TEEN MADNESS
Toinen luku

Blondi hoippui tuolillaan, juotuaan seitsemännen juomansa. Sakura oli ostellut drinkkejä suunnilleen samaan tahtiin kuin kaverinsa, mutta hänen tasonsa oli ainakin tuplasti vahvempi. Tyttö hikotteli tuolillaan, nojaten otsansa pöydän pintaan. Myös Sasuke oli humalassa, mutta huomattavasti lievemmin kuin kaksi muuta. Hänen täytyi näet varmistaa olevansa ajokunnossa vielä illan päätteeksi.
    
‘Jos he eivät kohta lopeta ryyppäämistä niin en tiedä mitä minä oikein teen’, korppihiuksinen ajatteli seuraten kahden teinin kikattelua. Naruto supatti Sakuralle jotain tyhmää, saaden kaksikon kikattelemaan vielä kovemmin.
      
“Minusta tuntuu että annan kohta ylen…” pinkki neito tiskin ääressä valitti silmät ummessa, päästyään nauramiselta. “Pitää päästä pois täältä…” tyttö sanoi yhtäkkiä, lähtien harhailemaan tuoliltaan jonnekin ihmisten sekaan. Kello oli varmaan likelle puolenyön, ja poikakaksikko oli istunut baarintason ääressä jo reippaan tunnin. Naruto oli niin omissa aatteissaan ja humalassa, ettei tuskin edes tajunnut ystävättärensä poistumista.
      
“Joko joit tarpeeksi?”
      
Naruto alkoi nauraa, osaksi kai itselleen, osaksi Sasuken esittämälle kysymykselle ja osaksi ei kai yhtään millekään. “Tilaa vielä yksi. Vielä yksi ja sitten…” pojan pää valahti vasten pöytää, ja hän olisi varmaankin kaatunut lattialle, ellei Sasuke olisi kiepauttanut kättään hänen yläkroppansa ympärille, jolloin blondi sai taas oman kontrollinsa.
      
“Ehkä olet juonut tarpeeksi.”
      
Teini ravisti päätään raivoisasti, työntäen tummahiuksisen pojan kädet pois ympäriltään. “Eeeiih, onko sinun pakko tehdä noin?!”
      
Sasuke nosti kulmakarvojaan ihmeissään. ‘Mitä minä nyt tein?!’ “Heh, sinä tosiaan olet outo…”
    
“Niihh…”
      
Sasuke katseli ympärilleen etsien katseellaan jotakin tai jotakuta. “Se kaverisi taisi lähteä. Mitä sinä aiot?” hän kysyi, laskettuaan katseensa taas takaisin seuralaiseensa.
      
“Kotiin… Tai ei, tilaa vielä yksi…” poika horisi, saaden Sasuken hämmentymään entistä enemmän.
      
“Sinä tosiaan et ole tainnut juoda ennen…” hän huomautti, painottaen »et» sanaa lauseessaan.
      
“En niin.”
      
“Selvä… Voinko saattaa sinut jonnekin? Missä sinä asut?”
      
Blondi alkoi jälleen nauraa. “En minä vaan muista. Kotona!”
      
Korppi huokasi, miettien syvästi miten olikaan päätynyt kyseiseen tilanteeseen. “Niin, aavistin sen… Missä kotisi on?”
      
“Missä on koteja… Koti… Millainen sana!”
      
“Ei… Ei, kun sinä et nyt ihan ymmärtänyt…” poika yritti saada nuorempansa ymmärtämään jotain - tai edes vastaamaan jotain järjellistä, mutta siitä ei näyttänyt tulevan mitään. ‘Perhana, en voi jättää häntä tännekään…’ “Onko sinulla auto?”
      
Teini leikitteli tyhjällä drinkkilasillaan, kunnes toinen poika otti sen pois ennen kuin se rikkoutuisi. “Niin?”
      
“Autoko? On! Hieno auto onkin”, blondi nauroi hysteerisenä omalle vitsilleen, samassa kun Sasuke lähti taluttamaan tätä ulos klubirakennuksesta. Ovimies katsoi kaksikkoa kummissaan, muttei sanonut sanaakaan.
      
“Minkä merkkinen autosi on?” vanhempi poika kysyi, kun he olivat saapuneet parkkipaikalle.
    
“Sellainen Skoda Auto… Se on jossain tässä lähellä…” blondi tihrusteli ympäristöä, etsien katseellaan autoa josta puhui.
      
Sasuke huokasi. “Kuules… Tässä ei ole yhtäkään Skodaa. Onko sinulla auto vai ei?!”
      
“Ei se ole minun auto kun Shikamarun.”
      
Korppi länttäsi käden naamalleen. “Olisit heti sanonut… Tule.”
      
“Tulenko minä vai vietkö sinä minut?” humaltunut teini kikatteli jälleen, kun hänen kaverinsa lähti repimään häntä kädestä kohti hopeista Mersua, joka oli parkkeerattu keskelle parkkialuetta. “Onko tuo sinun autosi?”
      
“On. Mene sisään.”
      
“Äiti kielsi, ettei saa mennä tuntemattomien miesten autoihin”, Naruto sanoi totisena, mutta selvästi kuitenkin vitsaillen. Sasuken pinna alkoi pettää.
      
“Mene. Sisään. Nyt.”
      
Lyhyempi poika teki pienen kumarrusta muistuttavan eleen. “Kyllä teidän korkeutenne.” Hän astui sisään avoimesta ovesta pelkääjänpaikalle, siinä missä Sasuke itse siirtyi auton toiselle puolelle ajamaan.

-----------------------------------------------

Shikamaru istui vihreän Skodansa etupenkillä, odotellen. Hänen aikeinaan oli ollut heittää kaikki ystävänsä kukin omiin koteihinsa, mutta matkan teko oli keskeytynyt kun Sakura oli yhtäkkiä huutanut jotain ja syöksynyt etuovesta ulos penkkaan oksentamaan.
      
“Pulmallista…” poika ratissa tuumi, nähden peruutuspeilinsä kautta että Kiba oli sammunut takapenkille. Sakura kakoi ulkona yhä, eikä siitä tuntunut tulevan loppua.
      
Haku oli ilmoittanut kävelevänsä eikä Inosta tai Narutosta ollut tietoakaan, joten kyydissä olivat tällä hetkellä vain he kolme. Sakuran palattua takaisin sisään, otti Shikamaru nenästään kiinni, vilkaisten sairaan näköiseen tyttöön vieressään.
      
“Haiset.”
      
Tyttö naurahti kolkosti toisen toteamukselleni. “Maistun.”
      
“Hmm…” poika äännähti, startaten sitten moottorin uudelleen lähteäkseen liikkeelle.
      
“Aja hitaasti tai alan taas voida pahoin”, Sakura kommentoi vielä ennen kuin auto lähti köröttelemään eteenpäin.

-----------------------------------------------

Sasuke pyyhki otsaansa hiestä. Hänen matkakumppaninsa oli viimein hieman rauhoittunut, keskittyen nyt vain katselemaan sivuikkunasta ulos, auton kiitäessä tiellä. He olivat matkanneet jo joitain kymmeniä minuutteja, ja radio soi kokoajan vaimeasti heidän ajonsa aikana. Sasuke rummutti etusormillaan rumpukomppia vasten rattia, yrittäen keskittyä ajamiseen.
      
“Minne sinä viet minua?” Naruto kysyi yhtäkkiä, irrottamatta katsettaan ikkunasta.
      
“Minun luokseni.”
      
“Missä sinä asut?”
      
Mustatukkainen huokasi huojennuksesta. ‘Hän kuulostaa hieman selvenneeltä…’ “Lähellä.”
      
Blondi nyökkäsi ja sulki silmänsä. Hänen päänsä tuntui raskaalta ja sumuiselta, ja hän oli varma että kuolisi pian väsymykseen.
      
Korppi vilkaisi matkustajakaveriaan, joka näytti nukahtaneen. ‘Hyvä.’ Kääntyessään takaisin tien puoleen, poika ravisti päätään. ‘Minun pitää pysyä valppaana kun ajan…’
      
Auto ajoi tyhjällä tiellä vähän normaalia hitaampaan tahtiin. Yhtä ainutta vastaantulijaa ei näkynyt. Ulkomaailma tuntui kuolleen. Kello oli nyt reilut yksi yöllä, ja kuski haukotteli rattinsa takana. ‘Kunhan pääsen kotiin, menen heti nukkumaan…’ poika ajatteli, vilkaisten sitten taas nopeasti pelkääjänpaikalle. ‘Ai niin…’
      
Auto hidasti keltaisen omakotitalon kohdalla, kurvaten sitten sen pihassa olevalle ajotielle. Poika ratissa ei jaksanut ajaa autoaan edes talliin saakka, vaan hyppäsi pihatiellä suoraan ulos, kiertäen sitten auton toiselle puolelle.
      
“Hei herää.” Ei mitään reaktiota. “Herää!” Ei vieläkään mitään. Sasuke tarttui nukkuvaa kaveriaan kiinni molemmista olkapäistä, ravistaen tämän hereille. “Herätyyys!!”
      
“Mi-mitäh?” blondi kysyin unenpöppöröisenä, pidellen kiinni päästään. “Missä minä olen…?”
      
Vanhempi poika hymyili, toivoen vain pääsevänsä äkkiä nukkumaan. “Minun luonani, tule ulos autosta. Voit nukkua täällä tämän yön”, hän sanoi, ojentaen sitten kätensä toisen avuksi.
      
Blondi tarttui käteen edessään, joka vetäisi hänet voimalla ulos autosta ja lähti sitten vetämään kohti omakotitalon ovea. Teini oli kaatua portaissa ennen ulko-ovelle menoa, mutta sai kuin saikin toisen pojan avustuksella pidettyä itsensä pysytyssä.
      
“Asutko sinä yksin tässä…?” Naruto kysyi siristellen silmiään ja katseellaan tutkien kaksikerroksisen omakotitalon ovea johon oli kauniin kirjaimin kirjailtu nimi Uchiha.
      
“En”, Sasuke vastasi lyhyesti, avaten sitten oven heidän edessään ja avustaen humalaisen teinin sisälle kanssaan.
      
Sisällä ensimmäinen näky aukesi laajaan olohuoneeseen, jossa massiivinen sohva jakoi keittiön ja olohuoneen omiksi erillisiksi tiloikseen. Olohuoneen perältä johtivat portaan yläkertaan, jossa makuuhuoneet ja wc ilmeisesti sijaitsivat.
      
“Missä olet ollut?!” kuului tympääntynyt huuto yläkerrasta, kun talossa olija kuuli poikien tulon. “Kuka tuo on?”
      
Poikien katseet etenivät eteisestä ylös portaita, joiden päässä mustahiuksinen henkilö seisoi. Pitkät hiukset oli sidottu suttuisesti niskaan ja henkilöstä näki selvästi, että hän oli juuri noussut sängystä herättyään kaksikon tuloon.
      
“Tämä on tuota… tuota… Minkä sanoitkaan nimeksesi?” Sasuke ihmetteli, katsoen poikaa otteessaan.
      
“Naruto.”
      
“Hän on Naruto”, korppi korjasi lauseensa toiselle henkilölle portaitten päässä, joka vain silmiään pyöritellen palasi makuuhuoneeseensa.
      
Blondi riuhtoi kenkänsä pois, hoiperrellen sitten kaverinsa perässä kohti portaikkoa. “Oliko tuo vaimosi?”
      
“…” Vanhemman pojan kulmakarva värähti. “…Hän on isoveljeni…”
      
Hetken hiljaisuus syntyi. Teini naurahti kiusaantuneena ja nielaisi sitten. “Eh, eheheh, aijaa…”
      
Sasuke ravisteli päätään. “Ihan sama… Tule”, hän sanoi ja lähti täysin kaunistelematta raahaamaan nuorempaansa yläkertaan, kiskoen tätä ranteesta samalla saaden teinin kiljaisemaan sekä yllätyksestä sekä kivusta.
      
“Voit nukkua minun sängyssäni. Minä menen sohvalle.”
      
Blondi tuijotti ensin toista sekavin silmin, sitten sänkyä huoneessa, jonne he olivat juuri saapuneet. “Selvä”, poika sanoi, saaden Sasuken hieman häkeltymään, tämän odotettua täysin erilaista vastausta.
      
Mustahiuksinen pohti hetken. “Tai hmm… Mene sinä sittenkin sohvalle. Minä haluan sängyn.”
      
“Mutta juurihan sinä---”
      
“Unohda se, minä haluan nyt nukkua”, korppipoika sanoi, hätistäen teinin pois huoneestaan. “Tässä sinulle viltti. Hyvää yötä.”
      
“Mut---”
      
“En odota näkeväni sinua täällä huomisaamuna kun herään. Hyvää yötä nyt”, Sasuke sanoi tylynä, läimäisten sitten oven poikien välissä kiinni. ‘Olinkohan vähän liian tyly…’
      
Naruto jäi tyhmänä seisomaan paikoilleen, tuijottaen oveen joka oli sekunti sitten lyöty kiinni hänen nenänsä edestä. ‘Ystävällistä…’ Blondi huokasi luovutuksensa merkiksi ja hoippui portaat alas ensimmäiseen kerrokseen. Hän rämähti pitkittäin sohvalle, kietoutuen sitten vilttiin jonka oli saanut toiselta, jaksamatta edes riisua vaatteitaan. ‘Minä en nouse tästä enää ikinä’, hän ajatteli, sulkien silmänsä ja nukahtaen melkein heti.

------------------------------

A/N: Meni ikuisuus tähän XD Kommenttia plz.