A/N:
*katsoo näyttöä*
Mitä helvettiä minä juuri kirjoitin? xD
Noh, siis Gasolinelta sain haasteen, kiitosta siitä ~<3
Yaoita siis en ole kirjoittanut koskaan aiemmin, joten mielelläni ottaisin vastaan palautetta. Huomautan sitten, että olen vielä (melkein) neitsyt, ettei minulla ole petipuuhista kokemusta. Siksi tässä pysytään turvallisesti esileikin puolella, etten vain ryssi mitään pahasti.
Gaaran piti olla seme... Ja siitä tuli jotenkin ukemainen D: Ei sillä, SemeUke-tsydeemithän eivät ole realistisia homosuhteissa, joten ehkä Gaara onkin luonnostaan ukehtava >.> (mikä sana on "ukehtava"? xD)
Gomen tosta Naruton vaaleaveriköttelystä... Kun sana "blondi" ei sopinut tähän xD
Noh, Gasoline, you all, hope you like it ~^.^~
Nimi on random T.T


*****
*****


Orvokkeja iholla


Gaaran huulet liikkuivat Naruton kaulalla, jättäen jälkeensä liilahtavia mustelmia.
Kuin pieniä orvokkeja olisi kukkinut vaaleaverikön iholla.
Naruto ei valittanut, tarjosi kaulaansa Gaaralle vain enemmän, kuin romantiikannälkäinen tyttö, joka oli kohdannut vampyyrin.
Vampyyrihan Gaara olikin, verenhimoinen, kalpea vampyyri, joka halusi imeä Naruton kuiviin. Hän halusi saada vaaleaverikön sydämen sykkimään omaan rintaansa. Lämpimän, rakastavan sydämen, joka pumppasi puhdasta kultaa. Gaara halusi Naruton viattoman suklaasydämen rintansa alle sykkimään, halusi saada sieltä pois tämän kylmän lyijymöhkäleen, joka siellä kituutti murtuneena pieniksi palasiksi.

Gaara valutti Naruton vaaleansinisen paidan löysää kaula-aukkoa alemmas, niin, että näki pojan paljaan, kauniin olkapään. Gaara laski taas huulensa pojan kaulalle, ja puri tätä aavistuksen entistä kovemmin. Naruto henkäisi, mutta rentoutui taas uudelleen, ja painoi selkänsä tiukasti tuolin selkämykseen. Gaara alkoi näykkimään varovasti Naruton ihoa, siirtyen hiljakseen solisluun kohdalle, ja jatkaen sieltä olkapäätä kohden. Kohta Naruton paita ei enää joustanut riittävästi, vaan Gaara veti sen hitaasti vaaleaverikön päältä. Naruton selkää pitkin kävi vilunväristys, kun Gaara alkoi suutelemaan tämän rintakehää. Gaara eteni ylöspäin rintaa, ja päätyi taas kaulalle. Lopulta punatukka kosketti Naruton poskea hellästi, ja suuteli poikaa huulille. Naruto vastasi suudelmaan, pitäen tiukasti kiinni tuolista, jolla istui. Gaara hiveli vaaleahiuksisen käsivarsia, ja tarttui haparoiden Narutoa ranteista. Punahiuksisen suudelmat muuttuivat koko ajan yhä ahnaammiksi ja vaativammiksi.

Gaara istui Naruton syliin, suuteli tämän huulia, nuoli tämän kasvoja kuin koira, raapi tämän käsivarret verille.

Tässä se oli. Tätä se oli. Nyt Gaara tiesi. Nyt hän ymmärsi.

Gaara nousi ylös Naruton sylistä ja laskeutui polvilleen. Punahiuksinen avasi Naruton farkkujen vetoketjun hitaasti, ja veti ne pois vaaleaverikön päältä. Alushousutkin riistettiin Naruton yltä. Gaara katseli ihaillen aikaansaannostaan. Naruton alaston vartalo oli hänen edessään niin puhtaana, niin riettaana. Gaara suuteli vaaleaverikön jalkapohjaa, ja sai Naruton kikattamaan. Gaara vilkaisi Narutoa, ja suuteli jalkaa uudelleen kiusallaan. Naruto hihitti ja anoi armoa.

"Et viitsis, Gaara", Naruto tirskui, "Mun jalkapohjat kutiaa tosi helposti..."

Gaara siirtyi toisen pyynnöstä ylemmäs jalkaan, suuteli Naruton nilkkoja, sääriä, polvia...
Punahiuksinen otti vaaleaverikön polvista tukea, ja kurottautui suutelemaan poikaa pehmeästi huulille. Gaaran silmiin oli syttynyt pilke. Hento ja katoavainen, mutta siellä se oli, vasemman silmän oikeassa alanurkassa. Gaaran normaalisti utuiset silmät katselivat Narutoa, söivät Narutoa, nauttivat Narutosta, palvoivat Narutoa, ihannoivat Narutoa.

Gaara veti vaaleaverikön pystyyn vain kaataakseen hänet sängylle. Naruto näytti hukkuvan valkoisiin lakanoihin.
Gaara hiveli Naruton poskea. Vaaleaverikkö hymyili säteilevästi Gaaralle.
Kummallakaan ei ollut aikomustakaan mennä nukkumaan.


***


"Ei koskaan enää."
"Hyvä on. Ei koskaan enää", Gaara vastasi ääni onttona.

He olivat juuri heränneet toistensa syleilystä, vaihtaneet aamukasteisen suudelman, syöneet paahtoleipää.

Gaara katseli tiskaamattomia astioita tyhjin silmin. Näin se meni. Elokuvan lopputekstit olivat leimahtaneet ruutuun. Päänäyttelijät eivät tapaisi toisiaan enää ikinä.
Gaara joi kahvikupistaan siemauksen. Hän oli tyyni. Gaaramainen. Viileä kuin rahtilaivallinen jäätelöä. Ei häntä kiinnostanut.

Jos Jumala oli olemassa, miksi näin sai tapahtua?

Naruto kiinnitti vyönsä ja virnisti vaivautuneesti: "Ei tää homma vaan toimisi, dattebayo. Mulla on mun elämä, sulla on sun elämä."
Gaara katsoi Narutoa, kasvot kuin kivestä valettuina.

"Mene."


Naruto lähti.
Gaara katsoi perään, sivellen kahvikuppiin painettua "Hyvää huomenta" -tekstiä.
Ei Gaaralla ollut oikeutta pysäyttää Narutoa. Vaaleaverikkö olisi jo pian sen roosahiuksisen tytön luona, suutelisi tätä, kuiskaisi tytön korvaan kauniita sanoja. Ehkä pari törkeääkin huomautusta, jotka saisivat tytön punastumaan ja lyömään Narutoa.
Niin asiat oli luotu. Kettu oli päässyt irti Gaaran asettamasta ansasta.
Gaaralla ei ollut oikeutta edes huutaa sen perään. He eivät olleet luvanneet toisilleen ikinä mitään.


Olisiko kaikki voinut olla helponpaa?
Jos Gaara olisi kuiskannut Naruton korvaan edes yhden kauniin lauseen?
Naruton hinta olisi ehkä ollut vain kolme kaunista sanaa.


*****
*****