Pari veripisaraa tippui lattialle omakotitalon pienessä makuuhuoneessa. Niitä seurasi useita kyyneleitä. Kuului pieni nyyhkäisy. Huone oli pimeä.

Yhdessä nurkassa istui mustiin pukeutunut, vaalea, punapäinen poika. Pojan silmät oli rajattu mustalla meikillä, joka oli nyt levinnyt hänen itkiessä.

Sakset tipahtivat lattialle.

Hetken päästä poika nousi. ja lähti huoneestaan kävelemään kohti vessaa.

"Gaara", mies sammalsi sohvalta ja sammui saman tien.
"Enää sinun ei tarvitse olla huolissasi minusta, isä.." Gaara sanoi hiljaa.

Hän otti vessan hyllyltä partakoneen terän ja lähti takaisin huoneeseensa.

Gaara istuutui takaisin nurkkaan ja katseli hiljaa ranteitaan.
"Anteeksi Naruto..." hän kuiskasi pimeyteen. Hän nosti terän ranteelleen, hengitti rauhallisesti pari kertaa ja viilsi nopeasti ja syvältä. Hän teki pari viiltoa lisää. Sitten sama toiselle kädelle.

Hetken päästä maailma alkoi pimentyä.
"Rakastan sinua, Naruto.." Gaara kuiskasi, ja hän lysähti tajuttomana seinää vasten veren valuessa ranteiden haavoista.

***

Kaikki muut olivat jo lähteneet, mutta Naruto seisoi hautakiven luona.

Gaara istui hautakivensä päällä ja katseli Narutoa.
'Älä itke, rakkaani.'
Gaara nousi, käveli Naruton luokse ja hipaisi sormellaan toisen poskea.
Naruto värähti.

"Rakastan sinua.." Naruto kuiskasi ilmalle.
Gaara hipaisi Naruton huulia omillaan ja kääntyi.
'Tulet kun on aikasi. SIihen asti odotan täällä.'
Gaara istahti takaisn hatuakivensä päälle.

Naruto pyyhki kyyneleet hihallaan pois.
"En unohda sinua koskaan. Odota minua.." Naruto kuiskasi vielä ennenkuin kääntyi pois.