________________

Miksi näin? Miksi minun täytyi nähdä teidät, miksen voinut  olla jossain muualla? Miksi olit edes hänen kanssaan? Etkö vannonut, että olen ainut jota koskaan rakastaisit vai oliko se vain sen hetkistä? Ei, en voinut uskoa sitä todeksi. En olisi mitään ilman sinua, kuinka selviäisin tästä?

Tummahiuksinen pitkähkö poika juoksi pitkin kapeahkoa käytävää, jossa ei tavaraa ollut melkeinpä yhtään ellei ovimattoja lasketa. Tuo pian ovelle saapui ja aukaisi sen mahdollisimman nopeasti, pujahtaen sisään huoneistoon ja läimäisten oven perässään kiinni. Poika valui lattialle istumaan pidätellen kyyneliään, mutta pitkään ei siihen pystynyt, kun kosteat pisarat valuivat silmäkulmista. Tuo kietoi kätensä polviensa ympäri ja nyyhkytti niitä vasten.

Miksi et tule edes pyytämään anteeksi? Etkö muka huomannut minua, vaikka seisoin siinä ovella ja näin omin silmin kuinka lääpit sitä paskiaista? Miksi..?

Ovelta kuului koputus ja sen takaa raskas hengitys.
“Sasuke avaa! Meidän täytyy puhua” oven toisella puolella oleva henkilö huohotti.
“Mistä muka?” tummahiuksinen sanoi nieleksien.
“No siitä, mitä tapahtui”, toinen sanoi jo hieman tasaisemmalla äänellä.
“Naruto, painu vittuun. En halua nähdä sinua… koskaan”, Sasuke melkein huusi.
“En, odotan tässä oven takana niin kauan, että avaat”, Naruto sanoi päättäväisesti.

Miksi tuotat minulle kipua, vaikka ensin tuotit nautintoa ja iloa elämääni, joka oli synkkä? Nyt vain muutit sen takaisin synkäksi. En haluaisi enää  kärsiä, en enää yhtään.

Tummahiuksinen poika nousi ja avasi oven hitaasti.
“Tule nyt kerta on asiaa”, tuo sanoi ja käveli itse jo peremmälle.
Blondi nyökkäsi ja tuli sisään sulkien oven. Sasuke oli mennyt parvekkeelle ja nojasi kaiteeseen katsoen pimenevälle taivaalle.
“Sasuke, en halunnut sitä. Gaara kävi itse päälleni ja tietämättäni antauduin hänen vietäväksi…”, blondi sanoi itku kurkussa.
Tummahiuksinen vain pysyi hiljaa, kun lämmin kyynel valui jälleen poskelle.
“Olen niin pahoillani”, Naruto sanoi itkien.
“Voitko edes kuvitella miten minuun sattui, kun näin teidät siinä päällekkäin suutelemassa toisianne..?” Sasuke sanoi hieman vihaisesti.
Naruto lyyhistyi lattialle ja nyyhkytti siinä pitäen käsiänsä nyrkissä.
“Anteeksi”, blondi kuiskasi.

Olen aivan hukassa. Tuntuu kuin sydämeni kohta halkeaisi tämän tunnepurkauksen takia. Pitäisikö minun antaa sinulle anteeksi vai..? Voisin vaikka hypätä nyt tästä parvekkeelta, sekin olisi helpompaa. En vain enää kestä.

Tummahiuksinen kyykistyi ja kietoi kätensä blondin ympärille, kyyneleet valuen tuon poskille. Siinä kumpikin olivat hiljaa, vain heidän hengitys ja hiljainen sydämen tykytys kuului. Linnutkin olivat hiljaa, ihan kuin aika olisi pysähtynyt.
“Naruto, en osaa olla antamatta sinulle anteeksi, koska rakastan sinua, mutta sinun täytyy yrittää luvata, että näin ei enää tapahdu koskaan”, tummahiuksinen kuiskasi toisen korvaan.
“Entä jos Gaara uudestaan..?”
“Annan sille paskiaiselle huomenna opetuksen, mutta haluan kuulla sinulta kaksi sanaa”, Sasuke sanoi.
“Rakastan sinua”, Naruto kuiskasi ja painoi huulensa hellästi Sasuken huulille.

Naruto… Toivon koko sydämeni voimin, että pysyt aina vierelläni.