”Mennään heti ilmoittautumaan!”
Naruto ja Sakura aikoivat heti rynnätä Hokagen toimistoon ilmoittautumaan, koska juuri hän oli retken järjestäjä, mutta Sai ehti tarttua Narutoa tämän hartiasta.
”Mitä nyt?”
Sai oli vaiti ja osoitti pientä tekstinpätkää julisteen alalaidassa. Naruton silmät seurasivat hitaasti merkkejä ylhäältä alas ja kun hän oli päässyt tekstin loppuun, hän karjaisi niin kovaan ääneen, että läheisestä puusta lehahti lentoon lintuparvi.
”EI VOI OLLA TOTTA!!!”
Retki oli tarkoitettu vain Chuunineille tai sitä korkeampiarvoisille ninjoille.

”Mestari, ettekö voisi päästää Narutoa mukaan?” Sakura pyyteli Tsunadelta, joka istui työpöytänsä takana ja allekirjoitti valtavaa paperipinoa, johon Shizune jatkuvasti lastasi lisää papereita. Tsunade laski kynän kädestään ja pudisti päätään apeana.
”Olen pahoillani Sakura ja Naruto, mutta se on Konohan vanhimpien ehdoton vaatimus. Mokomat kärttyisät vanhat pierut… He ovat sitä mieltä, että Kane on niin vaarallinen, ettei sinne voi päästää kuin Chuunineja tai sitä ylempiä.”
”Mutta minä olen selvinnyt sellaisista haasteista, joita jotkut eivät pysty edes kuvittelemaan!” Naruto intti. ”Sen jo pitäisi riittää.”
”Kyllä minä sen tiedän Naruto.” Tsunade vastasi. ”Mutta Konohan vanhimmat eivät jousta. Sinähän tiedät miten jääräpäisiä he ovat. Pitäisikö minun perua koko juttu sinun takiasi?”
Naruto luovutti ja pudisti päätään. Ei hän tietenkään halunnut aiheuttaa pettymystä ystävilleen, jotta hän saisi huvitella. Hän painoi päänsä masentuneena. Sakura nosti kätensä lohduttavasti Naruton hartialle. Naruto pyyhkäisi sen pois ja kääntyi Hokagen toimiston oven suuntaan.
”Naruto, odota…” Sakura yritti sanoa.
”Pitäkää hauskaa.” Naruto tokaisi ja sulki oven perässään.

Lähtöpäivä saapui nopeasti. Lähes kaikki Chuuninit, muutama Jounin ja Hokage olivat kokoontuneet kylän portille. Tarkoitus oli matkustaa lautalla, joka lähtisi vähän matkan päässä sijaitsevasta jokisatamasta. Puheensorina oli kova etenkin Chuuninien keskuudessa. Useimmat heistä olivat selvästi odottaneet jo pitemmän aikaa tätä matkaa. Naruto oli tullut saattamaan Sakuraa ja Saita.
”Nauttikaa reissusta.” Naruto sanoi yrittäen kätkeä masennuksensa.
”Olen tosi pahoillani, Naruto.” Sakura sanoi. ”Pääsisitpä mukaan.”
Naruto kohautti hartioitaan.
”Antaa olla. Ehkä joku toinen kerta sitten.”
Samassa kuului ivallinen huuto.
”Sääli etteivät GENINIT pääse mukaan!” kuului Kiban ääni vähän matkan päästä. ”Tietysti jos olisit hiukan parempi, kuten me…”
Hän ei ehtinyt lopettaa lausettaan, kun Sakuran chakranyrkki oli iskenyt häntä vatsaan ja lennättänyt hänen metrien päähän. Sakura puristi nyrkkiään ja raksutti rystysiään uhkaavasti.
”Pidä varasi koiranpaska!” Sakura murisi. ”Yksikin väärä sana, niin minä…”
Naruto naurahti. Samassa kuului Tsunaden huuto.
”Lähdemme liikkeelle! Kaikki mukaan tulijat tännepäin!”
”Menkää jo! Pitäkää hauskaa!” Naruto hoputti.
Sakura halasi häntä pikaisesti ja Sai taputti häntä olkapäälle, ennen kuin molemmat riensivät kohti Hokagea. Hetken päästä kuului kovaääninen suhahdus, kun kaikki ninjat portin edestä katosivat näkyvistä. Naruto tuijotti hetken porttia, ennen kuin kääntyi ja alkoi astella kohti kylää, joka tuntui paljon hiljaisemmalta, kuin yleensä.

Päivä oli muuttunut illaksi. Naruto käveli kädet taskuissa tietä pitkin. Kaduilla kulki paljon ihmisiä, mutta vain jokunen ninja, joka oli arvoltaan Geniniä korkeampi tuli vastaan. Konohaa ei oltu uhattu vähään aikaan, joten ajankohta oli ihanteellinen viettää lomaa.
”Tietysti sen voisi tehdä ihan kotonakin…” Naruto tuumi.
Hetken päästä hänen katseensa osui höyrypilveen, joka nousi Konohan kuumasta lähteestä. Naruto tuijotti paikkaa ja naurahti. Juuri tässä paikassa hän oli ensimmäisen kerran törmännyt Jiraiyaan, josta oli myöhemmin tullut hänen henkilökohtainen opettajansa.
”Kanen naiset saavat varoa…” hän totesi hymyillen.
Naruto päätti mennä kylpemään kuumaan lähteeseen, koska hänellä ei ollut muutakaan tekemistä ja hän tahtoi unohtaa hetkellisen yksinäisyytensä.

Hetken kuluttua Naruto liukui höyryävään veteen ja sulki silmänsä. Kuumuus hyväili hänen kehoaan hänen uppoutuessaan ajatuksiinsa. Hän muisti harjoitusmatkansa Jiraiyan kanssa. Yllättävän useasti he olivat pysähtyneet kaupunkeihin, joissa oli kuumia lähteitä. Varsinkin niissä, joissa lähteitä ei ollut jaettu kahtia miehille ja naisille.
”Jatkuvaa flirttailua….mokoma Ero-sennin…” Naruto virnisti.
Silloin hän huomasi pienen loven bambuseinässä, joka erotti miesten ja naisten puolet toisistaan. Naruton kulmat kohosivat hieman. Tuosta lovesta saattoi hyvinkin nähdä bambuseinän läpi. Naruto vilkaisi ympärilleen. Ainoat muut kylpijät hänen puolellaan olivat kolme poikalasta, jotka leikkivät keskenään vedessä lähteen toisella laidalla. Naruto hivuttautui varovasti kohti seinää ja tullessaan sen viereen huomasi, että seinässä todella oli pieni reikä. Vilunväreet kulkivat hänen selkäänsä pitkin. Reikä oli niin pieni, etteivät naiset todennäköisesti huomaisi hänen tirkistystään, mutta tekisikö se hänestä yhtä irstaan kuin Jiraiya?
”Ääh! Hitot!” Naruto lopulta tokaisi itsekseen ja hivuttautui reiän eteen.
Ensin hän ei nähnyt mitään höyryn takia, mutta kohta näkyviin tuli nuoren naisen muodokas vartalo. Naruto tunsi poskiensa hehkuvan kuumempina kuin lähde. Naisen vartalo oli kaikin tavoin täydellinen. Kiinteät pakarat, valkea iho, sopivan pyöreät eikä liian isot rinnat, kaunis pyykkilautavatsa, sirot kädet sekä pitkät tummat hiukset.
”Ei mitään noin kaunista voi olla olemassa.” Naruto ajatteli kiihtyneenä.
Silloin hahmo kääntyi ympäri ja näkyviin tuli valkea silmäpari, joka tuijotti suoraan kohti bambuaitaa. Naruto hätkähti niin rajusti, että menetti tasapainonsa ja kaatui selälleen veteen. Hän pärski vettä suustaan ja tuijotti aitaa.
”Hinata?!”
Naruto nousi pois lähteestä ja riensi pukeutumistilaan.

Nopein askelin Naruto poistui rakennuksesta ja melkein juoksi siltaa kohti..
”Että minä olin tyhmä!” hän manaili itsekseen. ”Jos Hinata näki minut…”
”Naruto-kun?”
Naruto katsoi eteensä ja pysähtyi keskelle siltaa. Hinata seisoi sillan toisessa päässä tukkien Naruton tien. Naruto punastui ja perääntyi pari askelta. Vastineeksi Hinata otti pari askelta eteenpäin ja hymyili posket punaisina.
”Hinata? Etkö mennyt sille reissulle muiden kanssa?” Naruto kysyi. Hänen sydämensä hakkasi lujaa, kun Hinata lähestyi häntä.
”En minä viitsinyt.” Hinata vastasi vaisusti. ”En oikein välitä sellaisista kaupungeista, joissa koko ajan on kauhea hälinä.”
Naruto tiesi, että Hinata oli rauhallinen luonne ja hymyili.
”Minä en päässyt sinne, kun olen vielä Genin.” Naruto kertoi.
Hinata katsoi Narutoa hivenen surkuttelevasti.
”No ei se mitään. Menen sitten ensi kerralla.” Naruto totesi virnistäen ja alkoi astella Hinatan ohi. Mutta kun hän tuli tytön kohdalle, hän tunsi käden puristuvan ranteensa ympärille. Hinata puristi Naruton kättä posket hehkuen, katse maahan naulittuna.
”Näitkö sinä minut?” hän sopersi.
Narutosta tuntui, kuin hänen sisuksensa olisivat jäätyneet. Hänen kasvonsa lehahtivat helakanpunaisiksi ja hiki virtasi hänen kasvoillaan.
”Hinata…minä……en tarkoittanut…..tai siis……sinä...” hän änkytti. ”Anteeksi….”
Hinata sulki sormellaan Naruton suun ja painautui hänen kylkeään vasten. Narutosta tuntui, että hänen päänsä saattoi räjähtää millä hetkellä hyvänsä. Etenkin kun hänen kätensä painautui vasten Hinatan rintoja melkein upoten niihin.
”Olinko minä...kaunis?” tyttö kuiskasi.
Naruto katsoi Hinatan punastuneita kasvoja. Sinertävänhohtoisen kuun valossa tyttö näytti uskomattoman kauniilta.
”Hinata…” Naruto aloitti. ”Sinä olit – ja olet erittäin kaunis.”
Hinatan kasvot puhkesivat onnelliseen hymyyn. Aivan kuin jokin todella kauan odotettu olisi vihdoin tapahtunut. Tyttö tarttui molemmilla käsillään Naruton kämmeneen ja veti hänet mukaansa siltaa pitkin.
”Hinata?” Naruto kysyi yllättyneenä. Hän ei ollut koskaan nähnyt Hinataa tällaisena.
”Tule kanssani.” Hinata pyysi. ”Tahdon näyttää sinulle jotain.”

Hinata johdatti Naruton ulos Konohan kylän porteista ja lähes täysin pimeään metsikköön. Tämä sai Naruton ihmettelemään entistä enemmän Hinatan pyrkimystä.
”Hei Hinata. Ihan totta, mitä me täällä teemme?”
Tyttö tuijotti Narutoa punastuneena ja hymyili yhä.
”Olemme pian perillä.”
Hetken kuluttua metsä päättyi ja miljoonien tähtien ja täysikuun koristama yötaivas tuli näkyviin. Naruto ja Hinata seisoivat nopeasti virtaavan joen rannalla, johon laski vettä pienikokoisesta vesiputouksesta. Täysikuun valossa näytti, kuin joessa olisi virrannut hopeaa veden sijaan. Naruto katsoi ympärilleen. Sitten hän tajusi jotain.
”Täällähän Ero-sennin opetti minut kävelemään veden päällä.” hän sanoi. ”Miksi me…?
”Odota hetki, Naruto-kun.”
Naruto katsoi tytön suuntaan. Hinata oli riisunut sandaalinsa ja alkoi näperrellä puseronsa vetoketjua. Naruton silmät laajenivat ja hän astui askeleen kauemmas Hinatasta.
”Hinata!? Mitä sinä teet?!”
Hinata hymyili yhä ja puna vain syveni hänen kasvoillaan, kun vetoketju aukesi. Hän riisui puseronsa ja alkoi sitten vetää verkkomaista aluspaitaansa pois päältään.
”Haluan näyttää sinulle...”
Aluspaita putosi maahan paljastaen valkeat rintaliivit. Tulipunainen ja hikoileva Naruto perääntyi niin äkillisellä liikkeellä, että kompastui ja kaatui takaperin maahan istumaan.
”HINATA?!”
Lopulta myös siniset housut valahtivat tytön jalkoihin ja hän astui pois niiden päältä. Myös pikkuhousut olivat valkoiset. Hinata käveli joen päälle ja kääntyi Narutoon päin. Nyt poika uskalsi avata hiukan silmiään. Tyttö seisoi keskellä hopeanhohtoista jokea ja katsoi Narutoa, joka yhä istui maassa kangistuneena.
”Katso minua.” Hinata kuiskasi.

Hinata pyörähti ympäri nopean piruetin niin että varpaansa hipoivat veden pintaa. Samassa vedestä nousi satoja pieniä pisaroita. Leijuessaan Hinatan ympärillä ne näyttivät kuunvalossa kuin pieniltä tähdiltä. Naruto veti henkeä. Hän oli vain kerran nähnyt vastaavanlaista ja siitäkin oli jo pari vuotta.
”Vau…”
Hinata pyörähti taas ja kallisti ylävartaloaan taaksepäin, jolloin hänen rintansa tuntuivat kasvavan isommiksi. Seuraavaksi hän taivutti oikean jalkansa hitaasti, ensin ylös niin korkealle, että varpaat osoittivat taivasta ja sitten alas yhtä hitaasti.  Liikuttaen käsiään kuin tuulen viemiä, Hinata sai vesipisarat pyörimään ympärillään, kuin pienet pyrstötähdet. Naruto ei osannut kuin tuijottaa suu auki Hinatan kaunista ja kiihkeää tanssia. Tyttö keinui kevyesti puolelta toiselle taivuttaen käsiään ja jalkojaan sulavilla liikkeillä rytmissä. Hänen salaperäinen ja hivenen viekoitteleva katseensa pysyi kuitenkin tiukasti Narutossa, ellei hänen täytynyt kääntää päätään.
”Niin kaunista…” Naruto ajatteli.
Hinatan tanssissa tuntui todella olevan jonkinlaista vetovoimaa. Naruto tunsi poskiensa kuumoittavan, kun hän katseli tytön pyörähtelyä ja taivutuksia. Lopulta Hinata pyörähti vielä kerran ja painoi kätensä veden pintaan, jolloin vesipisarat hänen ympärillään hajosivat tuhansiksi pienemmiksi pisaroiksi ja haihtuivat hänen ympäriltään. Hän nousi hitaasti seisomaan ja katsoi maassa istuvaa Narutoa.
”Naruto-kun…” Hinata sanoi vaisusti. ”Oliko se…”
Naruto nousi seisomaan ja huolimatta jännityksestään kykeni astumaan lähemmäs vähäpukeista tyttöä. Hinata nosti kätensä hämillään suunsa eteen ja punastui.
”Hinata….minä en ikinä….ole nähnyt mitään noin kaunista…” Naruto kuiskasi.
Hinata silmät hohtivat kosteina kyyneleistä, joita alkoi valua helmimäisinä hänen poskilleen. Nyt Naruto tarttui vuorostaan Hinataa kädestä.
”Minäkin haluaisin näyttää sinulle jotain…”

”Täällä on niin kaunista ja ihanaa!” Hinata huokaisi.
Hän ja Naruto istuivat kuumassa lähteessä, joka sijaitsi vähän matkan päässä joesta metsässä pienellä aukiolla, jonka valaisivat valtavan kokoinen täysikuu sekä miljoonat ja taas miljoonat kirkkaat tähdet. Kyseessä oli sama lähde, jossa Jiraiya ja Naruto olivat useasti käyneet kylpemässä harjoitusten ohessa. Vain he tiesivät tästä lähteestä. Naruto hymyili Hinatan ilolle.
”Kaunis tyttö tarvitsee kauniin paikan.” Naruto totesi hymyillen.
Hinata hymyili vastaukseksi ja nojautui lähteen reunaan sulkien silmänsä. Naruto ei kuitenkaan saanut silmiään irti tytöstä. Miten hän ei ollut huomannut Hinatan kauneutta aiemmin? Oliko hän tosiaan vain ollut niin takertunut Sakuraan, ettei ollut nähnyt mitään ympärillään? Hän tunsi poskipäittensä punehtuvan ja kuumenevan. Pelkkä ajatus siitä, että hän jakoi lähteen Hinatan kanssa, tuntui sietämättömän hermostuttavalta. Hitaasti Naruto valui syvemmälle veteen, kunnes vedenraja kosketti hänen nenäänsä. Häntä nolotti. Yleensä Hinata oli se, joka hermostui Naruton läsnäolosta, mutta nyt Naruto olisi halunnut vajota veden alle ja kadota.

Samassa pensaassa rasahti aivan Hinatan takana. Tyttö kavahti seisaalleen ja päästi pelästyneen huudon. Mutta pensaasta loikkasikin vain esiin rusakko, joka pinkaisi saman tien tiehensä metsään. Hinatan huokaisi ja kääntyi nolona Naruton suuntaan.
”Anteeksi Naruto-kun. Se oli vain…”
Naruton pää helotti punaisena ja hänen molemmista sieraimistaan valui verivana. Hinata seisoi hänen edessään tajuamatta edes yrittää kätkeä intiimialueitaan kehossaan. Naruto kääntyi niin nopealla liikkeellä ympäri, että vettä roiskui runsaasti pois lähteestä. Hän painoi kätensä nenälleen tyrehdyttääkseen verenvuodon.
”Voi hemmetti…”
”Naruto-kun?”
Hinata asteli kuumassa vedessä Narutoa kohti. Naruto vilkaisi silmänsyrjällään taakseen, mutta rutisti välittömästi silmänsä kiinni. Hän oli nähnyt Hinatan jo kahdesti alasti, muttei kummallakaan kerralla näin läheltä. Nyt hän vetäytyi niin pieneen kasaan, kuin suinkin pystyi ja piti silmänsä visusti kiinni.
”Mikä hätänä?” Hinata kysyi ja laski kätensä Naruton harteille.
Naruto värähti, kun tyttö kosketti häntä.
”Ei…ei mikään.” Naruto sanoi. ”Minä vain…”
”Ei kai sinua hermostuta?” Hinata kysyi hivenen ovelalla äänellä.
Naruto nyökkäsi nolona.
”No kun…sinä olet niin lähellä…..ja vielä kuumassa lähteessä. Siis eihän siinä mitään….mutta….olet niin…viehättävä…ja minä……”
Hinata painautui aivan Naruton selkään kiinni ja kiersi kätensä hänen ympärilleen. Naruton ihoa poltti, mutta hänen sisuksensa olivat jäässä. Hän tunsi miten Hinatan pehmeät rinnat painautuivat hänen selkäänsä vasten, kun tyttö käänsi hänen päänsä omansa suuntaan. Heidän katseensa kohtasivat ja heidän kasvonsa olivat niin lähellä toisiaan, että he miltei saattoivat aistia toistensa ajatukset.
”Naruto-kun…”
”Hinata…minä…”
”Sshh…”
Hinata sulki sormellaan Naruton suun.
”Älä sano mitään.” Hinata kuiskasi vetäen sormensa pois Naruton huulilta ja painaen omat huulensa sen tilalle.

Naruto oli kuin shokissa. Tilanne oli sellainen, jota hän ei koskaan ollut odottanut. Hinatan silkkisen pehmeät ja täysin virheettömät huulet painuivat hänen omiaan vasten, eikä Naruto osannut tehdä muuta kuin tuijottaa Hinatan sulkeutuneita silmiä, joiden kulmista valuivat pienenpienet kyyneleet. Lopulta heidän huulensa irtautuivat toisistaan vaimeasti muiskahtaen. Hinatan kasvoilla loisti niin lämmin hymy, ettei Naruto luultavasti ollut nähnyt ketään niin onnellisena.
”Hinata…sinä…”
Naruto ei kuitenkaan ehtinyt lopettaa lausettaan, kun Hinata oli painanut uudestaan huulensa Naruton suulle. Tällä kertaa tosin paljon intohimoisemmin. Naruto tunsi Hinatan kielen painautuvan hänen huuliensa välistä ja sen liukkaan, hyväilevän ja kiihottavan kosketuksen omaansa vasten. Naruton pää tuntui sumealta. Vastaavanlaista hän ei ollut koskaan ennen tuntenut. Kielisuudelman kestettyä jonkin aikaa Naruto rohkaistui, nosti oikean kätensä ja laski sen Hinatan vasemmalle rinnalle. Kosketus sai Hinatan inahtamaan kovaan ääneen ja Naruto veti kätensä heti pois.
”Anteeksi Hinata! Mutta tämä tunnelma…”
Mutta Hinata tarttuikin Narutoa ranteesta ja painoi sen takaisin rinnalleen. Naruto hätkähti hivenen, mutta Hinata pudisti päätään.
”Se tuntui niin hyvältä…”
Naruto jatkoi rohkeasti pyörittäviä käsiliikkeitään puristaen hellästi Hinatan rintoja molemmilla käsillään. Hinatan pää taipui taaksepäin silkasta nautinnosta ja hänen suustaan purkautui voihkaisuja ja inahduksia.
”Rintasi ovat niin isot….ja….pehmeät.” Naruto henkäisi. ”Sormeni uppoavat niihin.”
Hinata haukkoi henkeä ja huokaili niin kovaan ääneen, ettei se ollut kaukana huudosta. Hän heittäytyi Narutoa vasten ja suuteli tätä entistä intohimoisemmin.
”Tiedätkö miten kauan olen odottanut tätä?” Hinata sopersi nojaten vasten Naruton lihaksikasta vartaloa.
Naruto pysyi vaiti. Hän oli nyt joutunut sellaiseen tilanteeseen, millaisesta hänellä ei ollut minkäänlaista kokemusta. Tyttö, jonka hän kaikkein viimeisimpänä olisi uskonut olleen ihastunut häneen, oli juuri paljastanut itsensä hänelle ja suudellut häntä jo kolmesti. Eikä hän tiennyt yhtään mitä tehdä.
”Mitä minä nyt…?”
Silloin hän tunsi jonkin koskettavan hänen jo kovaksi muuttuneeseen elintään. Hinatan käsi oli löytänyt tiensä Naruton jalkojen väliin. Sormet sivelivät pehmeää nahkaa ja Naruto värisi mielihyvästä.
”Hinata! Mitä sinä…?”
”Teen vastapalveluksen.” Hinata kuiskasi.
Sormet kiertyivät erektion ympärille ja käsi alkoi liikkua edestakaisin pitkin sen vartta. Naruton vartalo värisi entistä enemmän mielihyvästä. Hän hengitti nopeaan tahtiin suunsa kautta ja hänen silmänsä olivat enää puoliksi auki. Hinata selvästi huomasi tämän, koska hymyili entistä leveämmin ja kiihdytti kätensä vauhtia. Naruto puri hampaansa yhteen. Hän tunsi miten hänen alavartalossaan alkoi kihelmöidä, kun tunteiden huippu oli lähellä. Ja lopulta räjähdys tapahtui. Naruton suusta pääri karahtava ääni ja hänen päänsä kallistui nautinnosta taaksepäin. Mutta alapään purkaus jäi kuuman veden hautaamaksi. Naruto läähätti voipuneena. Ensimmäisen kerran elämässään hän oli tuntenut mitään vastaavanlaista. Hinata hyväili yhä kädellään Narutoa, jota jännitti niin kovin, että hän tärisi lujaa, vaikka olikin juuri lauennut.
”Rentoudu.” Hinata kuiskasi.
Tyttö siirsi itsensä Naruton eteen. Naruton katsoi punastuneena Hinataa silmiin. Ottaen tukea Naruton hartioista, Hinata kohottautui hänen ylleen, jolloin heidän intiimialueensa olivat kohdakkain. Naruto tuijotti jännittyneenä, miten Hinata alkoi hiljalleen laskeutua kohti veden alla odottavaa jännittynyttä elintä. Nopealla liikkeellä Naruto tarttui Hinataa tämän lantion molemmilta puolelta pysäyttäen tytön liikkeen.
”Odota! Minä en tiedä pystynkö siihen.” Naruto sanoi epävarmana.
Mutta Hinata silitti Naruton poskea ja tuijotti tätä pehmeällä, lämpimällä katseellaan ja hymyili.
”Älä huolehdi…” Hinata kuiskasi. ”Luota itseesi ja minuun. Päätin jo kauan sitten antaa neitsyyteni sinulle, ja vain sinulle. Rakastan sinua niin paljon. Ja minähän en peru puheitani. Sellainen on…”
”…tieni ninjana.” Naruto lopetti lauseen ja hymyili. ”Minun täytyy kehittää uusi iskulause…”
Molemmat nauroivat. Naruto irrotti kätensä Hinatan lantiosta ja kiersi ne tytön vartalon ympärille.
”Olen valmis.”
Hinata nyökkäsi.
”Niin minäkin.”
Hitaasti Hinata alkoi laskea itseään alemmas. Hänen vartalonsa rikkoi veden pintaa ja lämpö ympäröi hänet. Pian hän tunsi miten erektio hipoi hänen huuliaan ja sai hänet inisemään mielihyvästä. Narutokin tunsi kosketuksen ja puri hampaansa yhteen.
”Nyt…”
Ja täysin äänettömästi erektio liukui Hinatan sisään. Molemmat päästivät nautinnon huokaisun, kun ääretön mielihyvä kihelmöi heidän kehoissaan.
”Oletko kunnossa?” Naruto kysyi huomattuaan, että Hinata värisi.
”Se tuntuu niin…ihanalta.” tyttö sopersi mielihyvän kyyneleet silmissään.
Naruto ymmärsi mitä Hinata tarkoitti. Tunne oli uskomattoman nautinnollista. Pienikin liikahdus lähetti mielihyvän sykähdyksen heidän vartaloidensa jokaiseen soluun ja joka kerta mielihyvän huokaisu purkautui heidän suustaan. Liike nopeutui rakastavaisten huomaamatta ja kohta lähteen vesi lainehti ja roiskui sen laitojen yli. Jos rakastelusta seurasi jotain ääniä, niin kuuman lähteen vesi vaiensi ne täydellisesti, mutta Naruton ja Hinatan huokailuja ja voihkaisuja ei voinut estää mikään. Hinatan liikuttaessa lantiotaan ja Naruton avustaessa omallaan, kumpikin tunsi taivaallisen nautinnon.
”Voi….miten….ihana…..tunne!” Hinata sai sanottua hengityksensä lomassa. ”Ja…teen…sen…sinun…kanssasi!”
Hinata nopeutti liikettään. Kallistaen päätään taaksepäin nautinnosta, hän liikutti kehoaan niin nopeasti kuin jaksoi. Pitkään kestänyt kuuma kylpeminen, oli kuitenkin uuvuttanut hänet, jolloin fyysinen rasitus sai kyyneleet tulvimaan hänen silmiinsä.
”Hinata, älä rasita…” Naruto yritti sanoa, mutta tyttö heittäytyi häntä vasten ja vaiensi Naruton intohimoisella suudelmalla.
”Minä haluan sinua niin paljon!” Hinata voihkaisi hymyillen irrotettuaan huulensa Naruton suusta. ”Älä huolehdi.”
Naruto ei kysellyt enempää, vaan jatkoi liikkeitään. Tosiasiassa Naruto ei halunnutkaan sen tilanteen päättyvän. Mitään näin hyväntuntuista hän ei ollut koskaan ennen tuntenut. Ja nyt hän tunsikin tutun tunteen kehonsa alapäässä. Kuin kaikki mielihyvä olisi kasaantunut yhteen paikkaan yrittäen päästä ulos Naruton kehosta. Eikä hän kyennyt pitämään sitä sisällään enää kauan.
”Hinata…” Naruto kuiskasi puristaen silmiään. ”Se tulee taas…”
”Niin minultakin…” tyttö sopersi. ”Mutta en halua vielä…”
Narutokaan ei halunnut laueta vielä. Hän yritti pidätellä purkausta, mutta mielihyvä oli kasvanut ylivoimaiseksi. Jos sitä ei päästänyt nyt ulos, olisi se luultavasti muuttunut kivuksi. Naruto puristi kasvonsa irveeseen ja kiihdytti vauhtiaan vielä viimeiseen nautinnon hetkeen.
”Hinata…en…en voi…..!” hän ähisi lähdettäkin kuumemman hien virratessa hänen kasvoillaan.
Hinatakin tiesi, ettei voinut pidättää laukeamistaan pidempään. Hänen voihkimisensa kuulosti melkein nyyhkimiseltä ja kyyneleitä valui hänen silmistään.
”Tehdään…se…yhdessä…” hän kuiskasi.
Vain muutaman liikkeen jälkeen purkaus tapahtui. Sekä Naruto, että Hinata taivuttivat päänsä taaksepäin nautinnosta ja päästivät kovan mielihyvän huudahduksen yhtä aikaa. Kaikki paine pääsi ulos heidän kehoistaan ja jätti tilalle täyden rentouden ja hyvän olon tunteen. Uupunut Hinata makasi Naruton sylissä ja nojasi tämän rintakehää vasten hengittäen nopeaan tahtiin. Hänen alapäässään sykki, kasvoja kuumotti, ja häntä huimasi. Kuuma vesi, kuuma höyry ja kuuma rakastelu olivat imeneet hänen voimansa tyhjiin. Naruto silitti Hinatan märkiä hiuksia ja suuteli tätä otsalle.
”Kohta minä höyrystyn…” hän sanoi väsyneellä äänellä.
Hinata kikatti.
”Kuumaan lähteeseen ei kannata nukahtaa…” tyttö sanoi hiljaa. ”Mutta minua väsyttää…”
Naruton voimat olivat vähissä rakastelun jälkeen, mutta hän pinnisti voimiensa rippeet ja nousi seisomaan nostaen samalla Hinatan hennon vartalon syliinsä. Hinata kiersi kätensä Naruton kaulaan ja painoi päänsä tämän rintaan tuntien olonsa täysin turvalliseksi. Naruto astui varovasti pois lähteestä Hinata käsivarsillaan. Kun he astuivat viileään yöilmaan, heidän kehonsa höyrysivät kuin kuuma metalli kylmässä vedessä. Naruto asteli puun luo, jonka oksalla riippuivat heidän vaatteensa.
”Jaksatko seistä?” Naruto kysyi.
Tyttö nyökkäsi, vaikkakin hivenen vastahakoisesti. Niinpä Naruto laski tytön maahan ja molemmat ryhtyivät vaiteliaasti pukeutumaan.
”Nyt olen iloinen…” Naruto sanoi sidottuaan otsasuojuksensa.
”Mistä asiasta?” Hinata kysyi vetäessään puseroaan päälleen.
”Että olen yhä Genin.” Naruto sanoi ja virnisti leveästi. ”Jos olisin Chuunin, niin me emme…”
Hinata tarttui häntä käsivarresta ja painautui kiinni hänen kylkeensä hymyillen poskipäät punaisina.
”Voisimmeko tulla tänne useamminkin?”
Naruto hymyili ja nyökkäsi.
”Niin usein kuin vain haluat.”