”Mukavaa veneilyä!” Iruka huusi kun Naruto irrotti pienen purjeveneensä laiturista. Naruto laittoi päälleen pelastusliivinsä, ja vilkutti Irukalle.
”Joo! Nähdään viikon päästä!” Naruto huusi vielä kun ääni kuuluisi laiturille, koska pian ääni katoaisi tuulen mukana jonnekin kauas, ehkä jopa pois Konohasta.
Naruto oli lähtenyt purjehtimaan pois Konohasta, Yume-saarelle. Saari oli noin neljän tunnin matkan päässä, joten Naruto oli lähtenyt matkaan aikaisin. Hän yöpyisi saarella muutaman yön kunnes jatkaisi seuraavalle saarelle, joka oli Kuromaru-saari. Sieltä hän purjehtisi takaisin Konohaan ensi viikon lauantaina.
Naruto huokaisi tyytyväisenä ja aukaisi radion. Säätiedotus loppui juuri, ja radiosta alkoi kaikua Windin Akeboshi-kappale, joka oli ollut Konohan listasuosikki jo monta viikkoa. Naruto lauleskeli tyytyväisenä mukana, koska tunsi itsensä vapaaksi ja onnelliseksi.

Cultivate your hunger, before you idealize
Motivate your anger, to make them all realize
Climbing the mountain, never coming down
Break into the contents, never falling down

Tuuli alkoi vaikuttaa tarpeeksi vahvalta, joten Naruto harppoi purjeen luo ja alkoi kiristää köysiä nostaakseen sen. Pian purje olikin nostettu ja se oli jännittyneenä tuulen voimasta.
Purje oli kauniin valkoinen, ja siinä oli Konohan tunnus, kuten kaikilla Konohan kyläläisillä. Muilla oli oman kylänsä tunnus. Lisäksi kaikilla oli tapana kirjoittaa mottonsa purjeisiinsa, ja Naruton purjeessa luki tietysti ”Dattebayo!” Isoin, mustin kirjaimin.
Naruto oli ostanut veneensä pitkän harkinnan ja rahankeruun jälkeen, ja Iruka oli auliisti maksanut osan. Kakashi oli vielä ostanut pojalle lahjaksi pelastusliivit, jottei hän hukkuisi. Hän oli vielä ottanut muutaman purjehdustunnin, mutta Sakura oli opettanut hänelle loput koska tunnit olivat erittäin kalliita ja keskellä päivää. Sakura osasi purjehtia yllättävän hyvin, Naruto ei tiennyt mistä hän oli oppinut kaiken.
Naruto rakasti purjehtimista melkein yhtä paljon kuin ramenia, mutta vain melkein.
Kerrankin Narutolla oli kaikki hyvin, ja hän oli onnellisempi kuin koskaan.

[/I]My knee is still shaking, like I was twelve
Sneaking out of the classroom, by the back door
A man railed at me twice though, but I didn't care
Waiting is wasting for people like me[/I]

Naruto lipui rauhallisesti aalloilla, kun saaret ja muut veneet kulkivat hänen ohitseen. Kaikilla hänet ohittavilla veneillä näytti kyllä olevan kiire jonnekin, kuin pakoon jotain lähestyvää.
Kaikki oli kaunista kesäisessä auringossa, joka valaisi Naruton tien. Naruto lepuutti jalkojaan penkillä ja ohjasi rauhallisesti venettään eteenpäin. Kaikki tuntui olevan utuista ja kaunista, ja sehän kelpasi.
Naruto ei voinut kuitenkaan silloin aavistaakaan, että synkkä varjo lähestyi häntä ja hänen onnellisuuttaan.

Don't try to look so wise
Don't cry 'cos your so right
Don't dry with fake or fears
'Cos you will hate your self in the end

Naruto oli purjehtinut vasta muutaman tunnin, kun tummat pilvet alkoivat uhkaavasti kasaantua meren päälle. Tuuli voimistui ja aallokko muuttui korkeammaksi ja korkeammaksi hetki hetkeltä. Vaahtopäät kävivät venettä vastaan, ja vettä roiskui roimasti Naruton päälle. Poika kuitenkin jatkoi urheasti purjehtimista, koska saarelle oli päästävä ennen pimeän tuloa. Jos hän jäisi ajelehtimaan merelle hän eksyisi ja pahimmassa tapauksessa joutuisi venelinjalle ja joutuisi yliajetuksi. Saarelle oli päästävä hinnalla millä hyvällä.

Myrskyssä oli vaarallista ja epämukavaa purjehtia, mutta onneksi Narutolla oli kunnon sadevaatteet mukanaan.
'Onneksi Iruka pakotti ottamaan sadevaatteet mukaan' Naruto kiitti mielessään kun uusi vesiryöppy lennähti merestä. Radioa ei kannattanut pitää päällä, koska ääni hukkui tuulen huminaan ja aaltojen tyrskeeseen. Poika tunsi itsensä yksinäiseksi, koska muita veneitä ei näkynyt, he olivat kai kuunnelleet säätiedotuksen. Ei ollut fiksua jättää säätiedotusta väliin, vaikka haasteet olivatkin välillä ihan mukavia. Mutta ei tällä kertaa.

Monen naamaan roiskuneeneen vesiryöpyn ja kirosanan jälkeen Naruto pääsi saarelle. Laiturissa oli vain muutama vene, mutta huomion kiinnitti jättimäinen, musta purjevene. Se oli monta kertaa korkeammalla kuin Naruton vene, ja Naruto ei voinut kuin tuijottaa sitä pelonsekaisen kunnioituksen tunteella. Laivalla ei ollut nimeä, tai ainakaan sitä ei ollut maalattu veneen kylkeen. Hetken tuijotuksen jälkeen Naruto havahtui.

Naruto ajoi veneen ison purjeveneen viereen ja harppoi keulaan kiinnittämään veneensä laituriin.  Samalla hän riisui pelastusliivinsä, eihän niitä enää laiturin vieressä tarvitsisi.
Hetken ähellyksen jälkeen vene oli kiinni laiturin koukuissa ja Naruto juoksi laskemaan purjeen. Naruton jalat sotkeutuivat köysiin, ja kun hänen huomionsa herpaantui puomista, se paiskautui tuulen mukana kovaa pojan takaraivoon. Naruto lensi veteen kovalla vauhdilla, mutta silloin poika oli jo tajuton.

”Naruto! Kuuletko minua? Naruto! Ole kiltti ja avaa silmäsi...” Epätoivoinen ääni huusi Naruton korvan vieressä. Ääni jäi kaikumaan sateeseen, joka kasteli Naruton naamaa. Naruto raotti hitaasti silmiään, mutta kaikki näytti utuiselta. Sitten Naruton piti kääntyä vatsalleen yskimään vettä pois kurkustaan jotta voisi hengittää.
”Naruto! Olet kunnossa! Voi Naruto...” Ääni huudahti iloisena ja tarrasi Naruton selkään.
' Hetkonen... Tuon äänenhän minä tunnen!' Naruto tajusi kesken yskinnän ja kääntyi.
Hänen vieressään oli kumartuneena Sasuke otsa rypyssä, oletettavasti huolesta.

Naruto tunsi itsensä väsyneeksi ja voimattomaksi, mutta takaraivossa tuntui kipu.
”S-Sasuke... Sä pelastit mut...” Naruto kuiskasi ja Sasuke hymyili pienesti mutta hellästi.
”Niin. Sait kovan tällin ja menetit tajuntasi. Tipuit veteen ja sukelsin perääsi. Olit ottanut pelastusliivisi pois” Sasuke sanoi ja katsoi moittivasti Narutoa.
”Sitten raahasin sinut pintaan ja... Elvytin.” Sasuken poskille nousi pienoinen puna, kun taas Naruto näytti enemmänkin paloautolta.
”Kiitos. Pelastit henkeni.” Naruto kuiskasi väsyneesti ja haukotteli. Hän yritti nousta ylös, mutta Sasuke painoi hänet nopeasti takaisin alas.
”Et saa kävellä tai edes nousta, sinun pitäisi levätä ainakin tämä yö... Meinasithan melkein heittää henkesi...” Sasuke kuiskasi lempeästi Naruton korvaan, mutta lopuksi hänen kasvoillaan kävi tuskainen irvistys. Sen merkitys jäi Narutolle epäselväksi, eikä hänelle jäänyt aikaa miettiä sitä, koska yhtäkkiä maa katosi pojan jalkojen alta.

”H-hei... Mitä sä...?” Naruto sanoi kun tajusi lepäävänsä Sasuken käsivarsilla. Hän katsahti suoraan Sasuken tummiin silmiin, jotka olivat niin arvoitukselliset, että niihin voisi eksyä tunneiksi...
”Jos et kuunnellut äsken, sanoin ettet saa kävellä.” Sasuke tuhahti keskeyttäen Naruton haaveilun. Naruto mutisi jotain epämääräistä ja katsoi minne he olivat menossa. Sasuke hyppäsi juuri siihen isoon, mustaan laivaan, jota Naruto oli ihaillut aiemmin.
”TÄH?” Onko tämä sinun?” Naruto ähkäisi ja tuijotti suurin silmin poikaa, joka hymyili arvoituksellisesti.
”Joo. Vanhempani ostivat sen syntyessäni, ja olen kunnostanut sen ja opetellut purjehtimaan.” Sasuke virnisti ja avasi yhdellä kädellä kajuutan oven. Hän työntyi sisään Naruto vieläkin käsivarsillaan, ja naurahti kun Naruton suu loksahti auki.

Naruto ei ollut koskaan nähnyt yhtä isoa ja hienoa kajuuttaa: Siellä oli yksi iso sänky, ja vielä kaksi pienempää punkkaa. Seinillä roikkui kuvia merestä, merikarttoja ja simpukoita. Huoneen keskustassa oli sohva, nojatuoli ja pöytä, jonka päällä oli lehtiö, muutama kynä ja valokuva, jonka toista puolta Naruto ei kuitenkaan nähnyt. Seinään oli vielä kiinnitetty televisio, ka sen vieressä oli radio. Sivuilla oli myös muutama kaappi, ja melkein kaikki oli tummaa paitsi pöytä ja kaapit, jotka olivat valkoisia. Kajuutta näytti modernilta mutta myös todella Sasukemaiselta.      
Sasuke laski Naruton kaksoisängyn päälle istumaan.

”Mutta miksi toit minut tänne?” Naruto kysyi ihmeissään.
”Minun pitää katsoa perääsi tämä ainakin tämä ilta, olet voinut saada vaikka aivotärähdyksen.”  Sasuke vastasi. Naruto nyökkäsi vienosti, ainakin täällä hänellä olisi paljon nukkumatilaa.
”Käyn hakemassa sinulle kuivat vaatteet jotta voit vaihtaa. En halua että vilustut...” Sasuke kuiskasi hiljaa ja lähti ovelle. Hän kuitenkin pysähtyi hetkeksi, harppoi takaisin ja laittoi etusormensa Naruton leuan alle. Sasuke kumartui hitaasti kohti Narutoa, ja molempien sydämen syke tiheni entisestään... Mutta Sasuke vetäytyi takaisin ja mutisi ”Anteeksi...” Ja sitten hän paineli ulos.

Naruto jäi hämmentyneenä istumaan yksin sängylle. Mitä juuri oli tapahtunut? Oliko Sasuke aikonut...  Naruto ajatteli ensin kauhuissaan, mutta pian lämmin tunne hulahti hänen sisälleen, suoraan sydänjuuriin asti.
Ovi aukesi kun Sasuke tuli heittämään Naruton vaatteet sisälle. Sitten hän poistui nopeasti jättäen Naruton itsekseen. Naruto puki nopeasti kuivat vaatteet päälleen, mustat housut ja punaisen paidan. Naruto veti vielä mustan takin päälleen ja horjui ovelle. Aurinko häikäisi hänen silmänsä, mutta poika pääsi ylös. Sitten hän kompuroi Sasuken luo pitkin veneen laitaa, jolloin Sasuke kääntyi vihaisesti kohti Narutoa.
”Mitä sinä teet? Sinun pitäisi LEVÄTÄ!” Sasuke huusi vihaisena Narutolle. Naruto näytti säikähtäneeltä ja loukkaantuneelta kun hän perääntyi takaisin sisään. Poika paiskasi oven kiinni ja hautautui peiton alle.

Kannella Sasuke oli kyyristynyt alas, vihaisena itselleen.
”Olen idiootti... Ei olisi pitänyt huutaa Narutolle... SAAKELI!” Sasuke raivosi kannella. Hän hakkasi nyrkillään kantta, mutta siihen ei jäänyt jälkeäkään. Hakkaus oli varmasti kuulunut sisälle, ja ehkä jopa pelästyttänyt Naruton.
Sasuke empi: hän ei ollut varma oliko Naruto vihainen hänelle, ja antaisiko poika edes anteeksi Sasukelle. Sasuke katui vieläkin huutamistaan, hän ei ollut tarkoittanut pahaa. Naruton terveys oli yksi hänen elämänsä tärkeimmistä asioista, itse Naruton lisäksi. Poika oli ollut hänen mielessään jo kauan, mutta ei ollut uskaltanut tunnustaa tunteitaan. Paitsi tänään.
Sasuke käveli rauhallisesti ovelle, mutta hänen sisällään kuohui. Nyt oli tullut aika paljastaa tunteet. Nyt oli aika sanoa se kliseinen lause, rakastan sinua.
Sasuke hengitti muutaman kerran rauhallisesti, keräsi rohkeutta. Sitten hän aukaisi oven ja käveli äänettömästi sisään. Hän näki kuinka peitto kohoili, ja kun hän asteli lähemmäs hän kuuli vaimeaa nyyhkytystä.
'Voi ei, olen saanut Naruton itkemään' Sasuke tuskaili mielessään. Hän laski varovasti kätensä peitolle, ja Naruto nosti päänsä peiton alta. Sasuken sydän suli kun hän näki Naruton kyyneleiset silmät. Nyyhkytys lakkasi ja Naruto alkoi nolona kuivata kyyneliään. Sasuke kuitenkin otti kiinni Naruton käsistä ja nuoli jokaisen kyyneleen yksi kerrallaan pois Naruton poskilta, jotka muuttuivat hetki hetkeltä punaisemmiksi.
”Lupaan etten enää koskaan itketä sinua” Sasuke kuiskasi Naruton korvaan. Naruto nosti katseensa ja katsoi suoraan Sasuken silmiin.
Sasuke kumartui lähemmäs ja lähemmäs, kunnes Naruto pystyi tuntemaan Sasuken kuuman hengityksen kasvoillaan. Molempien syke tiheni entisestään, jos se edes oli mahdollista. Sitten Sasuke painoi huulensa Naruton odottaville huulille.

Sasuke raotti suutaan ja Naruto seurasi perässä, ja pian heidän kielensä kävivät leikittelevää kamppailua kummankin suussa. Naruto kietoi kätensä Sasuken kaulaan ja Sasuke otti Naruton selästä kiinni. Suudelma oli hellä, mutta samalla intohimoinen ja vaativa. Sasuken kädet lähtivät vaeltelemaan ympäriinsä Narutoa, mutta pian molempien piti alkaa haukkoa happea.
Sasuke alkoi näykkiä Naruton korvalehteä, ja ihana sävähdys kulki Naruton läpi päästä varpaisiin. Molemmat halusivat lisää.

Sasuke siirtyi suutelemaan Sasuken kaulaa sillä välin kun Naruto avasi tärisevin käsin Sasuken takin nappeja. Siinä kesti hetken, eikä asiaa auttanut Sasuken suudelmat, mutta lopuksi paita lensi lattialle. Sasuke repäisi Naruton takin auki ja riisui samalla molempien paidat, ja nekin pääsivät Sasuken takin seuraan lattialle.
Mustahiuksinen poika alkoi ripotella suudelmia kaikkialle Naruton yläkehoon, ja Naruto nautti jokaisesta yhtä paljon.
”Sasuke... Rakastan sinua.” Naruto kuiskasi, ja ääni jäi kaikumaan kajuuttaan. Sasuken hymy leveni, kun hän alkoi lähestyä Naruton housujen vyötäröä. Hän veti ne yhdellä nopealla liikkeellä alas, ja teki niin myös omille housuilleen. Nyt molemmilla oli vain bokserit jalassa, ja Sasuke katsoi odottavasti Narutoa. Naruto nyökkäsi, ja Sasuke riisui hampaillaan pojan bokserit. Naruto voihki nautinnosta; kaikki tuntui täydelliseltä ja ihanalta.

Sasuke alkoi hyväillä Naruton miehisyyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Naruto voihki aina vain kovempaa, onneksi saarella ei ollut paljon muita, ja tuuli kyllä hukuttaisi äänen tarpeeksi hyvin. Poika puristi tyynyä kaikin voimin ja voihki koko ajan kovempaa, kun paine alkoi kasaantua hänen alapäähänsä. Sasuke osasi lukea sen Naruton naamalta, ja otti Narutolta suihin. Se alkoi tuntua Narutosta jo liiankin hyvältä, joten pian hän laukesi suoraan Sasuken suuhun. Sasuke nieli kaiken nautinnolla, ja sanoi:
”Se oli parasta mitä olin koskaan suuhuni laittanut... Tai saanut.” Naruto hymyili hieman punaisena, mutta pian mielihyvä valtasi hänen mielensä kun Sasuke palasi takaisin alas tekemään mitä ihmeellisimpiä temppuja kielellään. Naruto ei ollut unissaankaan nähnyt mitään sellaista, ja voihkinta alkoi taas.

Naruto halusi Sasukenkin alasti, joten hän pyysi Sasukea taas suutelemaan itseään. Sasuke nousi ylös ja he suutelivat monta, intohimoista suudelmaa. Naruto tarrasi Sasuken takapuolesta ja nousi seisomaan. Hän riisui pojan alushousut ja kosketti Sasuken erektiota.  Sasuke nautti tästä kaikesta yhtä paljon kuin Naruto, mutta hän oli seme ja Naruto oletettavasti uke, joten hänen oli tehtävä jotain.
Sasuke tarrasi Naruton takapuolesta kovin ottein kiinni, ja Narutolta pääsi vinkaisu. Sasuke hellitti hieman otettaan, mutta käännähti niin että Naruton selkä oli vasten seinää ja Sasuke oli kiinni hänessä. Sasuke alkoi hieroa itseään Narutoa määräten tahdin, ja Naruto teki kaiken perässä. He liikkuivat kuin sama ihminen, täydellisessä harmoniassa. Pian olikin jo Sasuken aika laueta, mutta kumpaakaan ei se ei haitannut.

Tahti muuttui rauhalliseksi ja Sasuke tarrasi kiinni Naruton erektiosta. Naruto vinkaisi taas, mutta tällä kertaa vain mielihyvästä. 'Ihmeellistä, miten pieni asia voi tehdä näin hyvää' Naruto mietti ja suuteli Sasukea. Sasuke työnsi kielensä Naruton suuhun ja he maistelivat toisiaan. Sasuken kieli lähti tutkimaan Naruton kehoa vielä kerran, ja se kävi  Naruton jokaisessa kehonosassa. Naruto nautti täysin siemauksin, mutta pian kaikki olikin ohi ja he rojahtivat samaan aikaan huohottamaan sängylle. Molemmat nauroivat yhdessä, koska he olivat onnellisia.
”Tuo oli... Upeaa” Naruto huohotti ja sai Sasuken hymyilemään mitä leveintä hymyä.
”Samoin. Parasta mitä olen saanut.” Sasuke virnisti. Naruton kasvoilla käväisi kuitenkin epäilys; kuinka monen kanssa Sasuke oli ollut?
”Puhutaan siitä lisää huomenna” Sasuke sanoi, kuin lukien Naruton ajatukset.
”Hyvä on...” Naruto kuiskasi ja sovitti itsensä Sasuken syliin. Naruto painoi päänsä Sasuken olkapäälle, ja Sasuke antoi suukon Naruton otsalle. Pian Naruto uinuikin raikkaimpansa sylissä, kun Sasuke vieli sinnitteli hereillä, ihanan eufoorisessa tilassaan. Väsymys kuitenkin alkoi pian painaa, joten hän vetäisi peiton itsensä ja rakkaansa päälle.
'Rakastan sinua'

Sanat jäivät kaikumaan huoneeseen, jossa kaksi ihmistä, jotka rakastivat toisiaan uinuivat toistensa sylissä.