Tunteen leikki osa 1 - Gasoline
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
1
Katsottu 1369 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 1964 sanaa, 12088 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2010-08-28 13:55:59
Tarina on miun ja tynnyrin. Varoituksena vois sanoo pientä kiroilua. Hahmot kuuluu herra Kishimotolle.
Arvostelu
1
Katsottu 1369 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
kirjottelin tän tynnyrin kanssa tekstareilla, joten laatu nyt on mitä on. ja tää on vasta eka osa. XDD toinen osa ilmestyy sit tynnyrin profiiliin.
"puhe"
ajatus
----------------------------------------------------------------------------------
Kankuro käveli juuri Konohan porteista sisään.
Missäköhän Shikamaru on..? Hän itse kutsui minut.. Kankuro ajatteli. Hän oli juuri saanut parin viikon loman tehtävistä.
“Terve taas! Kankuro.” Shikamaru mutisee Kankuron takana. Sitten Shikamaru mutisee jotain aivan ihmeellistä.
“Moi. Sinulla taisi olla jotakin asiaa kun kutsuit minut tänne asti, Shika..?” Kankuro hymyili hieman kääntyessään Shikamarun puoleen.
“Ja mitä sinä siinä mutiset?”
“Minä vaan sitä että kävely on rasittavaa” Shikamaru vastaa.
Shikamaru lähtee kävelemään porteilta kohti kylää.
Hmm… Mikähän se minun asia olikaan? Äh rasittavaa…
Hetken kävelyn jälkeen Shikamaru pysähtyy yhtäkkiä.
Kankuro on kävellyt aivan Shikamarun takana. Joten kun Shikamaru pysähtyi, Kankuro törmäsi tähän.
“Miksi sinä pysähdyit?” Kankuro kysyi, hieman ärtyneenä kun hänet tiputettiin oudoista ajatuksistaan.
Shikamaru katsoo ryhmää joka on tulossa heitä kohti. Shikamaru rupeaa hymyilemään.
“Kappas Kankuro saat uusia tuttavia” Shikamaru sanoo vieläkin hymyillen.
Nyt teen hyvän vaikutuksen… Heh. Shikamaru hymyilee ajatuksilleen.
Kankuro katsoi ihmeissään hymyilevää Shikamarua.
“Keitä nuo ovat?” Kankuro kysyi varauksellisesti. Hän ei yleensä luottanut uusiin ja tuntemattomiin ihmisiin - tai ninjoihin tässä tapauksessa.
“Hei Shikamaru! Ja… Öö sinä jonka nimeä en tiiä tai muista!” kuului ryhmästä tai oikeastaan ryhmän ruskeahiuksiselta pojalta.
Poika lähtee juoksemaan Shikamarua ja Kankuroa vastaan.
Muu ryhmä eli tyttö jolla on tummat hiukset ja poika joka on pukeutunut korkeakauluksiseen takkiin kävelevät rauhallisesti perässä.
“Hei vaan Kiba” Shikamaru mutisee iloisena.
Onko tuon nimi Kiba.. Energinen ainakin. Kankuro hymähti. Sitten hän siirsi arvioivan katseensa muihin.
Kiba hyppii ylös ja alas selittäessään että heillä on vapaata ja he voivat opastaa vierestä. Tyttö hymyilee ujosti Kiban käytökselle.
“Hmm.. Kankuro tässä on Kiba kuten huomasit varmaan.” Shikamaru osoittaa hyppivää poikaa.
“Ja tässä on Hinata.” Ujonoloinen tyttö vilkuttaa Kankurolle.
“Plus Shino.” Shikamaru nyökkä kohti poikaa josta ei näy paljon mitään.
“HEI!” Kiba karjuu Kankuron korvaan.
“Kiba.. Jos et tekisi minua kuuroksi? Kuulen nimittäin ihan hyvin..” Kankuro irvistää pienesti.
Hyvät keuhkotkin.. Auts Kankuro ajatteli.
“Eli siis.. Kiba, Hinata, Shino..” Kankuro kertasi osoitellen samalla henkilöitä.
“Eh.. Sori mutta terve vaan” Kiba sanoo aika kovaa samalla kaivaen takkiaan.
“Päivää Kankuro-kun” Hinata sanoo miltei kuulumattomalla äänellä.
“Hmp,” Shino vain tuhahtaa tervehdykseksi.
“No terve terve..” Kankuro piteli korvaansa.
Hinata vaikuttaa hiljaiselta ja Shino melkein välinpitämättömältä Kankuro pohdiskeli hiljaa mielessään.
“Mitä sinä teet?” hän kysyi Kibalta.
Kiba katsoo Kankuroa kuin tämä olisi hullu.
“No otan Akamarun juoksemaan” Kiba vastaa kuitenkin.
Shikamaru ja Hinata hymyilevät Kiban puheille.
Mikä ihmeen hiippari tuokin on kun ei tiedä Akamarua.. Äh eikun niin Kiba miettii pienessä mielessään.
Kankuro katsoo kun Kiba kaivaa karvamöykyn esiin. Sitten hänelle selvisi että se olikin koira.
“Onko Akamaru koira..? Söpö..” Kankuro näytti siltä että voisi alkaa leperrellä Akamarulle.
Mikä ihmeen eläinrakas minusta on tullut ja missä välissä? Kankuro miettii ja naurahtaa ajatuksissaan.
Shikamaru miettii samaa asiaa.
No kuka tahansa tulee eläinrakkaaksi Kiban seurassa.. Shikamaru jatkaa ajatustaan.
“No niin Akamaru moikkaa… Ööh tuota tyyppiä jota sinä et tunne” Kiba supisee Akamarun korvaan.
“Vuh” kuuluu Akamarun vastaus. Sitten koira käveli Kankuron luo.
“Vuh vuh!”
Kankuro katsoo silmät pyöreinä Akamarua.
“Öh… Moi..?” Kankuro katsoi hämmentyneenä Akamarua, sitten Kibaa, sitten Shikamarua, ja taas Akamarua.
Outo koira… Mutta söpö. Yleensä vihaan eläimiä.. Ja nyt suurin piirtein rakastan niitä. Mitä ihmettä?
Akamaru nyökkää ja hyppii Hinatan luo.
“Hei taas Akamaru” Hinata tervehtii Akamarua iloisesti.
Shikamaru katselee vähän aikaa kun Akamaru käy tervehtimässä Shinoa ja häntä, sitten Shikamaru vetäisee Kankuron mukaansa.
“Tulkaa niin mennään teelle” Shikamaru huikkaa Kiballe, Hinatalle ja Shinolle.
Kankuro seurasi kiltisti Shikamarun talutuksessa, mitä hän ei normaalisti sietänyt. Hänenhän pitäisi hallita muita, olihan hän sentään marionetisti hitto soikoon! Mutta nyt Kankuro ei ajatellut mitään tuollaista.
Kiba loikkii Shikamarun viereen ja kuiskaa:
“Kuka tämä tyyppi olikaan? En muistanut kuunnella.” Shikamaru pyöräyttää silmiään ennen kuin vastaa takaisin.
“Se on Kankuro Hiekasta.”
Hinata kävelee Kankuron viereen.
“Moi. Eh… Niin sinä olet Hiekasta.” Hinata takeltelee sanoissaan.
“Äh… Tyhmä kysymys. Mutta missä on sinun sisarukset? Anteeksi” Hinata vielä mutisee loppuun.
Kankuro hymyilee Hinatalle ystävällisesti.
“Ei se mitään, he ovat Hiekassa. Tulin tänne, koska Shika kutsui minut. Etkös sinä olekin Hyugan suvusta? Onko Neji sukua sinulle?”
Hinata punastuu kun Kankuro hymyilee tälle, joten hän tyytyy vain nyökkäämään.
Shino on päässyt lähelle Kibaa kun tämän tökkää tätä.
“Menen”, tämä tuhahtaa ja häipyy pois.
Shikamaru mutisee että Shino on kyllä vaivalloinen ihminen kun tulee ilmoittamaan pikku asiatkin.
Kankuro alkoi miettiä.
Neji on aika voimakas… Onkohan Hinatakin? Kankuron silmiin syttyi kujeileva pilke.
“Mitä sinä tiedät marioneteista?” hän kysyi Hinatalta. Samalla hän hivutti chakralankoja Kibaa kohti.
Hinata nosti katseensa Kankuroon.
“Ööh… Niitä liikutetaan chakralla…” Hinata vastaa kummissaan.
Kiba ei huomaa lankoja kun tämä selittää jotakin ihmeellistä Shikamarulle.
“Saat nähdä esimerkin.” Kankuro hymyilee pirullisesti ja nyökkää Kiban suuntaan. Chakralangat kietoutuvat Kiban sormien ja jalkojen ympärille, ja tämä alkoi hyppiä pupun lailla eteenpäin. Sitten Kankuro veti langat pois.
Kiba mätkähti maahan kirosanatulvan mukana.
“Perkele! Mikä mulle tuli?!” Kiba huutaa maassa.
Hinata hihittää hiljaa Kankuron takana.
Shikamaruakin naurattaa Kiban tohelointi.
“En tiedä. Tiedätkö sinä, Hinata? Tai Shika?” Kankuro vastaa hyvin viattoman tuntuisena.
Shikamaru ja Hinata eivät voi vastata naurunpuuskiltaan. Kiba ärisee maassa Akamarun kanssa vielä rumia sanoja.
Kankuro yritti pidätellä naurua, mutta ei enää onnistunut kun Shikamaru ja Hinatakin olivat alkaneet nauraa.
“Kiitos että pyysit minut tänne, Shikamaru. Täällä on paljon hauskempaa kuin kotona Hiekassa.”
Shikamaru vastaa naurulla. Kiba on noussut istumaan ja mököttää Akamarun kanssa, mutta kun muut jatkavat nauramista Kiba lopettaa mökötyksen ja nauraa itsekin.
Kankuro lopetti naurun ensimmäisenä.
En ole kokeillutkaan tuota sitten Naruton.. Kankuro katseli hetken ympärilleen, etsien jotakin mitä käyttää marionettina.
Se oli nimittäin hauskaa.. Sitten hän kysyy huolissaan Kibalta:
“Eihän sinuun sattunut?”
Kiba pudistaa päätään hymyillen.
“Mutta Akamaru säikähti”, Kiba nurisee. Akamaru nyökkää Kiban sanoille. Hinata kyyristyy Akamarun puoleen ja paijaa tätä. Shikamaru työntää kätensä taskuihin ja muuttuu tavalliseksi Shikamaruksi.
Kankuro huokaisee helpotuksesta. Sitten hän uppoutuu ajatuksiinsa ja näkee kauniin perhosen.
Perhonen on hieman hämmästynyt, mutta ei voi kuin totella Kankuroa. Perhonen laskeutuu Hinatan kädelle.
Hinata henkäisee ihastuksesta.
“Oih! Ihana.” Hinata punastuu, Kiba vinkkaa Hinatalle silmää. Hinata punastuu kahta kauheammin.
“Kankuro?” Shikamaru rykäisee.
“Niin?” Perhonen lähtee hetken päästä Hinatan kädeltä, ollessaan varma ettei mikään muu ohjannut sitä kuin se itse.
Shikamaru ilveilee hetken ennen kuin saa pokan pitämään.
“Öh… Sinun housut…” Shikamaru mutisee. Kankuron selän takaa kuuluu naurua. Hinata katsoo Kankuroa ja kääntää äkkiä katseensa pois punastellen. Kankuron päällyshousut tekivät tutkimusmatkaa maassa eivätkä olleet siellä missä pitävät olla.
Kankuro nostaa housut nopeasti jalkaansa. Sitten hän kääntyy vihaisena ympäri.
“Tuo meni jo liian pitkälle…” Kankuro hyppää Kiban kimppuun, ja alkaa painia tämän kanssa. Hänen tarkoituksenaan on saada Kibalta housut nilkkoihin, ja hän onnistuikin siinä. Sitten Kankuro käyttää lankoja ja pistää Kiban seisomaan hetken paikallaan. Sitten hän lopettaa, ja hymyilee julmasti.
“Kosto on suloinen.” Sitten Kankuro repeää nauramaan.
Mutta Kiban räkätys peittää Kankuron naurun.
“Näittekö? Shika? Heh” Kiba kysyy. Shikamaru nyökkä hymyillen.
Nukenkuvia. Hehee. Kibaa nauraa mielessään samalla kun nousee ylös.
Tietysti Kiballa on koiria housuissa, Shikamaru ajattelee.
”Odota vain… Minä tulen kostamaan tuon vielä myöhemmin uudestaan!” Kankuro alkoi jo suunnitella kostoa.
”Ai niin eikö meidän pitänyt mennä teelle, Shika?” Kankuro muistaa.
Shikamaru nyökkää kun ei jaksa enää vastata, joten he lähtevät suunnistamaan kohti teekojua. Kiba kävelee Hinatan kanssa selittäen tälle jotain koirista ja Shikamaru ja Kankuro kävelevät hiljaa Kiban ja Hinatan takana.
“Kiba vaikuttaa aika mukavalta…” Kankuro tokaisi Shikamarulle.
“Kauanko voisin olla täällä?”
“Ihan niin kauan kuin kehtaat. Ja… tai ei mitään.” Shikamaru mutisee.
“Ja niitä pitää harjata joka päivä…” Kiba selittää tuhannennen kerran mutta Hinata ei huomauta asiasta mitään.
“Missä voin nukkua? Jos olisin kaksi viikkoa…?” Kankuro katsoi Shikamarua.
“Ööööööööö?” Shikamaru mumisee. Kiba ja Hinata ovat pysähtyneet ja kuulleet Kankuron kysymyksen.
“Kankuro! SINÄ VOIT TULLA MEILLE?” Kiba karjuu taas Kankuron korvanjuuressa.
Kankuro piteli - tällä kertaa toista - korvaansa.
“Öö okei?” Kankuro näytti siltä että tekisi mitä tahansa kunhan Kiba lopettaisi huutamisen.
“Miksi juuri sinun? Ihan vain mielenkiinnosta” Kankuro kysyi.
“Öööö? Tota öööö? No meillä tarvitaan koirankaitsijoita ja meillä on enemmän tilaa kuin Shikamarun luona.” Kiba selittää päätään raapien. Hinata hymyilee Kiban hämmennykselle.
“Kiba on oikeassa, meillä ei ole yhtään tilaa” Shikamaru puolustaa Kibaa.
“Öö okei…” Kankuro vastasi epäilevästi.
Voi jee… Mitäköhän tästäkin tulee, minä ja Kiba samassa talossa. Kankuro hymähti hieman ajatuksilleen.
---------------------------------------------------------------------------------
Mm: mä olin kankuro ja tynnyri vähän kaikki xD
t: niin. joten huomaa unohan asioita joitan olen aikasemmin laittanu mutten jatkanu.
Mm: risut ja ruusut tervetulleita! (ja suklaa ^^)
"puhe"
ajatus
----------------------------------------------------------------------------------
Kankuro käveli juuri Konohan porteista sisään.
Missäköhän Shikamaru on..? Hän itse kutsui minut.. Kankuro ajatteli. Hän oli juuri saanut parin viikon loman tehtävistä.
“Terve taas! Kankuro.” Shikamaru mutisee Kankuron takana. Sitten Shikamaru mutisee jotain aivan ihmeellistä.
“Moi. Sinulla taisi olla jotakin asiaa kun kutsuit minut tänne asti, Shika..?” Kankuro hymyili hieman kääntyessään Shikamarun puoleen.
“Ja mitä sinä siinä mutiset?”
“Minä vaan sitä että kävely on rasittavaa” Shikamaru vastaa.
Shikamaru lähtee kävelemään porteilta kohti kylää.
Hmm… Mikähän se minun asia olikaan? Äh rasittavaa…
Hetken kävelyn jälkeen Shikamaru pysähtyy yhtäkkiä.
Kankuro on kävellyt aivan Shikamarun takana. Joten kun Shikamaru pysähtyi, Kankuro törmäsi tähän.
“Miksi sinä pysähdyit?” Kankuro kysyi, hieman ärtyneenä kun hänet tiputettiin oudoista ajatuksistaan.
Shikamaru katsoo ryhmää joka on tulossa heitä kohti. Shikamaru rupeaa hymyilemään.
“Kappas Kankuro saat uusia tuttavia” Shikamaru sanoo vieläkin hymyillen.
Nyt teen hyvän vaikutuksen… Heh. Shikamaru hymyilee ajatuksilleen.
Kankuro katsoi ihmeissään hymyilevää Shikamarua.
“Keitä nuo ovat?” Kankuro kysyi varauksellisesti. Hän ei yleensä luottanut uusiin ja tuntemattomiin ihmisiin - tai ninjoihin tässä tapauksessa.
“Hei Shikamaru! Ja… Öö sinä jonka nimeä en tiiä tai muista!” kuului ryhmästä tai oikeastaan ryhmän ruskeahiuksiselta pojalta.
Poika lähtee juoksemaan Shikamarua ja Kankuroa vastaan.
Muu ryhmä eli tyttö jolla on tummat hiukset ja poika joka on pukeutunut korkeakauluksiseen takkiin kävelevät rauhallisesti perässä.
“Hei vaan Kiba” Shikamaru mutisee iloisena.
Onko tuon nimi Kiba.. Energinen ainakin. Kankuro hymähti. Sitten hän siirsi arvioivan katseensa muihin.
Kiba hyppii ylös ja alas selittäessään että heillä on vapaata ja he voivat opastaa vierestä. Tyttö hymyilee ujosti Kiban käytökselle.
“Hmm.. Kankuro tässä on Kiba kuten huomasit varmaan.” Shikamaru osoittaa hyppivää poikaa.
“Ja tässä on Hinata.” Ujonoloinen tyttö vilkuttaa Kankurolle.
“Plus Shino.” Shikamaru nyökkä kohti poikaa josta ei näy paljon mitään.
“HEI!” Kiba karjuu Kankuron korvaan.
“Kiba.. Jos et tekisi minua kuuroksi? Kuulen nimittäin ihan hyvin..” Kankuro irvistää pienesti.
Hyvät keuhkotkin.. Auts Kankuro ajatteli.
“Eli siis.. Kiba, Hinata, Shino..” Kankuro kertasi osoitellen samalla henkilöitä.
“Eh.. Sori mutta terve vaan” Kiba sanoo aika kovaa samalla kaivaen takkiaan.
“Päivää Kankuro-kun” Hinata sanoo miltei kuulumattomalla äänellä.
“Hmp,” Shino vain tuhahtaa tervehdykseksi.
“No terve terve..” Kankuro piteli korvaansa.
Hinata vaikuttaa hiljaiselta ja Shino melkein välinpitämättömältä Kankuro pohdiskeli hiljaa mielessään.
“Mitä sinä teet?” hän kysyi Kibalta.
Kiba katsoo Kankuroa kuin tämä olisi hullu.
“No otan Akamarun juoksemaan” Kiba vastaa kuitenkin.
Shikamaru ja Hinata hymyilevät Kiban puheille.
Mikä ihmeen hiippari tuokin on kun ei tiedä Akamarua.. Äh eikun niin Kiba miettii pienessä mielessään.
Kankuro katsoo kun Kiba kaivaa karvamöykyn esiin. Sitten hänelle selvisi että se olikin koira.
“Onko Akamaru koira..? Söpö..” Kankuro näytti siltä että voisi alkaa leperrellä Akamarulle.
Mikä ihmeen eläinrakas minusta on tullut ja missä välissä? Kankuro miettii ja naurahtaa ajatuksissaan.
Shikamaru miettii samaa asiaa.
No kuka tahansa tulee eläinrakkaaksi Kiban seurassa.. Shikamaru jatkaa ajatustaan.
“No niin Akamaru moikkaa… Ööh tuota tyyppiä jota sinä et tunne” Kiba supisee Akamarun korvaan.
“Vuh” kuuluu Akamarun vastaus. Sitten koira käveli Kankuron luo.
“Vuh vuh!”
Kankuro katsoo silmät pyöreinä Akamarua.
“Öh… Moi..?” Kankuro katsoi hämmentyneenä Akamarua, sitten Kibaa, sitten Shikamarua, ja taas Akamarua.
Outo koira… Mutta söpö. Yleensä vihaan eläimiä.. Ja nyt suurin piirtein rakastan niitä. Mitä ihmettä?
Akamaru nyökkää ja hyppii Hinatan luo.
“Hei taas Akamaru” Hinata tervehtii Akamarua iloisesti.
Shikamaru katselee vähän aikaa kun Akamaru käy tervehtimässä Shinoa ja häntä, sitten Shikamaru vetäisee Kankuron mukaansa.
“Tulkaa niin mennään teelle” Shikamaru huikkaa Kiballe, Hinatalle ja Shinolle.
Kankuro seurasi kiltisti Shikamarun talutuksessa, mitä hän ei normaalisti sietänyt. Hänenhän pitäisi hallita muita, olihan hän sentään marionetisti hitto soikoon! Mutta nyt Kankuro ei ajatellut mitään tuollaista.
Kiba loikkii Shikamarun viereen ja kuiskaa:
“Kuka tämä tyyppi olikaan? En muistanut kuunnella.” Shikamaru pyöräyttää silmiään ennen kuin vastaa takaisin.
“Se on Kankuro Hiekasta.”
Hinata kävelee Kankuron viereen.
“Moi. Eh… Niin sinä olet Hiekasta.” Hinata takeltelee sanoissaan.
“Äh… Tyhmä kysymys. Mutta missä on sinun sisarukset? Anteeksi” Hinata vielä mutisee loppuun.
Kankuro hymyilee Hinatalle ystävällisesti.
“Ei se mitään, he ovat Hiekassa. Tulin tänne, koska Shika kutsui minut. Etkös sinä olekin Hyugan suvusta? Onko Neji sukua sinulle?”
Hinata punastuu kun Kankuro hymyilee tälle, joten hän tyytyy vain nyökkäämään.
Shino on päässyt lähelle Kibaa kun tämän tökkää tätä.
“Menen”, tämä tuhahtaa ja häipyy pois.
Shikamaru mutisee että Shino on kyllä vaivalloinen ihminen kun tulee ilmoittamaan pikku asiatkin.
Kankuro alkoi miettiä.
Neji on aika voimakas… Onkohan Hinatakin? Kankuron silmiin syttyi kujeileva pilke.
“Mitä sinä tiedät marioneteista?” hän kysyi Hinatalta. Samalla hän hivutti chakralankoja Kibaa kohti.
Hinata nosti katseensa Kankuroon.
“Ööh… Niitä liikutetaan chakralla…” Hinata vastaa kummissaan.
Kiba ei huomaa lankoja kun tämä selittää jotakin ihmeellistä Shikamarulle.
“Saat nähdä esimerkin.” Kankuro hymyilee pirullisesti ja nyökkää Kiban suuntaan. Chakralangat kietoutuvat Kiban sormien ja jalkojen ympärille, ja tämä alkoi hyppiä pupun lailla eteenpäin. Sitten Kankuro veti langat pois.
Kiba mätkähti maahan kirosanatulvan mukana.
“Perkele! Mikä mulle tuli?!” Kiba huutaa maassa.
Hinata hihittää hiljaa Kankuron takana.
Shikamaruakin naurattaa Kiban tohelointi.
“En tiedä. Tiedätkö sinä, Hinata? Tai Shika?” Kankuro vastaa hyvin viattoman tuntuisena.
Shikamaru ja Hinata eivät voi vastata naurunpuuskiltaan. Kiba ärisee maassa Akamarun kanssa vielä rumia sanoja.
Kankuro yritti pidätellä naurua, mutta ei enää onnistunut kun Shikamaru ja Hinatakin olivat alkaneet nauraa.
“Kiitos että pyysit minut tänne, Shikamaru. Täällä on paljon hauskempaa kuin kotona Hiekassa.”
Shikamaru vastaa naurulla. Kiba on noussut istumaan ja mököttää Akamarun kanssa, mutta kun muut jatkavat nauramista Kiba lopettaa mökötyksen ja nauraa itsekin.
Kankuro lopetti naurun ensimmäisenä.
En ole kokeillutkaan tuota sitten Naruton.. Kankuro katseli hetken ympärilleen, etsien jotakin mitä käyttää marionettina.
Se oli nimittäin hauskaa.. Sitten hän kysyy huolissaan Kibalta:
“Eihän sinuun sattunut?”
Kiba pudistaa päätään hymyillen.
“Mutta Akamaru säikähti”, Kiba nurisee. Akamaru nyökkää Kiban sanoille. Hinata kyyristyy Akamarun puoleen ja paijaa tätä. Shikamaru työntää kätensä taskuihin ja muuttuu tavalliseksi Shikamaruksi.
Kankuro huokaisee helpotuksesta. Sitten hän uppoutuu ajatuksiinsa ja näkee kauniin perhosen.
Perhonen on hieman hämmästynyt, mutta ei voi kuin totella Kankuroa. Perhonen laskeutuu Hinatan kädelle.
Hinata henkäisee ihastuksesta.
“Oih! Ihana.” Hinata punastuu, Kiba vinkkaa Hinatalle silmää. Hinata punastuu kahta kauheammin.
“Kankuro?” Shikamaru rykäisee.
“Niin?” Perhonen lähtee hetken päästä Hinatan kädeltä, ollessaan varma ettei mikään muu ohjannut sitä kuin se itse.
Shikamaru ilveilee hetken ennen kuin saa pokan pitämään.
“Öh… Sinun housut…” Shikamaru mutisee. Kankuron selän takaa kuuluu naurua. Hinata katsoo Kankuroa ja kääntää äkkiä katseensa pois punastellen. Kankuron päällyshousut tekivät tutkimusmatkaa maassa eivätkä olleet siellä missä pitävät olla.
Kankuro nostaa housut nopeasti jalkaansa. Sitten hän kääntyy vihaisena ympäri.
“Tuo meni jo liian pitkälle…” Kankuro hyppää Kiban kimppuun, ja alkaa painia tämän kanssa. Hänen tarkoituksenaan on saada Kibalta housut nilkkoihin, ja hän onnistuikin siinä. Sitten Kankuro käyttää lankoja ja pistää Kiban seisomaan hetken paikallaan. Sitten hän lopettaa, ja hymyilee julmasti.
“Kosto on suloinen.” Sitten Kankuro repeää nauramaan.
Mutta Kiban räkätys peittää Kankuron naurun.
“Näittekö? Shika? Heh” Kiba kysyy. Shikamaru nyökkä hymyillen.
Nukenkuvia. Hehee. Kibaa nauraa mielessään samalla kun nousee ylös.
Tietysti Kiballa on koiria housuissa, Shikamaru ajattelee.
”Odota vain… Minä tulen kostamaan tuon vielä myöhemmin uudestaan!” Kankuro alkoi jo suunnitella kostoa.
”Ai niin eikö meidän pitänyt mennä teelle, Shika?” Kankuro muistaa.
Shikamaru nyökkää kun ei jaksa enää vastata, joten he lähtevät suunnistamaan kohti teekojua. Kiba kävelee Hinatan kanssa selittäen tälle jotain koirista ja Shikamaru ja Kankuro kävelevät hiljaa Kiban ja Hinatan takana.
“Kiba vaikuttaa aika mukavalta…” Kankuro tokaisi Shikamarulle.
“Kauanko voisin olla täällä?”
“Ihan niin kauan kuin kehtaat. Ja… tai ei mitään.” Shikamaru mutisee.
“Ja niitä pitää harjata joka päivä…” Kiba selittää tuhannennen kerran mutta Hinata ei huomauta asiasta mitään.
“Missä voin nukkua? Jos olisin kaksi viikkoa…?” Kankuro katsoi Shikamarua.
“Ööööööööö?” Shikamaru mumisee. Kiba ja Hinata ovat pysähtyneet ja kuulleet Kankuron kysymyksen.
“Kankuro! SINÄ VOIT TULLA MEILLE?” Kiba karjuu taas Kankuron korvanjuuressa.
Kankuro piteli - tällä kertaa toista - korvaansa.
“Öö okei?” Kankuro näytti siltä että tekisi mitä tahansa kunhan Kiba lopettaisi huutamisen.
“Miksi juuri sinun? Ihan vain mielenkiinnosta” Kankuro kysyi.
“Öööö? Tota öööö? No meillä tarvitaan koirankaitsijoita ja meillä on enemmän tilaa kuin Shikamarun luona.” Kiba selittää päätään raapien. Hinata hymyilee Kiban hämmennykselle.
“Kiba on oikeassa, meillä ei ole yhtään tilaa” Shikamaru puolustaa Kibaa.
“Öö okei…” Kankuro vastasi epäilevästi.
Voi jee… Mitäköhän tästäkin tulee, minä ja Kiba samassa talossa. Kankuro hymähti hieman ajatuksilleen.
---------------------------------------------------------------------------------
Mm: mä olin kankuro ja tynnyri vähän kaikki xD
t: niin. joten huomaa unohan asioita joitan olen aikasemmin laittanu mutten jatkanu.
Mm: risut ja ruusut tervetulleita! (ja suklaa ^^)
Kommentit (Lataa vanhempia)
tynnyri
- 2010-08-28 14:03:30
Vihdoin ja viimein se tuli tänne laittettu... ^^ JEE!!! tämän kirjoitus on ollut hauskaa(ja siitä tuli ihanan iso puhelinlasku :() ja kommentit olisi TOSI kivoja!!!!!!!!!
NarutoAngel
- 2010-08-28 15:47:59
oih kun pidin tästä!! 8D
Kiba on söpööö~ Juuri sellainen kuin pitääki ÒwwÓ
Virheitäkään ei löytynyt~
Ehdottomasti 5 pojoa!! :3
Kiba on söpööö~ Juuri sellainen kuin pitääki ÒwwÓ
Virheitäkään ei löytynyt~
Ehdottomasti 5 pojoa!! :3
kemikaalimrk
- 2010-08-30 11:45:33
...pötköteksti XD ja aikamuoto vaihtelee, ei hjyvä DD8
omistusmuodot on silleen tyhmästi, esim. "Mikähän se minun asia olikaan?" Olisi "Mikähän se minun asiani olikaan?" tai silleen xDD
mutmutmut, söpö tarina, 3 bointsia x33
omistusmuodot on silleen tyhmästi, esim. "Mikähän se minun asia olikaan?" Olisi "Mikähän se minun asiani olikaan?" tai silleen xDD
mutmutmut, söpö tarina, 3 bointsia x33
Nuti
- 2010-08-30 16:32:09
Hmmm, tekstiviestitarinoissa tai tuollaisissa kahden hengenkirjoittamissa on se ongelma, että juonesta on vaikea saada yhtenäistä. Ja... noh, ei millään pahalla, mutta aikamuotojen pomppiminen on hyvin, hyvin amatöörimäinen virhe. Pieni oikoluku ennen julkaisua siistisi tilannetta kummasti ja tekisi tekstistä paremman. Repliikeissäkin on hiomista, suosittelen kirjoittamani repliikkioppaan lukemista ja ylipäätään tekstin hiontaa ja oikolukua ennen julkiasua. Mutta ihan jees tarina sinänsä, jees.
(Vihje: Käyttäkää sähköpostia tai meseä ensi kerralla. Tulee halvemmaksi :D Hyväksi koettu konsti, käytin bestikseni kanssa paljon sähköpostia kirjoitellessani tarinaoita hänen kanssaan. Ei maksua, ei kirjainrajaa, ei mitään sellaista. Okei, mesessä on kirjainraja.)
Onnittelut muuten siitä, että ficci sai url-osoitteeseen luvun 7000!
(Vihje: Käyttäkää sähköpostia tai meseä ensi kerralla. Tulee halvemmaksi :D Hyväksi koettu konsti, käytin bestikseni kanssa paljon sähköpostia kirjoitellessani tarinaoita hänen kanssaan. Ei maksua, ei kirjainrajaa, ei mitään sellaista. Okei, mesessä on kirjainraja.)
Onnittelut muuten siitä, että ficci sai url-osoitteeseen luvun 7000!
Nuti
- 2010-08-30 16:35:41
Niin ja: muutama lisätuplaenter voisi olla paikoillaan tekstin sujuvoittamisessa.
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste