Valikko
Kategoriat
Impro
    -Impro 1
    -Impro 2
Crossover
    -Crossover
Paritus (S-K13)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Paritus (K13-K15)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Muu
    -Kilpailu
    -S-K13
    -K13-K15
    -muu
Konohan Sopimus [Prologi] - Poledra88
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 2343 sanaa, 14551 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2010-05-04 20:28:46
Kansio: Paritus (S-K13) - hetero

Author:Poledra88
Rating:S
Warning:Spoilaa
Disclainer:Masashi Kishimoto omistaa Naruto-sarjan
Summary:Alkukaikua sopimuksesta, joka sovittiin Ensimmäisen aikana
Pairing:Tulossa
A/N:Tää tarina on pyöriny päässäni jo pitkään. No nyt laitan Prologin ulos. I hope you enjoy :)

Arvostelu
1
Katsottu 1892 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
A/N: ... Tarkoittaa paikan vaihtoa. --- Tarkoittaa hetken vaihtoa.

Suuri taistelu Peiniä eli Nagatoa vastaan on ohi. Konohan kylän jälleen rakentaminen oli aloitettu. Loukkaantuneita on hyvin paljon ja heitä hoidetaan jo hyvään tahtiin. Osa loukkaantuneista on jo päässyt palaamaan tehtävien pariin. Tsunade, godaime, on edelleen tajuton. Vanhempien kokouksessa on päätetty, Shikakun estelyistä huolimatta, että Danzo on hokagen sijainen ja mahdollinen seuraava hokage.

Danzon lähdettyä Kagejen kokoukseen, ja kun Naruton ja muiden joukot Konohasta, ovat lähteneet tehtävilleen. Konoha jatkaa korjaus töitään ja sairaidensa sekä loukkaantuneiden hoitoa.

---

Kaksi lääkintä ninjaa on määrätty hoitamaan loukkaantuneita häthätään kyhättyyn suojaan. He ovat hoitaneet sairaita jo monta päivää, melkein kokonaan ilman unta, pelkillä ruoka pillereillä.

- Ei tästä tule mitään! Olen niin väsynyt etten jaksa enää chakraa tuottaa. Toinen ninjoista ärähtää väsyneenä.
- Ole hiljaa me muutkin olemme väsyneitä, mutta jatkamme edelleen töitä. Hänen kaverinsa tuhahti.
- Isoko. Emme me voi loputtomiin jatkaa tätä. Tarvitsemme apuvoimia.
- Takako. Sinä tiedät. Ei ole enää muuta väkeä. Kaikki työskentelevät äärirajoillaan jo!
- Emmekö voisi pyytää apua muilta kyliltä?
- Emme. Olemme muutenkin nyt jo niin haavoittuvia ettemme voi vihjaistakaan muille kylille olevamme alakynnessä. Jos syttyy sota, niin Konoha on mennyttä.
- Mutta me tarvitsemme apua… Takako mutisi.



Toisella puolella kylää ninjat ja rakentajat olivat kokoontuneet syömään rauhassa, kun yhtäkkiä alkoi porukan laidalta kuulua mutinaa ja liikehdintää.

- Mikä siellä on hätänä? Kotetsu kysyi.
- Nähtävästi siellä on paljon tuntematonta porukkaan. Izumo, Kotetsun hyvä ystävä osasi kertoa.
- Mistä sinä sen tiesit? Kotetsu ihmetteli.
- Sain juuri viestin. Izumo virnisti ja heilutti lappua Kotetsun nenän edessä.
- No? Mitä siinä sanotaan?
- Heillä on ilmeisesti asiaa Tsunade-samalle.
- Tsunade-sama on koomassa vielä. Viedään heidät Shikaku-sanin puheille.
- Selvä. Totesi Izumo.



Kun he saapuivat ruokailu paikan laidalle, molemman pysähtyivät kuin seinään ja katsoivat ihmeissään saapunutta joukkoa. Joukon edessä oli kolme aikuista, yksi tiikeri ja liuta lapsia. Toinen aikuisista oli nainen, joka vaikutti olevan viimeisillään raskaana. Hänellä oli tulen punaiset kiiltävät hiukset. Hän oli pitkä nainen, jonka olemus huokui päättäväisyyttä. Vaikka tuo nainen oli muutenkin jo kunnioitusta herättävä näky, niin hänen silmänsä olivat viimeinen asia, jolloin huomiosi viimeistään kiinnittyi häneen. Hänen silmänsä olivat aivan meripihkan väriset, ja niihin katsoessa tuli tunne että ne lumoaisivat sinut.

Toinen aikuisista oli mies. Hän oli hoikka ja lihaksikas. Ja selvästi varautunut. Hänen olemuksensa toi mieleen hyvin varuillaan olevan ninjan, joka ei tiennyt tarkkaan koska hänen kimppuunsa hyökätään. Hänen hiuksensa ja silmänsä olivat tummat. Silmät tarkkailivat ympäristö kokoajan.

Mutta porukan koomisin näky oli viisi lasta, jotka ratsastivat tiikerillä. Lapsista yksi oli tyttö. Hän oli kuin ilmetty kopio raskaana olevasta naisesta. Pojissa oli havaittavissa myös yhtäläisyyksiä raskaana olevaan naiseen. Porukan kolmas aikuinen oli nainen. Hän kantoi mukanaan kuudetta lasta. Tällä naisella oli valkoiset pitkät hiukset. Hänen ilmeensä oli hyvin rauhallinen.

Vihdoinkin Kotetsu sai avattua suunsa. -Minä olen Hagane Kotetsu ja tässä on ystäväni Kamizuki Izumo. Ymmärsimme että haluatte tavata Hokagen. Voisitteko kertoa meille nimenne, asemanne ja asianne.

- Puhumme vasta kun saamme tavata Godaimen. Nainen vastasi napakasti.
- Olemme pahoillamme, mutta Godaime ei ole vielä parantunut kokonaan taistelusta, joten hän ei vielä ota ketään vastaan. Nainen katsoi pitkään ja tutkivasti Kotetsua, kunnes huokaisi ja puhui.
- Ymmärrän. Kuka täällä sitten vastaa hänen asioistaan, kunnes hän on herännyt…

Hän jätti lauseen kesken, kuin hän tietäisi mikä Tsunade- saman tilanne oikeasti on. Hänen kanssaan on oltava varovainen. Kotetsu ajatteli.

- Viemme teidät tapaamaan Shikaku-sania. Hän vastaa tällä hetkellä suurimmasta osasta töistä. Izumo sanoi. Pienen tauon jälkeen nainen vastasi Izumolle.
- Hyvä on. Oletan että menemme välittömästi tapaamaan häntä.

Izumo ja Kotetsu nyökkäsivät ja lähtivät näyttämään tietä  talolle, jossa Nara Shikaku piti konttoriaan.

...

Nara Shikakun konttorina toimi yksi Yamaton rakentamista taloista. Talo oli pienempi kuin muut ympärillä olevat talot. Joten se sopi täydellisesti johtamiseen. Shikaku oli yhdessä poikansa Shikamarun kanssa keskustelemassa kylän asioista kun Kotetsu saapui punahiuksisen naisen ja kahden lapsen kanssa sisään.

- Mitä asiaa? kysyi Shikaku.
- Olen pahoillani häiriöstä Shikaku-san, mutta heillä on asiaa Godaimelle. Mutta Godaime ei ole vielä kunnossa. Joten toin heidät tapaamaan sinua.

Jaa-a  mitäköhän tästäkin vielä seuraa? Täällä on muutenkin ongelmia. Ja nyt siten tämäkin. Shikamaru ajatteli tylsistyneenä.

- Selvä. Voitte jättää heidät tänne Kotetsu, Izumo. Minä jatkan tästä. Voitte palata tehtäviinne. Shikaku sanoi.
-Selvä. Izumo ja Kotetsu sanoivat yhteen ääneen ja lähtivät.
- No niin. Voisitteko nyt kertoa keitä te olette? Shikaku kysyi totisena. Nainen katsoi pitkään edessään olevaa miestä.
- Onko Tsunade todella niin sairas kuin väitätte vai vielä sitäkin sairaampi? Nainen tiedusteli ja katsoi heitä  pistävillä silmillään. Hetken tutkittuaan katseella naista Shikaku huokaisi.
-Tsunade-sama lepää, joten minä olen vastuussa voitte kertoa minulle ongelmanne.

Mistäköhän tässä on oikein kyse. Nainen ei näytä siviililtä, muttei selvästikään ole tullut haastamaan riitaa. Tämä vaikuttaa jo mielenkiintoiselta.Shikamaru mietti ja alkoi tutkia tarkemmin tulokkaita.

- Minun nimeni on Yuki, nainen sanoi ja siirsi kätensä sydämensä päälle ja kumarsi.
- Olen tullut tänne tekemään sopimusta, jonka voin esittää vain ja ainoastaan Hokagelle. Mutta näissä merkeissä voin toteuttaa osan mahdollisuuksista, joita tarjoan. Nainen nosti päänsä ylös ja jatkoi.

- Korviimme on kirinyt että Konoha oli suuressa taistelussa. Ja sen kyllä huomaa tuhon jäljestä. Ymmärtääkseni teidän resurssit ovat loppumassa kesken. Siksi me tulimme paikalle.
- Keitä te oikeastaan olette, Shikaku kysyi tyynesti. Mutta tämän äänessä oli häivähdys kiinnostusta.
- Olette ehkä kuulleet ryhmästä, joka vaeltaa sotien perässä ja auttaa ihmisiä rakentamaan elämänsä uusiksi. Me olemme se ryhmä. Meillä on tarjota rakentajia, parantajia, viestin viejiä, kaiken maailman korjaajia sekä kaikkea mitä kukin kylä tarvitsee rakentaakseen uusiksi kaiken, Yuki lopetti puheensa ja katsoi Shikakua.

- Nara-san, Yuki sanoi tyynellä äänellä.
- Ymmärtääkseni te tarvitsette apua. Ja me tarjoamme sitä. Joten minä kysyn. Ottaako Konoha vastaan avun tarjouksen, Yuki päätti lauseensa ja jäi tarkkailemaan Shikakun reaktiota.

Ei ihmekään että hän näyttää hyvin epäilevältä. Noin hyvä tarjous heti sodan jälkeen on liian hyvä ollakseen totta. Yuki mietti itsekseen ja käänsi katseensa nuorempaan mieheen tai ei ihan mies, melkein. Hän on kohta miehen iässä. Kaikki valinnat ovat vielä edessä. On sääli että he eivät voi valita aivan avoimesti. Se on tämän saamarin sodan vika. Aina joka paikassa soditaan jostain. Joku sanoo jossain jotain mistä joku ei tykkää, niin ei kun heti aletaan sotimaan. Miksi ihmeessä aikuiset ihmiset eivät osaa sopia ongelmistaan pöydän ääressä, vaan heti pitää alkaa tappaa. Yuki ei voinut sietää sotia, vaikka heidän ryhmänsä sai elantonsa korjaamalla sodan tuhoja. Sota oli loppujen lopuksi turha asia.

Shikaku joutui miettimään tarkkaan. He tarvitsivat apua se oli varma. Mutta voisiko tuohon  naiseen luottaa. Mutta miksi raskaana oleva nainen tulisi kylään ja tekisi tuollaisen tarjouksen ja aikoisi sitten pettää kylän. Ei siinä ei ollut järkeä. Olisi fiksuinta olettaa naisen, siis Yukin, puhuvan totta. Mutta tarvitsen silti todisteet Yukin puheille. Shikakun miettiessä, ulkoa alkoi kuulua hälinää.

- Shikamaru. Menetkö tarkastamaan mitä siellä tehdään, Shikaku pyysi poikaansa. Shikamaru nyökkäsi.

Shikaku huomasi Yukin katseen seuraavan poikaansa mietteliäänä. Shikaku oli juuri aloittamassa puhumisen, kun Shikamaru tuli takaisiin sisälle mukanaan joku rakentajista.

- Tazuna-san. Onko jokin vialla, Shikaku kysyi heti mieheltä.
- Ei mitään ihmeempää. Halusin vain… Tazunan lause jäi kesken kun hän huomasi huoneen keskellä seisovan naisen.

Tazuna katsoi pitkään naista hämmentyneenä, sitten katse muuttui mietteliääksi.
- Sinä et voi olla. Ethän? Tazuna mietti hiljaisella äänellä.
- Minusta on todella hämmentävää ettet sinä muista minua Tazuna-san, Yuki sanoi ja virnisti miehelle. Tazuna ällistyi ja tuli reippaasti sisään ja kietoi kätensä naisen ympärille halaten tätä.

- Se todella olit sinä. Olet muuttunut ja kaunistunut vain lisää. En ollut tunnistaa sinua kun mahasi on noin valtava, Tazuna nauroi ja hymyili samaan aikaan Yukille. Shikaku rykäisi heidän takanaan ja sai heidän huomionsa.
- Sinä siis tunnet Yuki-sanin, Tazuna-san. Shikaku ennemmin tokaisi kuin kysyi.
- Kyllä hän auttoi ryhmänsä kanssa meitä rakentamaan kylän uusiksi. Sen jälkeen kun Naruto ja kumppanit ajoivat Gatoun pois Aaltomaasta. Hän tosin oli silloin paljon hoikempi ja äkkipikaisempi, Tazuna nauroi.
- Minä en ollut silloin kunnossa. Mielentilani heittelivät silloin ihan tosissaan, Yuki selitti hämmentymättä.

Tazuna virnisti ja sekoitti Yukin hiukset.
- Tuota Tazuna-san. Sinä siis pystyt todistamaan Yuki-sanin olevan luotettava? Shikaku kysyi.
- Kyllä, Tazuna virnisti.
- Et tule löytämään kovin montaa yhtä luotettavaa henkilöä elämän aikana kuin Yuki-san.  Shikaku nyökkäsi hyväksyneesti ja rentoutui.

- Mitä sinulla oli muuten asiaa Tazuna-san? Shikaku tiedusteli.
- Ai niin. Ei minulla ihmeempää. Piti vain tuoda nämä piirustukset näytille. Tazuna antoi Shikakulle ison rullan piirustuksia.
- Ilmoittakaa, jos jotain tarvitsee muokata. Tazuna kääntyi katsomaan Yukia.
- Nähdään myöhemmin. Meillä on paljon juteltavaa. Ja haluan nähdä lapsesi. Tazuna sanoi ja lähti  huoneesta.

Huoneessa oli pitkään hiljaista. Yuki odotti rauhassa vastausta. Hän oli tottunut tähän. Harvat paikat, joissa he olivat auttaneet, olivat saman tien hyväksyneet tarjouksen avusta. Se oli ymmärrettävää. Pitihän sitä olla varovainen. Pitkän hiljaisuuden rikkoi hiljainen lasten nahistelu. Yuki huokaisi. He olivatkin olleet harvinaisen hiljaa.
- Rei, Kyo. Mikä on ongelman nimi? Yuki kysyi kääntymättä katsomaan selkänsä takana seisovia kaksosia. Seurasi täydellinen hiljaisuus. Kumpikaan lapsista ei uskaltanut vastata.

- Anteeksi, jos utelen henkilökohtaisia asioitanne, mutta ovatko nuo lapset teidän. Shikamaru kysyi ihmeissään.
- Shikamaru! Ei tuollaista ole kohtelias kysyä. Shikaku sanoi välittömästi pojalleen. Shikaku kääntyi katsomaan Yukia.
- Anteeksi poikani kysymyksen.
- Ei se haitta. Mutta haluaisin tietää oletko päättänyt tarjoukseni suhteen mitään? Yuki katsoi totisena Shikakua. Shikaku nyökkäsi.
- Otan tarjouksen vastaan. Tarvitsen rakentajia, parantajia, lääkkeitä ja ruokaa.

Yuki kumarsi pienesti päätään.
- Jätin porukan odottamaan kylän laidalle, missä tapasin ne ninjat, jotka toivat meidät tänne. Shikaku nyökkäsi.
- Selvä. Shikamaru. Mene sinä heidän mukaan ja näytä mistä he voivat aloittaa. Shikamaru nyökkäsi.
- Tulkaa mukaani. Shikaku jäi selvittämään papereitaan, kun muut poistuivat talosta ulos.

Shikamaru oli hiukan hämmentynyt kun heidän joukkoon liittyi lisää lapsia. Myös kaksi aikuista oli tullut mukaan. Tiikeri? Mitäköhän vielä. Toivottavasti se on hyvin koulutettu. Emme tarvitse enempää ongelmia.

...

Shikamaru oli näyttänyt jo parin tunnun ajan paikkoja minne tarvittiin apua välittömästi. Yuki oli painanut kaiken omaan muistiinsa.

- Eikö sinun tarvitse tehdä muistiin panoja? Shikamarun oli aivan pakko kysyä Yukiltä. Yuki katsahti yllättyneenä Shikamaruun päin.
- Ei minun ole koskaan tarvinnut tehdä muistiin panoja. Minun muistini on hyvä muistamaan. Yuki hymyili Shikamarulle. Shikamaru kohotti toista kulmakarvaansa kysyvästi ja kääntyi sitten ympäri ja jatkoi matkaa edellä.

Pian he saapuivatkin alueelle, johon Yuki oli jättänyt apujoukot. Shikamaru seurasi sivusta kun Yuki jakoi kaikille ohjeet ja työkuvat. Hän antoi jokaiselle ryhmälle myös pienen kartan, jotta he osaisivat suunnistaa Konohassa.

Hehän ovat melkein yhtä hyvin organisoituneita kuin meidän ninjamme. Ei ihmekään ettei heillä näytä olevan mitään isompia ongelmia. He taitavat kunnioittaa Yukia aika paljon. Shikamaru ajatteli katsellessaan porukan katoamista Konohan kaduille. En havaitse heissä mitään epäilyttävää. He taitavat olla oikeasti pelkkiä rakentajia ja parantajia. Shikamaru huokaisi. Konohan tulevaisuus näytti ainakin hetkellisesti valoisammalta.


------------------------------------------------------------------------------
Risut ja ruusut olisi tervetulleita :)

Osa I

Kommentit (Lataa vanhempia)
Nuti - 2010-05-05 06:12:16
Hmmm, mitähän tästä kehkeytyy? Mielenkiintoinen tarinanalku, ja ilahduttavaa nähdä tapahtumia näin myöhäisestä sarjan vaiheesta! Mutta hyvänen aika, tässähän on mangaspoileria! Sääntöjen mukaan siitä tulisi varoittaa! (Onneksi luen itse mangaa.)

Tarina oli mainio, mutta havaitsin erään melko harmillisen kielioppikömmähdyksen: dialogin repliikkejä on tungettu samaan kappaleeseen. Se ei ole kaunista eikä sitä ole mukava lukea. Laita kukin repliikki mieluummin omaan kappaleeseensa, tähän tapaan (vähän muutakin korjausta tehty):

Toisella puolella kylää ninjat ja rakentajat olivat kokoontuneet syömään rauhassa, kun yhtäkkiä alkoi porukan laidalta kuulua mutinaa ja liikehdintää.
- Mikä siellä on hätänä? Kotetsu kysyi.
- Nähtävästi siellä on paljon tuntematonta porukkaan, Izumo, Kotetsun hyvä ystävä osasi kertoa.
- Mistä sinä sen tiesit? Kotetsu ihmetteli.
- Sain juuri viestin, Izumo virnisti ja heilutti lappua Kotetsun nenän edessä.
- No? Mitä siinä sanotaan?
- Heillä on ilmeisesti asiaa Tsunade-samalle.
- Tsunade-sama on koomassa vielä. Viedään heidät Shikaku-sanin puheille.
- Selvä, totesi Izumo.


Noin, huomattavasti helpompaa lukea. Huomaa myös, miten repliikkien loppupisteet muuttuvat pilkuiksi.

3,3 pistettä -> Pyöristyy kolmeen. Repliikkien massamaisuudesta tulee piiiiiiitkä miinus, muuten olisin voinut harkita nelosta tai ehkä jopa vitosta.

ainoboy - 2010-06-21 18:30:06
''Kaksi lääkintä ninjaa on määrätty hoitamaan...'' lääkintäninja on yhdyssana :D

''....melkein kokonaan ilman unta, pelkillä ruoka pillereillä. ruokapillereillä on myös yhdyssana. ruokakin pillereillä, ruokapillereilläkin

Kuten Nuti jo mainitsikin, nuo kielioppikömmähdykset olisi kiva korjata.  Noin dialogia on paljon helpompi lukea. Muutamia pilkkuvirheitä löysin myös, muista, että konjunkitoita ennen tulee aina pilkku. Ja, sekä, sekäettä, -kä, eli, tai, joko, -tai, vai, mutta, vaan, sillä, että, jotta, koska, kun, kunnes Rasittava litania, mutta minkäs teet :D Kielioppi on tärkeää ficcarille ;)

Tarina kulki hyvin, ja hahmojen kuvailu oli onnistunut. Tiikeri, grauh :3

Hmm.... kahteen pisteeseen kaatuu kielioppivirheiden takia. Ne kun saat kuntoon, vain taivas on rajana!

Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste