Tavallaan.

Nuori blondi poika katsoi itseään rikkoutuneesta peilistä. Kuvajainen jonka poika näki oli väsyneen ja murtuneen näköinen. Blondin takana kuului kuinka ovi meni kiinni ja askeleet menivät joka hetki pois päin. Olihan Sakura varoittanut Narutoa rakkaus suruista, oliko poika kuunellut pinkki hiuksista tyttöä silloin? Ei, ei ollut.
Blondilta tippui pari kyyneltä lattialla lojuvien sirpaleiden päälle, hetken kuluttua poika kääntyi ja meni tyhjälle sohvalle missä vielä hetki niin hänelle rakas korppi hiuksinen poika oli istunut.

Kaksi viikkoa myöhemmin.
Naruto käveli masentuneena kylän katuja pitkin Sakura rinnallaan joka yritti parhaansa piristää ystäväänsä.
*Kuule Naruto, ehkä on ihan hyvä vain että sinun ja Sasuken suhde kariutui.*
Poika katsoi Sakuraa hiustensa takaa. Hieman hölmistynyt ilme naamallaan.
*Kun katsos, muistathan varmaan kuinka varoitin hänestä... Siis onhan hän meidän ystävä ja todella rakas ja kaikkea mutta jos et ole sattunut huomaamaan niin hän on aika hmm no, siis hän on Sasuke kai tajuat?*
*Sasuke on Sasuke ja juuri siksi minä niin häntä rakastankin. Si, sinä et vain tajua.*
Naruto painoi katseensa alas maahan.
*Etkö huomannut kuinka hän odotti sitä milloin hän voisi iskeä kaikkein pahiten?*
Silloin pojan päässä napsahti jokin, tuskin hän itsekkään tietää sitä.
*TOTTAKAI MINÄ SEN TAJUAN. LOPETA JO SE SASUKESTA JAUHAMINEN!!*
Poika huusi päin Sakuran naamaa itku kurkussa, vasta kun hän lopetti huutamisen hän tajusi mitä oli tehnyt ja päätti paeta paikalta.
Vielä ennen kuin hän lähti poika mutisi hiljaa anteeksi ja ampaisi hurjaan juoksuun.
Sakura jäi hiljaa seisomaan siihen missä he kumpikin vielä äsken olivat olleet.

Naruto juoksi suoraan kotiinsa niin lujaa kuin vain jaksoi taisi siinä matkan varrella Sasukekin olla mutta Naruto ei jäänyt ottamaan siitä selvää.
Poika paiskasi ulko oven voimalla kiinni ja häi huohottamaan yksin hämärään eteiseen.

Pari päivää myöhemmin.
Sakura ei enään ollut käynyt Narutoa katsomassa viimeisen välikohtauksen jälkeen.
Poika ei ollut siivonnut sitten Sasuken ja hänen eronsa jälkeen jotenka paikat alkoivat jo pölyttyä.
Naruto istui keittiössä syömässä ramenia pelkät shortsit jalassaan, blondin syöminen kuitenkin keskeytyi kun joku koputti ovelle.

Hetken päästä kun Naruto pääsi ovelle ja avasin sen niin pojasta tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Ulkona seisoi Sasuke, kumpikaan ei sanonut mitään tai tehnyt mitään. Ehkä siksi että Sasuke odotti että Naruto tekisi jotain tai sanoisi jotain tai toisin päin.
Alku järkytyksen jälkeen Narutolla oli vain yksi päämäärä sulkea ovi mahdollisimman äkkiä ja jättää Sasuke ulkopuolelle.
Juuri kun Naruto oli paiskaamassa ovea kiinni Sasuke otti ovesta kiinni ja katsoi blondia syvälle silmiin.
*Naruto meidän täytyy puhua.*
Blondi vain katsoi toisen silmiin takaisin.
Kun mitään ei tapahtunut Korppi hiuksinen poika aloitti.
*Naruto mitä voin sanoa? Olen täysi idiootti kun jätin sinut ja nyt sen tajusin. Annathan anteeksi?*

*En, tajusin että minun on tavallaan ollut helpompi nyt kun emme ole yhdessä. Odotit vain  milloi voisit hyökätä. Sinä tiesit että menen helposti rikki... Parempi olisi vain ollut jos en olisi näyttänyt sisintäni sinulle.*
Naruto katsoi vakavissaan toista.
Sasuke meni hetkeksi niin ymmälleen Naruton kylmyydestä että hän vain haukkoi happea.
*Mutta minä rakastan sinua. NARUTO minä todella koko sydänmestäni rakastan sinua.* Sasuke tunsi kuinka pala nousi kurkkuun, poika laittoi kätensä silmiensä päälle. Hän ei saisi näyttää Narutolle kuinka heikko hän oli ilman toista. Sitten se tapahtui ilman mitään varoitusta, Sasuken jalat pettivät alta ja hän lyyhistyi Naruton eteen.
Blondi poika meni hämilleen tästä eikä tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä.
*Sasuke tule sisälle. *Naruto sanoi ja ojensi korppi hiuksiselle kätensä.

Sasuke katsoi Narutoa ja otti tämän kädestä kiinni.
Sisällä Naruto johdatti Sasuken sohvalle ja sanoi. *Minä annan sinulle anteeksi.*
Sasuke katsoi toista hämillään.
*Minä en tahtonut satuttaa sinua.* Korppi hiuksinen soperti.
*Minä tiedän sen.* Naruto sanoi hymyillen ja sen jälkeen suuteli toista.