Tumma ilta ja kuulokkeet





     Pimeät sadepilvet ja kaupungin hiljaisuus. Useasti tähän aikaan illasta useat kävelevät kadulla. Missä kaikki ovat? Katson ikkunasta ulos ja kuulen, kun joku koputtaa oveeni.
''Sisään.'' sanon ja katson ovelle päin ja kiipeän pois ikkuna laudalta. Ovi aukeaa ja kuulen kikatusta. Olisisi pitänyt arvata. Tytöt...

     ''Hinata-chan tule!'' brunette tyttö huutaa innoissaan ja pitää serkkuni kädestä kiinni. Ihmettelen hetken aikaa ja olisin voinut vannoa, että pääni yläpuolella olisi näkynyt kysymysmerkki.
''TenTen mihin edes mentäisiin, kun edes kaupungissa ei näytä olevan ketään.'' sanon hieman itsevarmasti. Hyvä on, myönnän, että puheessani oli se ujo säväys.

     Sakura, Ino ja Temari ilmestyvät TenTenin takaa ja he nauravat. Kaikilla on hienot vaatteet päällään ja hieman meikkiäkin.
''Vai eikö isäsi anna?'' blondi tyttö kysyy ihmettelevä katse kasvoillaan.
''E-en ole enää se pikkutyttö, ettäs tiedät Ino-chan!'' sanon ja hieman kasvoni punastuvat. Sinne meni sekin itsevarmuus. Neji katsoo huonettani vaivaantuneesti, hän ei todellakaan haluaisi olla kanssamme. Tosin TenTen on hänen tyttöystävänsä, joten minkäs teet.

     Temari taisi olla ensimmäinen porukasta, joka huomasi, etten todellakaan tiedä mistä on kyse.
''Kaupungin laitamilla on biletys mesta ja me mennään sinne.'' hän sanoo vaivaantuneesti. Shikamarun seura on saanut hänetkin tuollaiseksi. Huokaisen ja käsken heidät ulos huoneestani. He lähtevät ja tiedän, mitä pitää tehdä.
''Hypätä ikkunasta ulos ja juosta pois hullujen huoneesta!'' sanon hiljaa ja naurahdan. On siinäkin ideani.

     Aukaisen vaatekaappini ja huokaisen. Mustaa, mustaa ja hieman valkoistakin asustetta. Olenko näin yksinkertainen?! Päätin valita valkoisen T-paidan ja mustat pillifarkut. Katson sängylleni ja huomaan miniläppärini ja kuulokkeet. Miten minua houkuttaisikaan kuunnella musiikkia. Kuitenkin juoksin huoneestani ulos ja kaverini tulivat perästä. Nejikin mukaan lukien.

     Viileä ilta sai minuun kylmiä väreitä. Kuulin, kun kaverini juttelivat keskenään ja Ino koetti suudella Sakuraa. Kyllä, he olivat pari ja se oli ihan OK. Temari oli Shikamarun kanssa, vaikka poika olikin laiska. TenTen seurusteli serkkuni kanssa ja ehkä sanon, että olen huolissani. Onhan hän hyvä serkkuni, jos ei lasketa kun olimme kymmenen ikäisiä läppejä ja revimme toisiamme hiuksista.

     Olin ainoa porukasta, joka ei seurustellut ja oikeastaan se oli hyvä asia, etten seurustellut. Huonot puolet olivat, että se hieman hävetti. Olin jo 16 vuotias ja en ole edes suudellut koskaan! Olen nähnyt monia elokuvia joissa suudellaan ja halaillaan ja minua hävettää niin paljon. En ole sitä sanonut kenellekkään, jos päiväkirjaani ei lasketa. Muista oikein elävästi tekstin, jonka kirjoitin noin viikko sitten.
''Olen Hinata, 16 vuotias ja en ole seurustellut, halannut poikaa, suudellut, ollut sängyssä, enkä edes flirttaillut.''
Aika lyhyt teksti, mutta ytimekäs ainakin mielestäni.

     Saavuimme isoon rakennukseen ja kuulin kivasti basson jyskytystä.
''Ainakin elämäni menee pilalle, kun en voi enää kuunnella tämän jälkeen musiikkia.'' sanon ja naurahdan. Temari katsoo nopeasti minua ja näytti typerimmän ilmeen mitä olen koskaan nähnyt.
''Piristy!'' tyttö sanoi ja juoksi oman poikakaverinsa luokse. Kaikki lähtivät tanssilattialle ja jäin yksin. Taas...

     Löysin melkein heti istumapaikan ja huomaan, kuin melkein vieressäni istuu joukko minua vanhempia poikia. He välillä nauravat, joskus puistavat toisilleen nyrkkiä ja vetävät nopeasti siideriä.   En keskity musiikkiin, vaan poikiin. Edes jotain tekemistä illaksi, vakoilu!

''Sasorii... Edes pieni suudelma, ei kukaan näe!'' blondi poika kysyy anovasti ja näytti, jopa hieman tyttömäiseltä.
''En.'' punahiuksinen vastasi ja katsoi muita ihmisiä. Blondi näytti pettynyttä ilmettä hetken aikaa. Sasori katsoi poikaa hetken ja suuteli nopeasti huulelle.
''Hankkikaa huone!'' Sasorin toisella puolella istuva mies huusi ja keskittyi juomaan siideriään. Hänen vieressään pitkällä mustalla sohvalla istui poika, jolla oli maski kasvojensa edessä.
''Eikö Hidan-sama voisi antaa minullekkin pusun?'' naamio poika kysyi anovaisilla kasvoilla, tai jos näkisi hänen naamarin läpi. Hidan oli hetken aikaa hiljaa kysymyksestä.
''En helvetissä!'' hän huusi ja lähti pois sohvalta.

     Naurahdin hieman ja huomasin yhtäkkiä, kun Sasori niminen poika katsoi minua kummastuneena.
''Ei helvetti!'' sanoin nopeasti ja lähdin äkkiä tanssilattialle. Toivoin niin paljon, ettei poika huomannut minua. Tosin huomaan, kun hän vieläkin katsoo minua hämmästyneenä.

     Tanssilattialla on paljon väkeä ja en edes meinannut mahtua kävelemään ihmisjoukon läpi. Kun kävelin aivan salin eteen näin, kun tuttu blondi poika katsoi CD:levyjään ja hänellä oli kuulokkeet korvillaan. Hän oikein nautti siitä, kun sai laittaa musiikkia soimaan ja ihmiset tanssimaan.
''Epäreilua...'' sanon hiljaa ja tiedän, ettei kukaan kuullut mitä sanoin.

     Emme olleet kyseisen pojan kanssa samalla luokalla, vaikka olisin halunnut tutustua häneen paremmin. Olen kuullut, kun poika on saannut jälki-istuntoja ja erityis opetusta. Juorujen mukaan, hän on todella hyvä musiikissa. Hän osaa soittaa kitaraa ja rumpuja paukuttaa, kuin jokin kuuluisa soittaja. Minäkin olen hyvä, mutta en ole aktiivinen tunneilla, koska mietin miten saisin enemmän sanoituksia biiseihini.

     Lyön itseäni päähän ja katson taas blondia poikaa. Hän katsoo myös minua. Kasvoni punastuvat ja ilmeeni olisi saanut täydet tyyli pisteet. Jos saisin jotain muuttaa tästä illasta, olisin lukittautunut huoneeseeni. No minkäs mahtaa, tässä sitä ollaan nolaamassa itseään.

     Katson pikaisesti poikaa vielä kerran ja näen, kun hän hymyilee minulle kettumaista virnettä. Hymyilen pikaisesti takaisen ja päätin lähteä koko paikasta. Uusi kappale alkoi soimaan ja tunnistin heti sen. Cascadan uusi hitti Evacuate The Dancefloor. Kuulen, kun DJ sanoi kappaleen ja esittäjän. Juuri, kun aion kävelle nurkan taakse ja lähteä. Näen, kun hän hymyilee ja vilkuttaa pikaisesti. Hymähdän nopeasti ja kävelen paikasta pois. Tummat pilvet ovat taivaalla valtaamassa ja kuu on tullut näkyviin pikkuisen.
''No ei tästä illasta tullut niin paha, vaikka kuulokkeet jäivät kotiin.'' sanon ääneen ja kävelen kotia päin. Edes joku hymyili minulle kerrankin.