Ensimmäinen luku


Kiy juoksi pimeän tiheisessä metsässä. Hänen isänsä oli taas baarissa ja poika on taas karkureitillä. Mutta pidemmällä karkureitillä. Hän oli jo kaukana kotikylästään. Kiy oli ainoa ninja hänen kotikylässään, isän ja äidin jälkeen. Kiyn äiti oli kuollut kuusi vuotta sitten. Äidinsä kuoleman jälkeen isä alkoi juomaan.

Kiy päätti mennä tulenmaahan Konoha-nimiseen kylään. Poika avasi hänen karttansa ja huomasi, että ei ollut kaukana enään Konoha-kylästä. Hän söi vielä viimeisen raamenin ja jatkoi matkaansa hyppien puiden oksien päällä. Hänen vaaleat hiuksensa estivät hänen näköään. Mutta Kiy kuuli jotain. Ihan kuin joku vakoilisi poikaa.
-Mitä ihmettä? Kiy sanoi mielessään ja pysähtyi katsomaan ympärilleen.
-...Ei ketään, poika sanoi mielessään ja huokaisi, mutta kaatui yllättäen maahan.
-Hitto! hän huusi mielessään ja hänen jalkansa punottui oudosti. Kiy katsoi jalkaansa ja huomasi, että hänen jalkassa oli pieni senbon-neula, jossa oli vaarallista myrkkyä.
-Tämäpäs osu todella hyvin, joku miehen ääni sanoi. Kiy katsoi ympärilleen hätääntyneenä. Hän teki in-merkkejä ja nousi suuri vesilohikäärme. Sitä jutsua kutsuttiin Suiryudan no jutsuksi. Vesilohikäärme iski vastustajaan päin. Kiy mietti, että hänen piti paeta taistelukentältä ja hän juoksi haavoittuneesti kohti Konohan-porttia.

Poika käveli tuskallisesti kylän pääkatua. Kipu pahentui koko ajan kävelessään.
-Kiy kestä vielä. Ei se ole maailman pahin kipu minkä sä oot tuntenut, Kiy puhui mielessään ja kaatui maahan. Maailma pimeni samalla ja hän menetti tajuntansa.

Naruto Uzumaki käveli myöhään illalla kylän pääkatua, kunnes huomasi jonkun pienen pojan makaamassa keskellä katua. Hän juoksi pojan luokse ja kysyi:
-Hei ooksä kunnossa? ja katsoi pientä vaaleahiuksista poikaa.
-Tajuton ja vieläpä vesiputouskylästä, Naruto tajusi ja alkoi kantaa poikaa kohti Konohan sairaalaa.

Seuraavana aamuna Kiy heräsi valkoisessa huoneessa kaikkien ympäröivänä.
-Missä mä olen? hän kysyi tyhmyydensä vuoksi, kun poika ei keksinyt mitään.
-Joo se näyttää ihan Narutolta ja kuulostaakin, pitkä viirusilmäinen poika sanoi kaikille. Neljätoista ihmistä katsoivat häntä tarkkaan. Se oli hänestä todella ahdistavaa.
-En, enhän mä voi olla Naruto Uzumaki, Kiy sanoi ja katsoi hiljattain ihmisiä. Hän huomasi vaaleahiuksisen pojan, jolla oli ninjamerkki otsassa, siniset silmät ja kolme viirua molemmissa poskissa.
Hän se oli Naruto Uzumaki, Kiyn suuri idoli. Poika oli kuullut hänestä monia tarinoita miten hän auttoi, pelasti ja melkein uhrasi omaan henkeään tehtävissään.
-Narutoo! Kiy huusi ja halasi Narutoa. Monet samastuivat ja yksi niistä sanoi, että toi poika on todella suloinen. Kiy meni takaisin sänkyyn ja kysyy:
-Keitä te olette? ja nimen selvitys alkoi: Oli Yamatoa, oli Hinataa ja Sakuraa, mutta tuskin hän enään muista kaikkien nimiä.
-Voidaanko me mennä ulos? Kiy kysyi ja suunnitteli omaa treenamistaan.
-Ei! Ei missään tapauksessa, sanoi joku nuori lääkintäninja Kiylle.
-Sinulta oli poistettu juuri vaarallinen myrkky ja et saa liikua vielä kahteen päivään, nuori nainen jatkoi.
-Toi nuori nainen on Tsunade. Vaikka hän näyttää nuorelta, hän on oikeasti viisikymppinen. Naruto kuiskasi Kiylle ja kaikki neljätoista ihmistä lähtivät pois. Tsunade asteli pojan luokse kansio kädessään. Hän istuuntui pojan sängyn päälle ja alkoi kyselemään.
-No niin aloitetaan. Kerroppa sun nimesi, sukunimesi, ikäsi, pituutesi, painosi, kyläsi ja muita henkilötiedoistasi.
-Mun nimi on Kiy Taki, ikäni on...kaksitoista, pituus satanelkytkuusi, synnyinkyläni on Vesiputouskylä ja kotikyläni on Mizuhi syrjäkylä ja olen genin. Kiy selitti itsevarmasti.
-Ja entäs se paino? Tsunade kysyi ja katsoi poikaa epäilevästi.
-Painoni on kallisarvoinen, Kiy vastasi, eikä halunnut kertoa omasta painostaan . Hän häpesi painoaan.
-Niin mikä se sun paino on?! Tsunade kysyi vielä kerran ja vähän raivostuttavalla äänellä. Naisen ruskeat silmänsä katsoivat Kiya tarkasti.
-En oikein tiedä kato, kun olenhan matkustanut tänne syömättä ja juomatta, poika vastasi.
-Okei jätetään se välistä. Elementtisi? Tsunade kysyi ja siirsi pitkät vaaleat hiuksensa pois tieltä.
-Tuli, maa, tuuli ja salama, mutta enimmäkseen vesi, Kiy vastasi. Tsunade katsoi poikaa kyselevästi, ihankuin kysyisisi "miten se on mahdollista".
-Kato, kun olin kuusi siirsin chakraa paperille. Ensimmäinen paperinnurkka alkoi palaa, toinen alkoi pölyyntyä, kolmas viilsi paperinnurkan ja neljäs rytistyi. Keskelle paperia paperi kostui. Kiy selitti tarkkaan. Nainen oli ihan ymmällään.