Aurinko paistoi Kazekagen toimistoon ikkunasta. Kello näytti puolta kahta iltapäivällä ja punatukkainen nuorukainen istui pöydän äärellä papereiden ympäröimänä.

”Gaara, me saavuimme!”

Kazekage nosti katseensa papereista työpöydän toisella puolella seisovaan blondiin, joka virnisti omalla normaalilla tavallaan. Aivan kuin hän ei muka olisi huomannut Naruton, Kiban ja Leen saapumista, varsinkin, kun kaksi ensiksi mainittua pitivät hirveää meteliä kulkiessaan käytävällä.

”Ääh, Naruto, teidät kuuli jo kun olitte viisi kerrosta alempana!” Kankuro totesi tervehtien tulijoita, ”ja onko tuo oikea tapa tervehtiä Kazekagea?”

”Kazekage tai ei, niin Gaara on Gaara”, Naruto totesi nyökkäilen itsekseen tyytyväisenä, aivan kuin hän olisi sanonut jotain todella hienoa ja järkevää.

”Mutta siis, miksi meidät kutsuttiin tänne?” blondi ihmetteli, Tsunade-baachan ei ollut suostunut kertomaan mitään.

Gaara katsoi Naruton taivaansinisiin silmiin omilla vaaleanvihreillä silmillään.
”Pyysin Hokagea lähettämään teidän tänne, koska teille on tehtävä”, punatukkainen nuorukainen sanoi kääntämättä katsettaan, ”saatte auttaa tavaroiden kantamisessa kellarista ylimpään kerrokseen.”

Naruton ja Kiban suut loksahtivat auki hämmästyksestä ja Lee tuijotti Kazekagea ihmeissään.

”Et voi olla tosissasi?” Kiba kysyi epäilevänä, ”kutsuttiinko meidän Konohasta asti kantamaan tavaroita?”

Gaara nyökkäsi, ”tämän ajateltiin syventävän Konohan ja Sunagakuren yhteistyötä.”

”Tai sitten meitä vain käytetään hyväksi viimeviikkoisen tappelutuokion rangaistuksena…” Kiba mutisi itsekseen, ja Naruto ajatteli tämän olevan oikeassa. Tämän takia siis brunette nuorukainen ei ollut saanut ottaa Akamarua mukaan.

”Mutta ajatelkaa tätä treeninä!” Lee sanoi innosta puhkuen ja silmät liekeissä, ”kun kannamme tavaroita alhaalta ylös, lihaksemme kehittyvät ja syvennämme vielä kylien välistä yhteistyötä!”

Gaara seurasi tilannetta ja hymyilin hieman huomatessaan Naruton ja Kiban katsovan toveriaan aivan kuin tämä olisi juuri käskenyt heitä juoksemaan alasti kylän ympäri. Eihän tässä sentään niin suuresta asiasta ollut kyse.

”Noh, ette te tässä seisomalla mitään saa aikaan. Seuratkaa minua niin näytän mistä mihin kannatte tavaroita”, Kankuro sanoi kolmikolle ja käveli huoneesta ulos ja rappusia alas. Lee seurasi innoissaan ja Kiba valittaen.

Kazekage katsoi blondia, joka jäi vielä huoneeseen muiden lähtiessä.
Naruto kääntyi Gaaran suuntaan anovasti.

”En varmaan mitenkään voi tehdä mitään muuta?” blondi kysyi varovaisesti, häntä ei yhtään innostanut alkaa kantaa tavaroita kellarista.

Punahiuksinen nuorukainen oli hiljaa työpöytänsä takana ja katsoi Naruton sinisiin silmiin.
Gaara oli ollut aikoinaan yksinäisyytensä vangitsema, hän ei osannut luottaa kehenkään. Sitten Naruto oli tullut ja ohjannut hänet kädestä pitäen ulos yksinäisyyden rakentamasta labyrintistä. Tuo nuorukaisen edessä seisova blondi on kokenut saman yksinäisyyden kuin hänkin. He ymmärsivät toisiaan. Ehkä siksi Gaara olisi halunnut pitää Naruton lähellään aina, jos se vain olisi ollut mahdollista. Mutta ei ollut. Blondi oli kuin tuuli, joka kulki paikasta toiseen ja mitä ei voinut pysäyttää saati vangita. Gaara antoi sen kulkea vapaana, katsoen kaihoisasti perään.

”Gaara?”

Punahiuksinen nuorukainen hätkähti huomaten Naruton katsovan häntä kysyvästi. Gaara hymyili ja pudisti päätään, ”valitettavasti joudut tekemään samaa työtä kuin hekin.”

Blondi huokaisi ja raapi takaraivoaan, virnistäen lopulta, ”no, eihän sille sitten mitään mahda.”
Naruto meni ovelle ja kääntyi katsomaan nuorukaista, joka istui työpöytänsä takana, ”kun olen saanut tehtävän hoidettua, mennään syömään yhdessä raamenia!”

”Raa- raamen, raa- raamen, herkkua tuota tarvitsen”, blondi lauleskeli itsekseen lähtiessään huoneesta kellaria kohti. Gaara odotti, ettei Narutoa enää kuulunut ennen kuin naurahti itsekseen tämän laululle. Välillä hän ei ymmärtänyt, mistä blondi sai positiivisuutensa. Punapää siirsi katseensa pöydällä oleviin papereihin ja päätti jatkaa töitään. Ehkä hän menisikin blondin kanssa syömään, tämän saatua tehtävänsä tehtyä. Todennäköisesti siis huomenna.

----------------------------------------------------------------

”Hmm?” Naruto katsoi kun Lee tuli ison tavaralastin kanssa portaissa vastaan.

”Naruto-kun, sinä jäät treenissä jälkeen, jos et aloita heti!” Lee sanoi huomattuaan blondin pysähtyneen tasanteelle väistääkseen tavaroita kantavaa nuorukaista.

”Joo, joo, minä autan”, Naruto sanoi ohittaen toverinsa ja mennen rappusia alas.
Hetken päästä hän saapui kellarin aukinaisella ovelle ja pysähtyi kuin seinään nähdessään sisälle. Tila oli vähintäänkin Konohan taistelustadionin kokoinen ja tavaraa melkein lattiasta kattoon. Varasto oli pimeähkö, koska ainoa valo tuli seinällä olevista kynttilöistä. Kellari oli rakennettu muuta rakennusta myöhemmin, eikä sinne sen takia ollut jaksettu vetää sähköjä. Kiba katseli luovuttaneena tavaroita ja Kankuro virnisteli tämän vieressä. Huomatessaan Naruton saapuneen, Kankuro taputti brunettea hartioille.
”Nyt, kun Narutokin saapui voitte aloittaa. Mitä ahkerampia olette sitä nopeammin olette valmiita”, nuorukainen rohkaisi virnistäen ennen lähtöään ja jätti kaksikon tuijottamaan kohtaloaan.

”Tässä menee ikuisuus”, Naruto totesi surullisena, kolmistaan he eivät suoriutuisi tehtävästä ennen yötä.
Hän ei tänään pääsisikään Gaaran kanssa raamenia syömään.
” Toivottavasti hän ei pety”, blondi ajatteli itsekseen nostaessaan lähellä olevan laatikon ja katsoi Kibaa, joka oli edelleen shokissa - pahassa sellaisessa.

”Kiba hei, aloitetaan tämä kuskaaminen tai Lee tulee kohta alas ja täyttää päämme ajatuksille kylien yhteistyöstä ja treenaamisesta ja veljeydestä ja ties mistä muusta”, Naruto sanoi työntäen laatikon brunetelle, joka huokaisi.

Naruto otti itselleen uuden laatikon ja lähti Kiba perässään yläkertaan. Jos Gaara oikeasti tarvitsi apua asiassa kuin asiassa, blondi auttaisi tätä vaikka monta vuorokautta. Hän ei jättäisi ystävää pulaan, ei edes niinkään yksikertaisessa hommassa kuin tavaroiden kantaminen. Blondi huokaisi kantaessaan isoa laatikkoa portaita ylös Kiban seuratessa perässä, totta kai hän olisi paljon innostuneempi auttamaan, jos kyseessä olisi taistelu.

”Kohta tämä on ohi!” Lee sanoi energisenä tullessaan heitä vastaan portaikossa, ”ei teillä ole enää kuin reilut viisitoista kerrosta jäljellä!”

”Lee, kiltti, pidä suusi kiinni”, Kiba ärähti blondin takaa. Ulkoapäin rakennus ei näyttänyt niin suurelta, koska kerroksia näkyi vain viidestä seitsemään maan päällä, loput olivat alla. Brunette päätti pitää huolen ettei osallistuisi enää seuraavaan ryhmätappeluun. Ainakaan vähään aikaan.

Lee jatkoi matkaansa kellariin, Naruto ja Kiba ylimpään kerrokseen. He kulkivat Gaaran toimiston ohi, mutta ovi oli nyt kiinni.

”Hän taitaa tarvita rauhaa työskentelyyn”, blondi ajatteli jääden katsomaan ovea, ”Gaara taitaa työskennellä kovastikin, tosin totta kai, onhan hän Kazekage.” Naruto silmistä näkyi kunnioitus, mitä hän tunsi tuota punatukkaista nuorukaista kohtaan. Gaara oli noussut kaltoin kohdellusta jinchûrikista kylän arvostetuimmaksi henkilöksi.

”Naruto! Pidä tauko vasta kun olemme saaneet edes osan tavaroista kuljetettua!” Kiba sanoi vihaisesti ja sai blondin jatkamaan matkaansa nolostuneena. Naruto ei ollut tajunnut pysähtyneensä ja jääneensä ajattelemaan omiaan.

Kymmenen kerrosta jäljellä. Kahdeksan, viisi, kaksi, yksi. Naruto ja Kiba pääsivät ylimpään kerrokseen, joka oli valoisa ja avara huone, ja jonka nurkkaan Lee oli kipannut kantamansa tavarat. Blondi ja brunette veivät laatikkonsa samaan nurkkaan.

Naruto katsoi mitätöntä tavarakasaa verraten sitä alhaalla odottavaan. Blondi tutki huonetta ja epäili, mahtuivatko muka kaikki tavarat kellarista sinne. Hän pudisti päätään todeten, että kai ne sitten mahtuivat.

”Sitten eikun takaisin alas”, Naruto totesi ja Kiba säesti häntä huokauksellaan. Kaksikko lähti alas juuri, kun Lee pääsi toisen kuormansa kanssa ylös.

----------------------------------------------------------------

Gaara katsoi ikkunasta ulos. Täysikuu loisti pilvettömältä taivaalta ja kello näytti viisitoista yli kahta aamuyöstä.

Kankuro oli lähtenyt selvittämään asioita ja Temari oli puolestaan Konohassa, joten nuorukainen oli toimistossa yksin. Naruto kavereineen kuljettivat edelleen tavaroita ylös, mutta vauhti oli huomattavasti hidastunut ja käytävällä kuului meteliä enää harvoin. Äänistä päätellen Leekään ei vaikuttanut enää järin energiseltä ja kolmikko valitti mitä kantamisiltaan ehtivät.

Gaara vilkaisi pöydällä olevia papereita ja päätti lopettaa siltä päivältä - tai yöltä. Hän kävisi katsomassa millainen tilanne kellarissa oli.

Kävellessään portaita alas, Lee tuli häntä vastaan kantaen vain paria pientä laatikkoa. Punapää nyökkäsi ja jatkoi matkaa alimpaan kerrokseen, jossa Kiba seisoi kellarin ovella.
”Naruto, tuo sinä se viimeinen laatikko!” Brunette sanoi katsoessaan kellariin ja kääntyessään kädet täynnä puutavaraa, hän huomasi alas tulleen Gaaran.

”Melkein valmista”, Kiba virnisti ja lähti Kazekagen ohi portaisiin.

Gaara meni kellarin ovelle ja näki Naruton makaavan lattialla väsyneenä, pieni pahvilaatikko täynnä nauloja vieressään. Kynttilöistä loistava valo leikitteli blondin vaaleissa hiuksissa ja iholla. Hymy hiipi punapään huulille. ”Näinkö sitä työtä tehdään?”

”Ai, Gaarahan se siinä”, Naruto sanoi nostaen hieman päätään lattiasta, ”ei me näköjään ehdittykään tänään raamenille.” Blondi nousi istumaan ja katsoi sisään tullutta nuorukaista, ”mutta onneksi tämäkin työ on nyt tehty, enää vain tämä pieni laatikko, joka tuntuu painavan ainakin tonnin.”

Gaara meni Naruton luokse ja auttoi tämän seisomaan.

PAM

Kaksikko kääntyi katsomaan ovelle, joka oli paiskahtanut kiinni. Punapää ja blondi seisoivat kynttilöiden valossa ihmetellen, mikä oli saanut oven sulkeutumaan. Eihän kellarissa ollut läpivirtausta tai mitään. Naruto meni ovelle, käänsi kahvasta ja työnsi ovea, mutta se ei liikahtanut yhtään. Blondi kääntyi hämmentyneenä Gaaran puoleen, ”lukossa…”

Punatukkainen nuorukainen pysytteli hiljaa katsoen Narutoa, joka pohti mitä sitä nyt tekisi.

”Ei tässä viitsi ruveta seiniäkään tuhoamaan, joutuisin vain korjaamaan nekin”, blondi puhui itsekseen, miettiessään miten Tsunade-baachan reagoisi, jos hän kertoisi, että oli rangaistusta suorittaessaan alkanut tuhoamaan Hiekkakylän rankennusta. Kylmät väreet kulkivat Naruton selkää pitkin.
”Ehkä me sitten vain odotamme, kyllä Kiba tai Puskakulmakarva tulee etsimään, jos tässä kauan kestää”, Naruto totesi mennen Gaaran luokse.

Gaara istahti seinän viereen, blondin istuutuessa aivan hänen viereensä. Kazekage tunsi Naruton lämmön heidän istuessaan kylkikyljessä. He olivat hetken aikaa hiljaisuudessa, kynttilöiden valon leikkiessä muodostamillaan varjoilla. Lopulta Naruto ei voinut olla enää hiljaa:

”Hei…”

Gaara käänsi katseensa blondiin.

”Mennäänkö sitten aamulla syömään raamenia?”

Kazekagea alkoi hymyilyttää. Tämä oli niin Narutoa, ”voisihan sitä mennäkin.”

Naruto innostui ja alkoi selittää eri raamen-ruuista ja niiden makuvaihteluista, Gaaran nojatessa polveensa ja antaessaan vaalean vihreiden silmiensä syödä vieressään istuvaa blondia. Naruton selitys meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kazekage tunsi lämpimän tunteen sisällään katseen hakeutuessa blondin sinisistä silmistä tämän huuliin, jotka näyttivät kynttilöiden valossa normaalia punaisimmilta.

”Gaara?”

Punapään katse palautui Naruton kysyviin silmiin. Silmiin, jotka olivat yllättävän lähellä. Gaara sulki omat silmänsä nopeasti ja pian tunsi blondin otsan omassaan.

”Ei sinulla ainakaan kuumetta ole.”

Nuorukainen avasi silmänsä ja katsoi hämmentyneenä Narutoa.

”No kun, olet ollut jotenkin outo tänään”, blondi vastasi kysyvään ilmeeseen, ”niin ajattelin, että sinulla on kuumetta, kun olet työskennellyt niin paljon.”

Gaara oli hiljaa ja katsoi Narutoa suoraan silmiin.

”Mitä…?” blondi kysyi vuorostaan hämmentyneenä.

Punahiuksinen nuorukainen laittoi kätensä Naruton hartioille ja työnsi tämän selälleen maahan.

”Gaara?” Naruto oli ihan sekaisin mitä tässä tapahtui ja oli tapahtumassa.

Gaara nautti blondin hölmistyneestä ilmeestä tämän ollessa hänen allaan. Hän oli hetkellisesti onnistunut vangitsemaan kaipaamansa tuulen, ja se tuuli nyt katsoi häntä taivaansinisillä silmillään. Nuorukainen lipaisi huuliaan, ja juuri kun Naruto oli sanomassa jotakin, Gaara painoi huulensa blondin huulille.

PAM

”Naruto mikä hemmetti sinul…” Kiba huusi työntäen oven auki ja jääden ovelle silmät pyöreinä tuijottamaan maassa makaavaa Narutoa ja päällä olevaa Gaaraa, ”siis… ööh…”

Gaara vilkaisi blondia jonka aivot taisivat lakata toimimasta, ainakin ilmeestä päätellen, ja siirsi katseensa takaisin ovella seisovaan Kibaan, joka näytti siltä että haluaisi vajota maan alle. ”Voisitko mitenkään…?”

”Ai joo, sori, minäpä tästä… ööh… lähden…” Kiba sopersi kasvot punaisena nolostumisesta, ”anteeksi häiriö…” Brunette veti oven kiinni perässään.

Gaara katsoi blondia, joka tuijotti sulkeutunutta ovea suu auki ja alkoi taas tajuta asioita.

”Tuota ovea piti vetää…?” Siniset silmät siirtyivät epäuskoisina päällään olevaan nuorukaiseen.

Kazekage katsoi viattomana Naruton vieressä olevia pikkukiviä aivan kuin ne olisivat pitäneet omaa tanssishow’taan siinä. Blondi oli itse todennut oven olevan lukossa kokeiltuaan työntää sitä, Gaara vain jätti mainitsematta, että ovea oli vedettävä.

Kaksikko katsoi toisiaan hetken, kunnes vanhempi nuorukainen siirtyi huokaisten Naruton päältä. Tunnelma oli mennyt Kiban paukauttaessa oven auki. Blondi makasi lattialla vielä hetken, yrittäen koota ajatuksiaan. Gaara seurasi vierestä, kun Naruton aivot raksuttivat yrittäessään ymmärtää suudelmaa. Pian blondin kasvot punehtuivat ja hän nousi nopeasti ylös ja karkasi kellarista.

Kazekage jäi katsomaan tämän perään ja raapi takaraivoaan. Ainakaan Naruto ei ollut torjunut hänen suudelmaansa, ehkä se oli ihan hyvä merkki.

Gaara katseli huonetta. Lattialla oli edelleen naulalaatikko, jonka blondin piti viedä mukanaan. Kazekage hymähti ja otti laatikon maasta. Naruto oli lähtenyt niin kiireellä ja unohti tehtävänsä.
”Pitänee käydä muistuttamassa aamuisesta raamenista”, Gaara totesi itsekseen hymyillen, ”ja lähettää Hokagelle viestiä Naruton laiskottelusta, ehkä hän joutuisi jäämään tänne vielä joksikin aikaa.”
Tyytyväisenä suunnitelmaansa, Kazekage lähti kellarista blondin perään.

----------------------------------------------------------------

Risut, ruusut, kommentit, arvostelut, kirjoitusvirheiden bongailut ja kaikki muukin on tervetullutta! :3