Makaat hämärässä ja lämpimässä huoneessa pehmeällä vuoteellasi. Kuulet jostain kaukaa vaimeaa sirkutusta, jonka uskot johtuvan suljetun ikkunan takana oleilevasta linnusta. Et kuitenkaan nosta sormeasikaan reagoidaksesi pikku unenhäiritsijään. Ajan kuluessa alapäähäsi kertyy pakottava tunne, mikä nostaa sinut vuoteesta ja saa sinut kävelemään vessaan. Kävelysi on horjuvaa ja tunnet sietämätöntä halua palata takaisin vuoteeseesi. Mutta kun sinun on mentävä, sinun on mentävä.

Käännät WC-istuimen kahvaa vaivautuneesti ja huuhtoutumisen ääni saa kulmasi kurtistumaan ärsyyntyneesti. Avaat metallisen hanan ja jääkylmä vesi huuhtelee käsiäsi virkistävästi. Keräät kourallisen vettä kämmenillesi ja huuhdot kasvosi pikaisesti. Katsetta nostaessasi näet itsesi peilistä. Samat kasvot, jotka olet nähnyt useina aamuina peilissä: melko lyhyt ja hivenen piikikäs vaalea tukka, kirkkaan siniset ja uneliaat silmät, sekä vivahde alastonta, lihaksikasta yläruumistasi. Ja nimesi on Naruto Uzumaki.

Riisut alushoususi hitaasti ja astelet kuumaan suihkuun. Suljet silmäsi ja annat veden valua esteettömästi pitkin alastonta kehoasi. Hierot kevyesti viimeisetkin unihiekat pois silmistäsi ja jännität kaikki lihaksesi hetkeksi, jotta verenpaineesi kiihtyisi hetkellisesti herättäen sinut samalla. Koska et halua haista hieltä, kurkotat seinässä roikkuvaan shampoo-pulloon ja purskautat siitä annoksen kämmenellesi ja hierot sitä ensin hiuksiisi, sitten kainaloihisi ja lopulta intiimialueillesi. Kuuma vesi huuhtelee käytetyn shampoon viemäriin ja suljet viimein hanan. Suihkusta pois astuttuasi otat isokokoisen pyyhkeen ja kuivaat ensin hiuksesi ja yläruumiisi. Hien hajun tukahduttamiseksi suihkutat pari kevyttä suihkausta yrttituoksuista deodoranttia kainaloihisi, jonka jälkeen sidot pyyhkeen vyötärösi ympärille ja astut pois kylpyhuoneesta.

Pyyhe vyötärölläsi astelet asuntosi keittiöön ja napsautat ohimennen TV:n päälle, ikään kuin taustahälinäksi. Jostain syystä liika hiljaisuus saa sinut hermostumaan. Kaapissa on valtava pino pika-ramenia. Koska haluat nyt syödä mausteisemmin, valitset curryn makuisen kupin. Raotat kantta sen verran, että pystyt kaatamaan kupin lähes täyteen vettä ja asetat sen ikääntyneeseen mikroaaltouuniin ja painat nappia. Mikron huristessa palaat takaisin makuuhuoneeseesi jo huomattavasti pirteämpänä. Avaat vaatekaappisi täysin auki ja mietit, mitä aiot laittaa tänään päällesi. Koska edessäsi on tärkeä tapaaminen, haluat laittaa yllesi, jotain rentoa, mutta myös hivenen näyttävämpää. Ulkona on kuuma kesäaamu, joten vaatteittesi on myös syytä olla ohuita. Lopulta päädyt valitsemaan mustan hihattoman aluspaidan ja sen lisäksi kevyet ja vilpoiset mustat farkut. Nappaat samalla mustan nahkavyön, jonka soljessa komeilee Konohan tunnus. Yöpöydällä kiiltää hopeinen ranneketju, jonka sait ystävältäsi kaksi vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi ja sen vieressä vihertävä timanttimainen riipus, jonka voitit Konohan Hokagelta, tai Tsunade-mummolta, kuten häntä olet aina kutsunut. Ripustat sen hymyillen kaulaasi, muistellen hetkeä, jolloin sait sen. Pisteenä iin päälle sidot otsasuojuksesi päähäsi. Vilkaiset ohimennen korkeaan peiliin ja olet kaikin puolin tyytyväinen ulkonäköösi. Itseluottamus kumpuaa rinnassasi ja tunnet olevasi valmis päivän tärkeään tapaamiseen. Samassa kuulet mikron kilahtavan ja astelet takaisin keittiöön.

Kymmenen minuutin kuluttua seisot jälleen kylpyhuoneesi lavuaarin ääressä ja harjaat hampaitasi turhan suurella määrällä hammastahnaa. Mutta tarkkuutesi tiettyjen asioitten suhteen saa sinut aina vähän ylihuolehtivaiseksi. Huuhtelet suusi haalealla vedellä ja varmistat kielelläsi, että hampaasi ovat mahdollisimman puhtaat. Kun olet varma suuhygieniastasi, astut ulos kylpyhuoneesta ja kävelet suoraan ulko-ovelle. Naulakon päällä lepää isokokoinen ja harmaa taiteltu huopa. Sieppaat sen kainaloosi, koska tiedät tulevasi tarvitsemaan sitä myöhemmin päivällä. Nappaat avaimen oven vieressä olevasta naulasta, kuten aina poistuessasi asunnostasi ja työnnät sen taskuusi. Vedät ninjasandaalisi jalkoihisi ja astut ovesta ulos lämpimään kesäsäähän. Vedät raikasta ilmaa keuhkoihisi ja hymysi levenee. Ja on syytäkin, koska tapaat hetken kuluttua erittäin rakkaan ja läheisen ihmisen. Lukitset asuntosi ja alat kävellä reippailla askelilla portaita alas kadulle. Vaikka tiedät pääseväsi halutessasi perille muutamassa minuutissa ninjan nopeudellasi, et halua olla paikalla turhan aikaisin.

Sorainen tie rahisee jalkojesi alla, kun kävelet katua eteenpäin kohti Konohan länsiporttia. Tunnet auringon lämmittävän kasvojasi ja vähän väliä pieni tuulenvire hyväilee kehoasi ohuen paitasi läpi.
”Täydellinen lomapäivä…” ajattelet sisimmissäsi.
Hetken kuluttua tunnen sieraimissasi herkullisen tuoksun. Käännät päätäsi refleksimäisesti vasempaan suuntaan, vaikka tuoksu onkin ollut sinulle tuttu jo lapsuudestasi saakka. Edessäsi on Ichirakun ramen-koju, joka on ollut kantapaikkasi, niin kauan kuin muistat. Tutut kasvot näkyvät tiskin takana, kun melko iäkäs omistaja pyyhkii pöytää. Silloin hän katsahtaa suuntaasi ja puhkeaa lämpimään hymyyn.
”Huomenta Naruto!” mies huikkaa iloisesti sinulle. ”Mitä kuuluu?”
Kohautat hartioitasi ja vilkuilet taivaalle.
”Ei tässä mitään.” vastaat miehelle. ”Entäpä itsellesi?”
Mies hymyilee yhä leveämmin.
”Tämä kesäilma suosii yritystäni. On niin hyvä sää, että kaikki haluavat syödä ulkona.”
Nyökkäät hymyillen ja parannat otettasi kantamastasi kääröstä. Mies katsoo ensin kääröä ja sitten sinua kysyvästi.
”Mitä teet tuolla? Ja mihin olet menossa?” hän kysyy sinulta uteliaana.
Virnistät ja pyyhkäiset rentona hiuksia pois otsasuojuksesi päältä, jonka auringonsäteet saavat kiiltämään. Miehen kulmat kohoavat hivenen ja hän virnistää vuorostaan sinulle.
”Nauti!”
Kohotat peukaloasi ja jatkat kävelyäsi.

Läntinen portti on edessäsi avoimena. Vartijat istuvat pienessä kopissaan ja heilauttavat käsiään tervehdykseksi. Vastaat samalla tavalla ja silmäilet ympärillesi. Lukuun ottamatta vartijoita olet aivan yksin. Katsahdat etäällä näkyvään isokokoiseen kelloon. Se näyttää lähes kymmentä aamulla. Tapaaminen oli sovittu kello kymmeneksi, juuri tällä paikalla.
”Olisiko hän voinut unohtaa…?” iskee ikävä ajatus mieleesi.
Mutta kuin vastaukseksi kysymykseesi, kuulet nimeäsi kutsuttavan ja juoksuaskelia jonkin matkan päästä.
”Naruto-kun!”
Käännähdät kylän suuntaan ja puhkeat aurinkoakin lämpimämpään hymyyn. Sinua kohti juoksee tyttö, jonka syvänsiniset hiukset hohtavat auringonvalossa. Hänellä on yllään hiuksiensa värinen t-paita ja hivenen tummempi minihame, joka liehuu ilmavirroissa.
”Hinata!” hihkaiset iloisesti.
Ajattelematta mitään, pudotat käärön kainalostasi maahan ja riennät tyttöä vastaan, tällä kertaa ninjan nopeudellasi. Kohdatessanne Hinata loikkaa sinua vasten melkein kaataen sinut selällesi. Pyöräytät häntä vauhdikkaasti ympäri pari kertaa ja lasket hänet maahan. Tunnet miten sydämesi hakkaa ilosta rinnassasi. Olette niin lähekkäin, että tunnet miten tytön hengitys kutittaa nenääsi. Tunnet suurta himoa painaa huulesi Hinatan suulle, etkä lopulta voi pidättää tunteitasi. Tuttu pehmeä tunne hyväilee huuliasi, kun tunnet Hinatan omien painautuvan niitä vasten. Lopulta huulenne irtoavat ja silität peukaloillasi tytön poskia ja tunnet suloisen lämmön kehossasi, eikä se johdu auringosta.
”Minä jo luulin, että…” rikot viimein hiljaisuuden.
Mutta Hinatan sormi painautuu huulillesi sinetöiden ne kiinni. Hän pudistaa päätään kevyesti.
”En ikinä voisi unohtaa.”
Huomaat Hinatan selässä olevan repun, josta leijuu useita hyviä ruoan tuoksuja.
”Oletko valmis?”
Vastaukseksi saat lempeän hymyn ja nyökkäyksen. Sitten tartutte toisianne kädestä ja astelette yhdessä ulos porteista.