T/N: Tosiaan, julkaisin vasta pari päivää sitten edellisen chapun. Ellet ole sitä vielä lukenut, niin olisi hyvä käydä lukaisemassa se ennen tätä. ^^ Olkaa hyvä, lupaamaani nannaa.

Art and Artifice
Taidetta ja Teennäisyyttä


- 17 -


Naruto astui kauemmas työstään tarkastellakseen tämänhetkistä tilannetta. Maalaus oli lähestulkoon valmis. Se oli valmistunut varsin lyhyessä ajassa, hän ajatteli tyytyväisenä. Tämä lukeutui niihin teoksiin, jotka etenivät niin sulavasti, että oli kuin ne tekisivät itse itsensä. Kun hän oli päätynyt tulokseen siitä, mitä keinoja käyttää, jossa hän päätyi sekalaiseen mediaan. Siinä vaiheessa inspriraatio oli ottanut ohjat omiin käsiinsä, eikä ollut häilynyt hetkeksikään. Maalauksen aikana ei ollut ollut yhtä ainoata vihan tai turhautumisen hetkeä ja hän oli sangen tyytyväinen lopputulokseen. Nyt hänen ainoa huolensa oli, josko hänen poikaystävänsä pitäisi siitä myös. Ajatus sai hänet hieman hermostuneeksi.

"Mutta toisaalta, hermostun usein ja monista asioista." hän ajatteli huokaisten.

"Kyuubi? En näe sinun tekevän mitään," kuului Hakun ääni kankaan toiselta puolen. "Saanko jo katsoa?" brunette inisi. Naruto pysähtyi miettimään. Hänellä oli muutama viimeisteltävä kohta jäljellä.

"Oikeastaan... kai sinä voisit nähdä sen. Se on kuitenkin lähes valmis." Haku virnisti ja hyppelehtiinnostuneena kankaan toiselle puolelle nähdäkseen Naruton tuoreimman työn. Hän jämähti paikalleen nähdessään työn, ja hänen suunsa muodosti lähes täydellisen o:n. Sitten, pari sekuntia myöhemmin leveä hymy levisi hänen kasvoilleen.

"Se on uskomaton! Oh vau, teit loistavaa työtä!"

"Tosiaanko?" blondi kysyi toiveikkaana. Haku otti ystäväänsä niskasta kiinni ja veti tämän pään rinnalleen, pörröttäen hiuksia koomisesti, nauraen pojan pyrkimyksille päästä pois.

"Tosiaanko?? Tietenkin!" Hän päästi irti nyt punertuneesta ja hyvin ärsyyntyneestä blondista. "Olet tehnyt loistavaa työtä! Lyön vaikka vetoa, että se on paras minkä olet ikinä tehnyt. Itachi tulee NIIN rakastamaan sitä."

"Vaaau, Kyuubi! Tuo on ihan tajuttoman siisti!" Naruto pyörähti nopeasti ympäri, vain huomatakseenInon seisovanhänen toisella puolellaan, katsoen maalausta ilmiselvästi arvostaen takana olevaa työtä. "Voinko kysyä mistä inspiraatio tähän tuli?" Blondin arpisille poskille kohosi pieni puna.

"No, kai voisi sanoa, että poikaystävästäni." Inon kiinnostus lisääntyi ja hymy levisi jopa ilkeäksi virneeksi.

"Sinun poikaystäväsi? Onko hän ihan järkyttävän kuuma? Lyön vaikka vetoa että on! Pakko olla, jos kykenee ispiroimaan tämän. Hän on varmasti villi sängyssä... Saitko näyn massiivisen orgasmin jälkeen?"

"Voi hyvä luoja Ino, sulje se suusi!" Kevyt puna oli kasvanut niin nopeasti kattavaksi punastukseksi, että hänen jalkansa tuntuivat heikoilta.

"Mitä? Niin voi oikeasti tapahtua. Sen yhden kerran, kun..."

"Ei!!" Naruto leikkasi väliin "Ei! Ei mitään kertaa! Ikinä!"

"Hei! Ole nyt reilu! Hottis ystäväni, jolla on hottis poikaystävänä? Tarvitsen jotain lisätietoja." Hakun oli vaikeaa pitää naurua sisällään nähdessään Naruton ilmeen. Luonnollisesti, hän päätti liittyä mukaan.

"Voi, hän on erittäin hyvännäköinen. Mutta myös loistava tanssija ja oikea herrasmies."

"Oikeasti?" brunette nyökkäsi teeskennellyn vakavasti.

"Voi kyllä. Ja tiedäthän mitä ne sanovat hiljaisista tyypeistä." Ino kiljahti ja taputti käsiään yhteen.

"Haku, lopeta." Naruto anoi epätoivoisena.

"Hän yrittää peitellä sitä, mutta hän on selvästi possessiivinen." Haku jatkoi, kuin ei olisi kuullut Narutoa lainkaan.

"Eli luulet, että hän on niinkun, erittäin dominoiva makuuhuoneessa?" Ino kysyi aivan liian kovalla äänellä Naruton mielestä.

"Näen varmasti BDSM:ää pienen Kyuubimme tulevaisuudessa." Kuristuneen inahduksen saattamana, blondi löi kädet erittäin punaisten korviensa päälle, jolloin hänen ystävänsä repesivät nauruun.

--

Kiba tallusteli pitkin koulun käytävää hyvissä tunnelmissa, suunnaten kohti edistyneiden taiteiden luokkaa. Hänen uudella tyttöystävällään oli sitä viimeisenä ja hän oli luvannut noutaa hänet sieltä koulun loputtua. Hän hymyili leveästi muistellessaan tytön reaktiota hänen ehdotukseensa. Hän näytti niin nätiltä puastellessaan. Kiba todella uskoi löytäneensä juuri oikean henkilön hänelle. Hän oli ystävällinen, suloinen ja viaton. Hän oli hyvä kuuntelija, joka ymmärsi kaikki hänen vitsinsä, ja jopa piti häntä fiksuna, eikä koskaan vaikuttanut ärsyyntyvän hänen äänekkääseen ja energiseen olemukseensa. Hän oli jopa kutsunut häntä herrasmieheksi! Hyuuga Hinata oli uskomattoman ihana, miten sitä vain ajattelikin.

Oli ottanut jokin aikaa päästä eroon tytön ujoudesta. Hän oli puhunut Hinatalle joka ikinen päivä, ja yrittänyt kaikin keinoin saamaan hänet hymyilemään, ja joka ikinen sekunti oli ollut sen arvoista. Kun tyttö oli suostunut lähtemään ulos hänen kanssaan, hänen rinnassaan oli kasvanut mitä uskomattomin tunne, joka ei ollut vielä lähtenyt pois. Hän luultavasti näytti täydeltä idiootilta hymyillessään näin ilman näkyvää syytä, mutta hän ei välittänyt paskankaan vertaa.

"Olen niin rakastunut," hän ajatteli, leveä hymy kasvaen entisestään. Pujotelen muiden juuri tunneilta päässeiden opiskelijoiden läpi, hän saapui luokan ovelle ja koputti sitä terävästi, varmistaen että koputus tulisi kuulluksi. Hinata itse avasi oven hänelle. Kiba nojautui lähemmäs nähdessään tytön.

"Aww! Sinä odotit minua," hän sanoi kulmiaan heilutellen. Odotettavasti puna nousi Hinatan poskille ja Kiba naurahti hieman.

"Hei, Kiba. Olen lähes valmis. Minun on vain kerättävä tavarani." Kiba melkein ikävöi Hinatan ujoa änkytystä, mutta oli samalla iloinen, että tyttö koki olevansa varmempi hänen seurassaan. Sit paitsi, toki hän saisi Hinatan änkyttämään halutessaan.

"Selvä. Hei, saanko ikinä nähdä mitä oikein teette täällä?" hän kysyi venyttäen niskaansa hieman pidemmälle nähdäkseen huoneeseen. Hän oikeastaan vain kiusasi häntä. Jos Hinata ei halunnut hänen näkevän, hän kunnioittaisi tämän toivetta. Yht'äkkiä hän kuitenkin huomasi tutun vaalean pehkon hiuksia. 'Kyuubi?' hänen silmänsä kapenivat ja hän tarkisteli blondia hieman tarkemmin. Kyllä, se oli selvästikin Kyuubi. Hän piteli käsiään korviensa päällä ja hänen kasvonsa olivat varsin punaiset, vieressä seisoivat nauravat Haku ja Ino.

"Hei, mitä hän tekee täällä?!" Kiba kysyi yllättyneenä. Hinata katsahti ympärilleen hämmentyneenä.

"Kenestä sinä oikein puhut, Kiba?"

"Hänestä. Tuolla noin. Mitä hän tekee täällä?" hän kysyi uudelleen osoittaen Narutoa. Hinata näytti edelleen hieman hämmentyneeltä.

"Tarkoitatko Naruto-kunia?" Ja sekuntia myöhemmin hän ymmärsi minkä takia Kiba oli niin yllättynyt.

"Naruto? Mistä sinä oikein..." Sillä hetkellä Kiba huomasi hyvin tutun hupparin roikkuvan blondin olkapäiltä.

"Voi hyvä luoja! Onko tuo Naruto? Naruto?! Tuo, Naruo? Et voi olla tosissasi!" hän lähestulkoon huusi ja kaikki kääntyivät katsomaan mistä oli kyse. Naruto ja Haku katsahtivat toisiinsa ja melkein juoksivat ovelle, Ino heidän kintereillään.

"Kiba, älä ole niin hemmetin kovaääninen," Ino huusi. Tässä vaiheessa Kiba kuitenkin nauroi liikaa vastatakseen.

"Hahaha, voi luoja! Heheheheh Sasuke....Kyuubi....Sinä!" hän hönki purskahdusten välistä. "Luoja tämä on huvittavaa! Odota vain kun kerron Sakuralle!"

"Hei, et saa vain mennä ympäriinsä kertoen ihmisille!" Haku protestoi.

"Mutta se vain on niin huvittavaa! Teidän on annettava minun kertoa Sakuralle. Hän ei kerro Sasukelle. Hänen mielestään 'Kyuubi' on siistein asia kahdella jalalla.

"No, ehkä vain Sakuralle," Naruto huokaisi. Kiba aloitti naurunsa uudestaan.

"En voi uskoa kuinka pystyit pitämään sen salassa kolme kokonaista vuotta. Tarkoitan, se on ihan järjetöntä!" Kiballe kerrottiin pikainen tiivistelmä tarinasta. Poika nautti erityisesti kohdasta, jossa Naruto seurusteli Sasuken veljen kanssa.

Naruto yllättyi, kun huomasi olevansa varsin sinut asian kanssa. Hän arveli, että jos hän olisi itse kertonut jollekin, se olisi juuri ollut Kiba. Hänen henkilöllisyytensä selviäminen tuolla tavalla, ilman negatiivisiä seurauksia oli jotenkin vapauttavaa. Jotenkin asiasta kertominen muutamalle muulle ei tuntunut enää niin suurelta jutulta.

--

Myöhemmin samana iltana Naruto oli juuri päässyt töistä muutamaa minuuttia aikaisemmin ja oli juuri puhelimessa Itachin kanssa. Hän kertoi poikaystävälleen aikaisemmasta sattumasta Kiban kanssa.

"Mutta se meni ihan hyvin, luulisin. Kiba on kuitenkin ihan siisti tyyppi. Hän ajatteli sen lähinnä huvittavana ja lupasi olla levittelemättä sitä koulussa."

"Se ei siis juuri haitannut sinua?"

"Ei...Ei oikeastaan. Nyt kun ajattelen, niin se on aika huvittavaa. Varsinkin hänen kannaltaan."

"Luulisitko että kestäisit muutamalle muulle kertomisen?"

"Ehkä... Mietin sitä ja kerron kun olen päättänyt. Ai niin! Minulla oli jotain mitä minun piti kysyä sinulta"

"Mitä se mahtaisi olla?"

"No, koulun vuosittainen taidenäyttely on tulossa pian. Ensi viikolla oikeastaan.... ja mietin josko. Tiedätkö, jos sinulla ei ole muuta menoa sunnuntaiksi... niin jos ehkä haluaisit mennä sinne kanssani?" Itachi naurahti blondin hermostuneisuudelle.

"Itse asiassa perheelläni on tapana osallistua siihen näyttelyyn. Siellä on usein muutama näkemisen arvoinen teos. Osallistuisin siihen mielelläni kanssasi ja nähdä omat esitystyösi."

"Selvä." kuului Naruton pehmeä, tyytyväinen vastaus. "Se on treffit sitten."