Oli iltapäivä ja aurinko paistoi Sunagakuressa. Kiba käveli toimistorakennuksen käytävillä. Hän oli yrittänyt saada Leetä hereille, mutta lopputuloksena brunette oli saanut nyrkistä silmään tummatukan riehuessa unissaan. Kiba irvisti painaessaan varovaisesti silmäkulmaansa, se oli arka ja siihen tulisi varmaan myöhemmin mustelma.

”Pahuksen Lee!” nuorukainen kirosi mielessään ja päätti ettei enää koskaan menisi lähelle nukkuvaa tummatukkaa. Kiba huokaisi, hän ei voi sanoa onneaan hyväksi: ensin hän oli keskeyttänyt Gaaran ja Naruton viime yönä, ja nyt tämä. Brunette nolostui muistellessaan viime yötä, hänen oli tehnyt mieli kaivautua maan alle siinä ovella seistessään.
”Mutta siis mitä helvettiä ne kaksi tekivät?” Kiba mutisi päästessään kerrokseen, jossa Gaaran, Kankuron ja Temarin huoneet sijaitsivat.

”Kankuro!” brunette nuorukainen huikkasi nähdessään itseään hieman pidemmän ja mustiin vaatteisiin pukeutuneen miehen alun tulevan huoneestaan.  Kiba saavutti hänet parilla juoksuaskeleella, ”huomenta.”

”Huomenta”, Kankuro vastasi kääntyen viereen tulleen bruneten puoleen ja virnisti, ”sait varmaan hyvin nukuttua urakan jälkeen?”

”Itse asiassa en, olen tottunut jakamaan sängyn Akamarun kanssa joten nyt oli yksinäistä”, Kiba sanoi hieroen niskaansa nolostuneena, ”vaikka väsynyt sen homman jälkeen olin.”

”Jos sinä nukkumaseuraa haluat, niin minä olen vapaaehtoinen”, Kankuro vitsaili, mikä sai bruneten muistamaan Naruton ja Gaaran. Hänen poskillensa nousi hento puna, ja Kiba yritti äkkiä vaihtaa puheenaihetta, ”oletko nähnyt Narutoa? Hän lähti Gaaran kanssa aamulla syömään, mutta en ole nähnyt häntä sen jälkeen.”

”Oletko käynyt katsomassa toimistosta? Gaaran pitäisi olla siellä tähän aikaan, mutta taivas tietää onko”, mustiin pukeutunut nuorukainen kysyi ja kiinnitti huomionsa Kiban silmäkulmassa olevaan mustelmaan. Hän painoi sitä varovaisesti sormillaan, ”mistä tämä tuli? Ei sinulla tätä eilen ollut.”

Brunette hätkähti kosketusta, Kankuron sormet tuntuivat viileiltä. Vai olikohan hänen oma kehonlämpönsä korkea?
”Äh, Lee löi minua unissaan, kun menin häntä herättämään”, Kiba vastasi tietämättä pitäisikö hänen lähteä kosketuksen alta vai ei. Ehkä hän vaan ylireagoi nähtyään Gaaran ja Naruton lähekkäin? Brunette vilkaisi nuorukaisen ilmettä, tämä näytti hieman huolissaan olevalta, mutta mitään taka-ajatuksia Kiba ei huomannut.

”Sinun olisi pitänyt painaa tähän jotain kylmää, nyt tuosta tulee ilkeännäköinen mustelma”, Kankuro totesi laskiessaan kätensä ja virnisti, ”mutta myöhäistä se nyt enää on. Saat kehuskella muille, että olet ninja jonka nukkuva päihitti. Harmi vain, sinulla kumminkin on hyvännäköiset kasvot, nyt tuo mustelma pilaa ne.”

”Ööh, kiitos?” Kiba ei tiennyt yrittikö Kankuro kiusata vai kehua häntä.

”Mennään katsomaan löytyvätkö ne kaksi toimistosta, olin sinne itse juuri menossa”, tummiin pukeutunut nuorukainen sanoi ja lähti kävelemään portaita päin Kiba perässään.

Kaksikko käveli hiljaisuudessa. Käytävillä kaikuivat vain heidän askeleidensa äänet. Brunette katse harhaili ikkunoista näkyvässä maisemassa, seinillä ja lattioilla, mutta pian hän kyllästyi hiljaisuuteen. Kiba vilkaisi Kankuroa: ”Meidäthän lähetettiin tänne rangaistukseksi vai mitä?”

”Joo”, nuorukainen virnisti, ”teidät myös haluttiin Konohasta hetkeksi pois, ettette aiheuttaisi lisää hankaluuksia.”

Brunette huokaisi, ”jotenkin minä tiesin sen. Sattui todella sopivaan aikaan tämä ”tehtävä”, heti seuraavana päivänä Hokagen puhuttelusta.”

”Tuhositte siinä mittelönne aikana kuulemma huoneenkin”, Kankuro sanoi pysähtyen Gaaran toimiston ovelle ja koputti, ”Gaara, oletko täällä?”

Kaksikko oli hiljaa ja kuulosteli tulisiko vastausta. Hiljaisuuden vain jatkuessa, Kankuro avasi oven ja meni sisään.  Kaksikko pysähtyi nähdessään blondin ja punapään nukkuvan päällekkäin sohvalla.
Bruneten suu loksahti auki ja hän vilkaisi vierellään seisovaa nuorukaista, joka raapi takaraivoaan mietteliäänä.

”Täällähän he olivat”, Kankuro totesi, ”Gaara tosin luistaa töistään.”

”Sekö sinun mielessäsi on tällaisessa tilanteessa?!” Kiba kysyi irrottamatta katsettaan nukkujista.

”Mikä muukaan?”

”No kun, he…” brunette mutisi , ”…ovat noin!”

”Mm”, Kankuro oli aika hyvin selvillä Gaaran Naruto-obsessiosta, vaikka pikkuveli ei siitä koskaan ollut maininnut.  
”Kuten Naruto eilen sanoi, Gaara on Gaara”, nuorukainen huokaisi, ”eli vähän outo.”

”Kuka on outo?” Gaara kysyi avaten silmänsä ja katsoen sisään tullutta kaksikkoa. Tulivat varta vasten häiritsemään vai? Punapää vilkaisi blondia allaan, joka edelleen nukkui sikeästi. Ainakin jollakulla oli hyvät unenlahjat.

”Huomenta”, Kankuro sanoi ja virnisti pikkuveljelleen, joka parhaillaan siirtyi sohvalta omalle paikalleen työpöydän taakse.

”Huomenta”, Gaara vastasi katsoen vuoronperään Kibaa ja veljeään, ”Kiban ja Leen voi lähettää takaisin Konohaan, Naruto jää tänne, koska ei hoitanut työtään loppuun.”

”Sitten jään minäkin!” Kiba sanoi kovaan ääneen katsoen haastavasi Kazekagea. Sekä Gaara että Kankuro katsoivat hämmästyneenä brunettea.  

”Jos minä jätän Naruton tänne yksin, sinä yrität varmasti syödä hänet!” Kiba jatkoi vilkaisten edelleen nukkuvaa blondia, hän ei jättäisi kaveriaan syötäväksi.

Kankuro purskahti nauruun ja Gaara mulkaisi tätä varoittavasti. Kazekage ei voinut väittää vastaankaan, koska jos blondi antaisi hänelle tilaisuuden, hän käyttäisi sen.  Paitsi, että sitä ei varmaan pitkään aikaan tulisi. Eikä Gaara voisi ilman hyvää syytä pitää blondia Sunagakuressa kovin kauaa.

”Mmnh…” Naruto haukotteli ja hieroi silmiään, ”kuka puhui ruuasta?”  
Blondi nousi istumaan ja katsoi jokaista yksitellen.

”Kukaan ei puhunut ruuasta, vaan syömisestä”, Kankuro virnisti, ”paitsi jos joku tässä on ruokaa, niin sinä.”

Gaara huomasi blondin vilkaisevan häntä, juuri heränneenäkin Naruto alkoi hahmottaa ohi mennyttä keskustelua. Kazekage käänsi katseensa kattoon vaikka paljastikin blondin osuneen epäilyissään oikeaan.

”Kiba, keneltä sinä olet jo ehtinyt turpiin saada?” Naruto ihmetteli huomatessaan mustelman bruneten silmäkulmassa, joka tummeni koko ajan.

”Ei sillä niin väliä”, Kiba sanoi mennen Naruton luokse ja ravisteli tätä olkapäistä, ”sinun pitää varoa ettet jää kahden tuon kanssa, muuten neitsyytesi on vaarassa!”

”Kiba, kyllä minä osaan huolehtia itsestäni, ja lopeta tuo!” Naruto valitti, kun hänen päänsä alkoi mennä sekaisin ravistamisesta, ”sitä paitsi, mehän olemme lähdössä täältä pian?”

”Sepä se, ” brunette mutisi masentuneena ja päästi irti, ”me emme ole lähdössä täältä kuulemma vähään aikaan.”

Blondi kurtisti kulmiaan, ”ai miten niin?”

”Sinä jätit sen helvetin laatikon sinne kellariin eilen ja sen takia sinun täytyy jäädä tänne!” Kiba raivosi, ”eikä sinua voi yksinkään jättää, joten minäkin jään.”

Gaara ja Kankuro seurasivat bruneten ja blondin keskustelua kuin mitäkin tennisottelua. Lopuksi tummiin pukeutunut nuorukainen kietaisi kätensä Kiban ympäri, ”ainakin minä saan nukkumaseuraa.”
”Mitä?!” Kiba ja Naruto kysyivät epäuskoisina yhteen ääneen ja katsoivat Kankuroa silmät pyöreinä.

”Niin niin, sinähän sanoit, ettet saanut unta viimeyönä, koska et ole tottunut nukkumaan yksin.  Joten tulet siis minun kanssani nukkumaan, johan minä niin tuolla käytävällä ehdotin.”

Brunette katsoi Kankuroa ja toivoi kuulleensa väärin, ”minä taidan mieluummin nukkua Naruton kanssa kiitos vain…”

”Ei se onnistu, Narutohan tietysti nukkuu Gaaran kanssa,” Kankuro sanoi aivan kuin se olisi ollut päivänselvin asia maailmassa.

”Siis… mitä?” blondi oli nyt ihan pihalla tästä keskustelusta, miksi hän joutuisi nukkumaan Gaaran kanssa ja Kiba Kankuron kanssa?

”Hyvä, nyt kun se on päätetty, voinen varmaan jatkaa keskusteluani Naruton kanssa?” Kazekage sanoi katsoen isoveljeään ja brunettea.

”Naruto!” Kiba karjaisi ja puraisi Kankuroa saaden tämän irrottamaan otteensa. Naruto nousi vauhdilla sohvalta ja juoksi bruneten kanssa ovesta ulos.

”Sinne menivät”, Kankuro sanoi virnistäen katsoessaan ovelle ja hieroi kättään, jossa nyt komeilivat bruneten hampaanjäljet, ”eivät näköjään kestäneet pientä kiusaamista.”

”Pitää ilmoittaa vahdeille, etteivät päästä heitä kylästä ulos”, Gaara totesi hymyillen itsekin ja siirtäessään katseensa pöydällä odottaviin paperikasoihin, blondi ei palaisi vähään aikaan, joten punapää voisi hieman katsella töitään.

”Minä käyn ilmoittamassa ja annan sinulle työrauhan”, tummiin pukeutunut nuorukainen virnisti edelleen ja lähti auki jääneestä ovesta ulos.

----------------------------------------------------------------

”Lukossa?” Kiba sanoi epäilevästi kokeillessaan huoneensa ovea, joka ei suostunut aukeamaan. Brunette vilkaisi viereisen oven kanssa tappelevaa Narutoa. Kaksikko oli yrittänyt päästä kylästä ulos keinolla millä hyvänsä, mutta eivät onnistuneet edes muuttaessaan muotojaan naisiksi. Heidät oli käännytetty porteilta naurun saattelemana. He olivat siis joutuneet hyvästelemään Leen, joka oli iltapäivästä lähtenyt Konohaa kohti.

Nyt kello viittä yli kymmenen illalla ja kaksikko yritti päästä huoneisiinsa, joiden ovet Kankuro oli aikaisemmin käynyt lukitsemassa. Ilma oli viilentynyt huomattavasti päivästä jolloin aurinko paistoi korkealla taivaalla.

”Sama täällä”, Naruto totesi luovuttaneena, ”mitä nyt teemme? Nukumme käytävällä vai?”

”Yöt ovat kylmiä täällä, niin kiitos ei”, Kiba sanoi istuutuen seinän viereen, ”onko kaikki käytävän ovet lukossa?”

Blondi kokeili jokaisen huoneen ovea yksitellen, jonka jälkeen nyökkäsi.
”Voisimmehan me mennä hotelliin yöksi!” hän tajusi hetken päästä mietittyään erinäisiä yöpymismahdollisuuksia.

”Ai millä rahalla?” brunette tokaisi, ”minun rahani ainakin olivat huoneessa, ja jollet sinä kanna kukkaroasi koko ajan mukana, niin meidät vain nauretaan taas pihalle.” Naruton masentumisesta Kiba arvasi blondinkin rahojen olevan lukossa olevan oven takana, ”onko muita ideoita?”

Kaksikko mietti yhdessä, mutta kummallekaan ei tullut enää yhtään paikkaa mieleen. Naruto tuli Kiban viereen istumaan, jotta he saisivat toisistaan hieman lämpöä, kun käytävä kylmeni koko ajan.

”Täällähän te olette!”

Brunette ja blondi nostivat katseensa lyhyen matkan päässä olevaan toiseen brunetteen nuorukaiseen. Kibalta kesti hetken tajuta, että siinä seisoi Kankuro, koska hän ei ollut koskaan nähnyt tätä ilman kasvomaalauksiaan ja päähinettään.

”Teitäpä saa odottaa”, Kankuro sanoi virnistäen, ”ette kai ajatellut yötänne tässä viettää? Teidän tavarat on jo viety meidän huoneisiimme.”

”Kyllä ajateltiin”, nuorempi brunette tokaisi ja ennen kuin tajusikaan, Kankuro oli tullut viereen ja nostanut hänet syliinsä.
”Ja ei kun nukkumaan, prinsessa”, nuorukainen sanoi iloisesti ja kääntyi blondin puoleen välittämättä sylissään rimpuilevasta ja kiroilevasta Kibasta, ”sinuakin odotetaan, joten mene edeltä.”

Naruto katsoi hieman epäröiden kumpaakin brunettea, mutta lähti kumminkin kävelemään edeltä. Pari kerrosta ylöspäin päästyään Kankuro huikkasi hyvät yöt ja vei edelleen rimpuilevan Kiban huoneeseensa.
Blondi meni Gaaran ovelle, epäröi ja juuri ennen kuin hän ehti koputtaa, ovi avautui. Punapää seisoi ovella pelkät yöhousut jalassa, jolloin Naruton teki mieli tehdä täyskäännös. Hän ei ollut tähän henkisesti tai fyysisesti valmis.  Siitä huolimatta blondi ei saanut katsettaan irti paljaasta ihosta edessään.

Gaara hymyili katsoessaan Naruton reaktiota ja vetäisi tämän huoneeseen, ”tänne tulee kylmä, jos pidät ovea kauan auki.”
Kazekage meni istumaan sängylleen, joka sijaitsi huoneen toisella puolella ikkunan alla. Se oli tarpeeksi leveä, että kaksi miehen alkua pystyi helposti nukkumaan siinä yhdessä. Tosin, jos se olisi pienempi, he nukkuisivat lähempänä toisiaan. Gaara katseli sänkyään ja päätti hankkia pienemmän mahdollisimman pian.

Punapää vilkaisi Narutoa, joka oli mennyt istumaan nurkkaan ja katsoi häntä epäilevänä.
”Mikset tule tänne nukkumaan? Sinulle on erillinen tyyny ja peitto”, Gaara kysyi hieman ihmettelevästi, miten blondi nyt näin reagoi, kun aiemmin aamupäivällä hän oli ollut aivan toisenlainen?

”Sinä kumminkin yrität jotakin.”

”Ehkä”, Gaara totesi tosissaan, hän ei vannonut, että voisi pitää näppejään erossa vieressä nukkuvasta blondista.

”Eli minä en tule nukkumaan sinne”, Naruto mutisi hampaidensa välistä, ”heitä minulle peitto niin nukun täällä.”

”Sinä siis et todellakaan halua nukkua kanssani?”, punapää kuiskasi ja hänen ilmeensä muuttui surulliseksi. Kazekage katsoi blondia hetken kunnes heitti peiton tälle, jonka jälkeen Gaara sammutti valot ja meni maaten selkä Narutoa päin.

Blondi katsoi hieman yllättyneenä sängyllä makaavaa nuorukaista, hän ei uskonut onnistuvansa niin helposti, mutta jostain syystä hänen oli paha olla. Naruto vilkaisi sylissään olevaa peittoa ja sitten sänkyä.  Ei se sitä ollut, etteikö hän olisi halunnut nukkua Gaaran kanssa, mutta blondia alkoi nolottaa hirveästi, kun hän sitä ajatteli.
Naruto kamppaili itsensä kanssa. Osa hänestä halusi kivuta sänkyyn, koska pelkäsi loukanneensa punapäätä, ja osa taas piti turvallisempana pysyä nurkassa.

Gaara kuunteli silmät auki sängyssä, mitä blondi tekisi. Kuullessaan hiljaisia läheneviä askelia hän hymyili tyytyväisenä, Naruto oli tarttunut syöttiin. Tuntiessaan blondin tulevan sänkyyn, Gaara esitti nukkuvaa, koska hän tiesi tämän varmistavan nuorukaisen silmien olevan kiinni. Liikkeen loputtua Kazekage vilkaisi olkansa yli ja näki blondin makaavan selkä häneen päin. Punapää kuunteli Naruton hengitystä, joka ensin oli kiivas, mutta pikkuhiljaa se vaihtui hitaammaksi ja lopuksi blondi tuhisi tyytyväisenä.

Kazekage kääntyi toisinpäin. Gaaran katse kulki keltaisesta hiuspehkosta alas Naruton paljaaseen niskaan ja ennen kuin nuorukainen ehti mitään ajatella, hän oli painanut huulensa blondin iholle.

”Mmnnh…” Naruto huokaisi unissaan, jolloin Gaara säpsähti ja siirtyi kauemmaksi. Kazekage vilkaisi blondin niskaa ja näki kaksi tekemäänsä punertavaa jälkeä.

”Naruto alkaa kyllä taas raivota”, punapää ajatteli itsekseen, mutta hymyili lopulta ja silitti blondin sekaisin olevia hiuksia. Eihän sitä tarvinnut murehtia kuin vasta aamulla.

”Öitä”, Gaara kuiskasi nukkuvan Naruton korvaan ja painoi päänsä tyynyyn, vaikka tiesi ettei pystyisi nukkumaan silmäystäkään blondin nukkuessa suojattomana siinä vieressä. Koko yö menisi hänellä hänen itsensä pidättelemiseen.

----------------------------------------------------------------

A/N:
On se muuten jännää miten jotkut sanat on vaa tuolla pää syövereissä eikä niitä tiedosta ennen kun ne kirjoitetaan jonnekkin. Tässä kun kirjoitin tuon "Naruto-obsession" olin sen jälkeen mitä hemmettii 'obsessio' tarkottaa? Tuli kirjotettuu jotain mitä en edes itse ymmärrä. Pakkomiellettä olin ajatellut ja tuo sitten tarkoittikin sitä, mä oon tällee piilosivistynyt :33
Mutta jos jollakulla olisi hyviä juonenkäänteitä niin voisi hieman vihjaista, koska itse olen tällä hetkellä lukossa. 0=) Jos siis haluatte seuraavan osan ilmestyvän kohtuullisessa ajassa :DD
Risut, ruusut, virheiden bongaukset, kommentit, arvostelut ja mitä keksittekin on tervetullutta! ^w^