Skeleton - Costume
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
5
Katsottu 834 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
All my thoughts are of ice
All my bones are so tired
So young and so handsome
So easily led
Veri valui pitkin kasvojani, jättäen jälkeensä kapean ja punaisen vanan, joka putoili leukaani pitkin kohmettuneeseen maahan. Käteni tärisivät kauttaaltaan ja silmissäni näkyi enään vain epäselviä harmaita hahmoja, mutta kaikesta huolimatta jatkoin hitailla askelilla menoani hänen luokseen. Hänen, pikkuveljeni.
En vaan voinut jättää tätä tähän.
Hänen järkytyksestään sekainen ilmeensä hänen kasvoillaan sai minut jatkamaan matkaani. Miksi et ymmärtänyt? Oliko se niin vaikeaa? Mikä oli epäselvää enään? Kaikki, vai ei mikään?
Enään ei ollut pitkä matka, vain pari metriä enään...
Veri valui entistä runsaammin, ja en nähnyt enään kuin epäselviä rajoja. Silti jatkoin matkaani, hamuillen tärisevällä sormella sinua. Niin, sinua. Sinun hikistä ja tärisevää otsaasi.
Tulisitkohan koskaan ymmärtämään, kuinka pahoillani olinkaan? Vain pitäisitkö minua vihollisenasi helvettiin asti? Luulisitkohan, että olin vain tunnevammainen luuranko, jonka oli tarkoituskin kuolla? Tai, ehkä olisitkin ollut oikeassa. Kuka nyt tunteetonta murhaajaa kaipaisi?
Olin suoraan edessäsi. En nähnyt enään kunnolla, mutta pystyin jopa tuntemaan sinun järkyttyneen, ehkä pelästyneenkin ilmeesi. Kasvosi olivat veren peitossa ja kädessäsi oli viattoman veren tahrinut kunai. Milloin sinusta oli tullut tuollainen? Sadistinen, tunteeton murhaaja? Mikset voinut olla se hymyilevä, epäitsekäs itsesi, mikä olit ennen? Vai oliko kaikki taas vain minun syytäni? Kyllä, minä olin todellakin ansainnut kuoleman.
And I've paid my dues
Just to get them all back
A simple man with simple desire
Nostin taas tärisevän sormeni, ja laitoin sen lähestymään sinua. Tiesin, että kasvoillasi oli se sama järkyttynyt ja inhoa täynnä oleva ilme, mikä sinulla oli silloin vuosia sitten. Niin, silloin, kun näit rakkaat vanhempasi veren tahrineina maassa, minun ympärilläni. Ei, et koskaan tule ymmärtämään minua. Et koskaan anna minulle anteeksi. Mutta oliko sillä loppujen lopuksi enään mitään väliä.
Minä rakastin sinua. Minä en pystynyt tappamaan sinua, vaikka tunnevammainen ja sekainen mieleni olisi pystynyt tekemään vaikka mitä. Olet minulle vieläkin se iloinen pikkuveli, vaikka nykyään sinut pystytään näkemään vain kylmänä murhaajana. Niin minä olen ajatellut kaikki nämä 14 vuotta.
Im just a skeleton
Sormeni osui ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen sinun otsaasi. Nyt olit turvassa. Minulla ei ollut enään mitään syytä pelätä.
”Anteeksi Sasuke”, sanoin ja laitoin kasvoilleni pienen, ehkäpä väkinäisen näköisen hymyn, mutten ollut koskaan hymyillyt niin aidosti. Niin tarkoituksellisesti.
”Tämä oli tässä.”
Sen jälkeen jalkani pettivät ja ruumiini kaatui kohmeisen maan pinnalle, pikkuveljeni jalkoihin.
Ehkä joskus sinäkin ymmärrät.
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 540 sanaa, 3212 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2010-07-01 17:02:21
Tämä on ensimmäinen 'ficcini' (oikeastaan tämä on erittäin lyhyt) koskaan, mutta yritin parhaani. Hyvä kaverini haastoi minut kirjoittamaan lyhyen ficin kertoen Itachin tuntemuksista, syynä inspiraation puuttuminen, joten tässä se nyt on. Pahoittelen mahdollisista kirjoituvirheistä (yritin tarkistaa tarkasti), ja mahdollisesti sanojen 'veri' ja 'ymmärrät' liikakäytöstä :D Ja saatoin tehdä Itachista vähän liian tunteellisen.
Ficcihän siis kertoo Itachin tunteista juuri ennen kuolemaansa.
HUOM • Tarinahan ei siis mene tässä täysin samoin kuin mangassa, joten epäkohtia on siis. :)
Lyriikat kuuluvat Bloc Partylle, biisin nimi on Skeleton.
Ja kommentteja olisi ihana kuulla, varsinkin rakentavaa sellaista ;)
Ficcihän siis kertoo Itachin tunteista juuri ennen kuolemaansa.
HUOM • Tarinahan ei siis mene tässä täysin samoin kuin mangassa, joten epäkohtia on siis. :)
Lyriikat kuuluvat Bloc Partylle, biisin nimi on Skeleton.
Ja kommentteja olisi ihana kuulla, varsinkin rakentavaa sellaista ;)
Arvostelu
5
Katsottu 834 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
All my thoughts are of ice
All my bones are so tired
So young and so handsome
So easily led
Veri valui pitkin kasvojani, jättäen jälkeensä kapean ja punaisen vanan, joka putoili leukaani pitkin kohmettuneeseen maahan. Käteni tärisivät kauttaaltaan ja silmissäni näkyi enään vain epäselviä harmaita hahmoja, mutta kaikesta huolimatta jatkoin hitailla askelilla menoani hänen luokseen. Hänen, pikkuveljeni.
En vaan voinut jättää tätä tähän.
Hänen järkytyksestään sekainen ilmeensä hänen kasvoillaan sai minut jatkamaan matkaani. Miksi et ymmärtänyt? Oliko se niin vaikeaa? Mikä oli epäselvää enään? Kaikki, vai ei mikään?
Enään ei ollut pitkä matka, vain pari metriä enään...
Veri valui entistä runsaammin, ja en nähnyt enään kuin epäselviä rajoja. Silti jatkoin matkaani, hamuillen tärisevällä sormella sinua. Niin, sinua. Sinun hikistä ja tärisevää otsaasi.
Tulisitkohan koskaan ymmärtämään, kuinka pahoillani olinkaan? Vain pitäisitkö minua vihollisenasi helvettiin asti? Luulisitkohan, että olin vain tunnevammainen luuranko, jonka oli tarkoituskin kuolla? Tai, ehkä olisitkin ollut oikeassa. Kuka nyt tunteetonta murhaajaa kaipaisi?
Olin suoraan edessäsi. En nähnyt enään kunnolla, mutta pystyin jopa tuntemaan sinun järkyttyneen, ehkä pelästyneenkin ilmeesi. Kasvosi olivat veren peitossa ja kädessäsi oli viattoman veren tahrinut kunai. Milloin sinusta oli tullut tuollainen? Sadistinen, tunteeton murhaaja? Mikset voinut olla se hymyilevä, epäitsekäs itsesi, mikä olit ennen? Vai oliko kaikki taas vain minun syytäni? Kyllä, minä olin todellakin ansainnut kuoleman.
And I've paid my dues
Just to get them all back
A simple man with simple desire
Nostin taas tärisevän sormeni, ja laitoin sen lähestymään sinua. Tiesin, että kasvoillasi oli se sama järkyttynyt ja inhoa täynnä oleva ilme, mikä sinulla oli silloin vuosia sitten. Niin, silloin, kun näit rakkaat vanhempasi veren tahrineina maassa, minun ympärilläni. Ei, et koskaan tule ymmärtämään minua. Et koskaan anna minulle anteeksi. Mutta oliko sillä loppujen lopuksi enään mitään väliä.
Minä rakastin sinua. Minä en pystynyt tappamaan sinua, vaikka tunnevammainen ja sekainen mieleni olisi pystynyt tekemään vaikka mitä. Olet minulle vieläkin se iloinen pikkuveli, vaikka nykyään sinut pystytään näkemään vain kylmänä murhaajana. Niin minä olen ajatellut kaikki nämä 14 vuotta.
Im just a skeleton
Sormeni osui ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen sinun otsaasi. Nyt olit turvassa. Minulla ei ollut enään mitään syytä pelätä.
”Anteeksi Sasuke”, sanoin ja laitoin kasvoilleni pienen, ehkäpä väkinäisen näköisen hymyn, mutten ollut koskaan hymyillyt niin aidosti. Niin tarkoituksellisesti.
”Tämä oli tässä.”
Sen jälkeen jalkani pettivät ja ruumiini kaatui kohmeisen maan pinnalle, pikkuveljeni jalkoihin.
Ehkä joskus sinäkin ymmärrät.
Kommentit (Lataa vanhempia)
Same
- 2010-07-01 18:29:08
Kyllä tälläkin raakalaisella tuli tippa linssiin.
Olen katsonut senkin jakson jossa Itachi kuoli niin monesti, miljoonasti ja itkenyt läpi niiden kauniiden hetkien joka ikinen kerta.
Italla oli kaunis tapa kuolla, ja se sai minut, ihmisen joka ei näytä tunteitaan, itkemään ja saa edelleenkin. Se on yksi suurimpia syitä miksi kunnioitan Kishimotoa, hän osaa tehdä jotain niin koskettavaa.
Kiitos. ¤
Olen katsonut senkin jakson jossa Itachi kuoli niin monesti, miljoonasti ja itkenyt läpi niiden kauniiden hetkien joka ikinen kerta.
Italla oli kaunis tapa kuolla, ja se sai minut, ihmisen joka ei näytä tunteitaan, itkemään ja saa edelleenkin. Se on yksi suurimpia syitä miksi kunnioitan Kishimotoa, hän osaa tehdä jotain niin koskettavaa.
Kiitos. ¤
Jatt-An
- 2010-07-01 20:01:24
Lähdin lukemaan lähinnä tuon nimen takia, koska sanassa skeleton on vähän sama maku kuin yhden lempificcini nimessä.
Ja duh, enpä joutunut pettymään.
Itachi ja Sasuke eivät ehkä ole ihan niitä lempihahmojani Narutossa, mutta olen aina tykännyt että niiden kahden kohtalo oli koskettava. Joten totta kai Itachin kuolemasta kertova ficci jaksaa koskettaa. Ei nyt ihan tippaa tullut linssiin, mutta surullinen fiilis kumminkin. Tästä pisteet.
Teksti oli tuollaista perusnättiä, en tunne tuota kapalletta, mutta lyriikat sopivat silti mielestäni loistavasti tuohon. Sopivina pätkinä sopivat lyriikat, juuri näin se kuuluu tehdä. Varsinaisia kirjoitusvirheitä en tainut bongata, vain pari omaan korvaan vähän hassun kuuloista sanavalintaa.
Neljä pistettä heitän ja kiitokset tästä.: )
Niin ja raapalehan muuten tarkoittaa novellia (tai siis tässä tapauksessa ficciä, what ever) jossa on tasan sata sanaa.
Ja duh, enpä joutunut pettymään.
Itachi ja Sasuke eivät ehkä ole ihan niitä lempihahmojani Narutossa, mutta olen aina tykännyt että niiden kahden kohtalo oli koskettava. Joten totta kai Itachin kuolemasta kertova ficci jaksaa koskettaa. Ei nyt ihan tippaa tullut linssiin, mutta surullinen fiilis kumminkin. Tästä pisteet.
Teksti oli tuollaista perusnättiä, en tunne tuota kapalletta, mutta lyriikat sopivat silti mielestäni loistavasti tuohon. Sopivina pätkinä sopivat lyriikat, juuri näin se kuuluu tehdä. Varsinaisia kirjoitusvirheitä en tainut bongata, vain pari omaan korvaan vähän hassun kuuloista sanavalintaa.
Neljä pistettä heitän ja kiitokset tästä.: )
Niin ja raapalehan muuten tarkoittaa novellia (tai siis tässä tapauksessa ficciä, what ever) jossa on tasan sata sanaa.
vamelapsi
- 2010-07-01 20:32:41
Tykkäsin oikeesti tästä tosi paljon:) Surullinen, kauniisti kirjoitettu, tunteellinen ja voisin kyllä kuvitellakkin Itachin ajattelevan noin.
Nuti
- 2010-07-03 12:29:18
Olen nyt listatuulella, joten listaan tämän ficin plussia ja miinuksia:
+ Kauniisti ja koskettavasti kirjoitettu! Tämän saattoi nähdä silmissään, vaikken enää tarkasti muistakaan, miltä tämä kohtaus näytti mangassa tai animessa.
+ Mielenkiintoinen Itachin vertaus luurankoon.
+ Hyvin sovitettu laulunpätkä.
+ Hahmot pidetty hienosti IC.
- Se on "enää", ei "enään". Viimeinen ännä pois.
- "Neljätoista" näyttää kauniimmalta kuin "14".
- Ficissä ei ollut paljon mitään uutta, juoni (="sarjassamme Naruto-hahmo muistelee") on aika perus. Kenties se johtuu siitä, että on tullut luettua turhan monta "Itachi päivittelee veljensä muutosta"-ficciä ja siihen on vähän kyllästynyt.
Sellainen tuomio. Keep going!
+ Kauniisti ja koskettavasti kirjoitettu! Tämän saattoi nähdä silmissään, vaikken enää tarkasti muistakaan, miltä tämä kohtaus näytti mangassa tai animessa.
+ Mielenkiintoinen Itachin vertaus luurankoon.
+ Hyvin sovitettu laulunpätkä.
+ Hahmot pidetty hienosti IC.
- Se on "enää", ei "enään". Viimeinen ännä pois.
- "Neljätoista" näyttää kauniimmalta kuin "14".
- Ficissä ei ollut paljon mitään uutta, juoni (="sarjassamme Naruto-hahmo muistelee") on aika perus. Kenties se johtuu siitä, että on tullut luettua turhan monta "Itachi päivittelee veljensä muutosta"-ficciä ja siihen on vähän kyllästynyt.
Sellainen tuomio. Keep going!
Kawamaru
- 2010-07-04 16:10:53
Vielä muutama viikko sitten inhosin Itachia. Mutta tämän kohtauksen jälkeen kaduin sitä. Nyt kun luin tämän, mieleeni nousi kuvatarkasti tuo samainen kohtaus animesta.
Tämä oli hyvin kirjoitettu, onnistunut songficci =3 Kuvailu toimi sopivasti annosteltuna, Itachin ajatuksia virtasi ficciin ja heidän tunteensa välittyivät tästä loistavasti. Anteeksi, mutta mielestäni tämä kulki hieman liiankin sarjalle ominaisesti - tässä oma osuus oli jäädä vähäiseksi, mutta Itachin ajatukset pelastivat tilanteen.
Annan vähän yli puolet pisteistä - 3½, joka pyöristetään 4 pojoon =3
Tämä oli hyvin kirjoitettu, onnistunut songficci =3 Kuvailu toimi sopivasti annosteltuna, Itachin ajatuksia virtasi ficciin ja heidän tunteensa välittyivät tästä loistavasti. Anteeksi, mutta mielestäni tämä kulki hieman liiankin sarjalle ominaisesti - tässä oma osuus oli jäädä vähäiseksi, mutta Itachin ajatukset pelastivat tilanteen.
Annan vähän yli puolet pisteistä - 3½, joka pyöristetään 4 pojoon =3
Gasoline
- 2010-08-28 14:20:01
ihana.. surullinen... nyyh... hieman lyhyt kylläkin. en osaa kommentoida järkevästi. xD mutta jatka, hyvä immeinen.
4 pistettä
4 pistettä
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste