Pyörryn. Kuolen. Apua!
Tänään olisi se päivä, Sakuran elämän tärkein päivä.

Sakura seisoi hiljaa huoneessa, jossa ei ollut kuin pöytä, muutama tuoli ja iso peili. Huoneessa oli täysin hiljaista, ei kuulunut edes pienintäkään äännähdystä. Jos joku olisi kävellyt huoneeseen, hän olisi ajatellut kuinka ankean näköistä siellä oli ja juossut pois.

Sakura tuijotti itseään peilin kautta. Puku oli pitkä ja valkoinen, ja siinä oli monta kerrosta kevyttä, valkoista harsoa. Sakuran vyötäröllä kimalteli kaunis paljettivyö, sekin valkoinen. Sakuran hiuksissa oli kaunis panta, josta lähti kevyt harso.
Sakura ei ollut koskaan erityisesti välittänyt valkoisesta, mutta tietysti tänään hänen oli pidettävä valkoista. Olihan tänään hänen hääpäivänsä.

Kaikki tuntui todella epäaidolta. Hiljaisuus oli suorastaan painostava, tuntui siltä kuin Sakuran olisi pitänyt sanoa jotain äänen, testata, kuuluisiko ääni vai katoaisiko se jonnekin.
Hiljaisuuden rikkoi koputus ovelta.

Ino juoksahti sisään ovesta ja tuli korjailemaan Sakuran vaaleanpunaisia hiuksia.
- Ino, ei sinun tarvitse...
- Shh! Kaiken pitää olla tänään täydellistä! Ino sanoi ja alkoi oikaista hameen helmaa.
Sakurasta ja Inosta oli tullut hyvät ystävät erään tapauksen johdosta, ja nykyään Sakura piti Inoa parhaana ystävänään. Inokin oli päättänyt mennä naimisiin muutaman kuukauden päästä, Shikamarun kanssa. He olivat olleet yhdessä pian vuoden, ja Sakuran mielestä he sopivat toisilleen täydellisesti.

- Kakashi ja muut ovat tulossa tänne pian, joten varaudu! Ino huikkasi ovelta. Sakura hymyili ja Ino hymyili takaisin ja lähti.
Käytävästä alkoi kuulua ääniä; "Mene nyt!" "Minä ensin!" "Älä valita!". Ovi aukesi ja sisään ryntäsivät Kakashi, Tsunade, Rock Lee ja Chooji. Chooji virnisti Sakuralle ja Rock Lee katsoi Sakuraa ihastuneena.
- Sakura-neitiii! Näytätte ihanalta!! Rock Lee huudahti innoissaan. Kakashi sulki silmänsä ja hymyili tuttua hymyään Sakuralle. Sakura oli niin iloinen nähdessään heidät kaikki. Tsunade halasi Sakuraa ja ojensi hänelle valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia.
- Ne sopivat hiuksiisi ja pukuusi, Tsunade selitti.
- Minä ja Kakashi valitsimme ne, Tsunade lisäsi vielä.
- Sinullahan on silmää kukille, Sakura sanoi hieman hermostuneena Kakashille ja he kaikki naurahtivat.
- Ajattelimme myös, että sinun tulisi juoda ja syödä vähän jotain, Chooji sanoi ja avasi muovipussin joka hänellä oli mukanaan. Sieltä löytyi kylmää vihreätä teetä tölkissä ja pieniä tofunyyttejä. Sakura avasi tölkin ja joi hieman. Mukavan kitkerä maku, sopii häihin. Sakura tarjosi kaikille tofunyyttejä ja söi itsekin yhden. Ne taas olivat todella makeita.

Pian tämän jälkeen Kakashi ja muut lähtivät, koska heidän piti mennä paikoilleen. Heti kun ovi läimähti kiinni, häntä alkoi jännittää. Pian joku avasi oven ja vei hänet käytävälle, suoraan suurien puuovien eteen. Sakuran käskettiin odottaa siinä kunnes ovet avattaisiin. Sitten hänen pitäisi kävellä sisään, musiikin tahtiin.
Aikaa meni ehkä muutama minuutti, mutta Sakurasta se tuntui ikuisuudelta.

Miten kaikki voivat selvitä tästä?, Sakura ajatteli ja tuijotti hermostuneena kukkakimppuaan.
Kohta tämä kaikki on ohi, Sakura ajatteli kunnes joku huusi jotain. Ääni tuntui kaukaiselta, mutta Sakura tajusi sen olevan merkki.
Raskaat puuovet ovet avautuivat hitaasti, ja kaunis musiikki alkoi soida. Sakura otti muutaman epävarman askeleen ja nosti katseensa. Hän näki kaikkien tuttujensa kasvot. Penkeillä istuivat kaikki ihmiset, jotka liittyivät hänen elämäänsä. Hän katseli heitä kaikkia, ja he katseivat Sakuraa ihastuneena.

Äkkiä häneen iski paniikki. Hän katsoi tulevan miehensä kasvoja, ja sen toisen, jonka tunteista hän ei ollut varma. Oliko hän varma edes omista tunteistaan?

Oliko hän valinnut oikein?