Konoha, kauniisti kukoistanut salainen ninjakylä. Kaikki on hyvin edeltävistä sodista huolimatta. Hokage johtaa kylää, siviilit tekevät töitään, ninjat hoitavat tehtäviään, oppilaat käyvät ninja-akatemiaa. Mutta on eräs ninjaoppilas, joka usein rikkoo sääntöjä, karkaa tunneilta tai ei edes oikein käy akatemiassa, ei ole kovinkaan opettajien tai oikeastaan kenenkään muiden aikuisten suosiossa ja sotkee paikkoja kylässä. Tälläkin hetkellä häntä jahtaa pari joonin tasoista ninjaa pitkinpoikin Konohaa. Kukahan tämä häirikkö mahtanee olla?

''Pysähdy!'' huutaa eräs joonin.
''Menet liian pitkälle!'' huutaa toinen joonineista.

He jahtaavat tätä häirikköä ympäri kylää, mutta kiinni saamatta. Pari kojua on sekaisin hänen ansiostaan. Häirikkö hymähtää vastaukseksi ja nopeuttaa vauhtiaan. Ennen pitkään jooninit saartavat häirikön umpikujalle, joka on roskalaatikoita täynnä. Niiden takana on kuitenkin seinä, jonka yli voi hypätä laatikoiden avulla. Tämä häirikkö päätti kokeilla tätä tapaa. Juuri ennen kuin jooninit oli saada hänet kiinni, nuori oppilas lähti matkaan. Hän itse onnistui kaataen samalla laatikot perässä olevien ninjojen päälle.

''Perhana. Kunnes pääsemme täältä niin saat katua, Noriko!'' toinen heistä huusi.

Tämä Norikoksi kutsuttu häirikkö kuuli toisen joonineista ja kääntyi heihin päin vastatakseen.

''Pää kiinni. Vaikka kuinka yrittäisitte, ette kuitenkaan mua kiinni saa!''

Kyllä. Häirikön nimi on Uzumaki Noriko. Uzumaki Naruton ja Hyuuga Hinatan ainoa tytär. 13-vuotias akatemiaa käyvä Konohan häiriöninjaoppilas. Hänellä on pitkät, lantioille asti olevat punaiset hiukset, taivaan vaaleat ja sitäkin hieman vaaleammat siniset silmät, ruskea huppari, oranssi paita ja mustat housut ja hanskat. Ulkonäöltään ja joissakin määrin luonteenpiirteiltään hän muistuttaa äitiään, mutta luonne on suurimmaksi osaksi peritty isältään. Samoin myös sukunimi.

''Hitto. Odotahan nyt vain paikoillasi niin saamme vietyä sinut takaisin akatemiaan.'' sanoi toinen joonineista hänelle samalla noustessaan laatikoiden seasta.
''Ja mähän en mihinkään akatemiaan muutes mene. Uskokaa jo!'' Noriko huusi heille ja lähti uudelleen juoksuun.

Samalla mittaa jooninit lähtivät juoksemaan punatukan perään. Kuitenkin tuloksetta. Jonkin aikaa siinä juostessa Noriko alkoi väsyä. Mutta tiesi sen, että jos hän pysähtyisi, se merkitsisi samaa kuin luovuttaminen. Joten hän päätti harhauttaa heidät kannoiltaan menemällä mahdollisimman monimutkaisia reittejä. Vaikka hän kuinka yritti, vanhemmat ninjat pysyivät joka tapauksessa nuoremman perässä.

*Voi hitto!* kirosi hän mielessään. *Miten mä oikeen saan noi karistettua mun perästä* jatkaen ja samalla taaksepäin katsoen.

Koska Noriko katsoi taaksepäin, hän ei huomannut eteensä tullutta ninjaa, joka sai hänet kiinni pitkän ajojahdin jälkeen.

*Mitä?!* hän ajatteli kun tajusi olleensa kiinni.
''Mitä hit- Päästä mut irti!!'' huusi punatukka yrittäen samalla rimpuilla otteesta, mutta turhaan.

Perässä olevat jooninit kuulivat häirikön huudon ja nopeuttivat vauhtiaan, kunnes olivat paikalla.

''Ihmettelinkin miksi Noriko huudahti, mutta te saittekin hänet kiinni.'' ensimmäinen kahdesta jooninista sanoi.
''Mutta en ymmärrä kuitenkaan sitä, että vaikka me kuinka yrittäisimme, emme saa häntä kiinni.'' toinen sanoi vielä jatkaen ''Mutta heti kun sinä olet täällä, saat tytön hetkessä kiinni! Kuinka te oikein teette sen, Naruto-sama?!''

Henkilö, kuka sai Norikon kiinni, oli Uzumaki Naruto. Konohan eliitti-ninja, joka taidoiltaan oli vertaansa vailla. Monet ihmiset koko kylässä kunnioitti häntä suuresti. Hän on lämmin sydäminen, lupauksensa pitävä, rehellinen ja luotettava ninja. Mutta Noriko ei vain näe asiaa aivan samalla tavalla...

''Syy saattaa olla esimerkiksi se, että ette vain ole häntä askelta edempänä.'' hän sanoi rauhallisena.
''Ja säkö muka oot?!'' ärähti Noriko.

Naruto käänsi katseensa tytärtään kohti sanoen:

''Voitkin miettiä sitä näiden sinun useiden karkaamis kertojen perusteella.''

Noriko rypisti kulmiaan. Häntä ärsytti suunnattomasti. Aina kun hän yritti lähteä akatemiasta, hänen isänsä tuli, otti kiinni ja toimitti takaisin akatemiaan. Punatukka päätti kerta toisensa jälkeen sen olevan viho viimeinen kerta, muttei koskaan ollutkaan. Joka kerta, sama juttu. Ja vaikka hän miten paljon yrittäisi, hän ei mahtanut isälleen mitään. Ei, vaikka sitä kuinka sitä tahtoi.

Lopulta Naruto lähti viemään Norikoa takaisin akatemiaan. Tytär ei pyristellyt vastaan, koska hän tiesi ettei kuitenkaan onnistuisi. Hän vain katsoi ankeana maata kohti.

Heidän saapuessa akatemian porttirn eteen, Naruto tokaisi tyttärelleen:

''Ole sitten kunnolla, äläkä taas karkaa. Tämä on jo toinen kerta tänään.''
''Joo joo...'' Noriko vastasi ja jatkoi ''En karkaa...''

Naruto katsoi tytärtään hieman säälien, mutta käänsi kuitenkin katseensa ja poistu paikalta. Noriko katsoi nopeasti taakseen. Todettuaan isänsä lähteneen hän oli valmiina juoksemaan poispäin. Mutta vartija kuitenkin huomasi hänet ja huusi:

''Odottappahan vähän, nuori neiti!''

Noriko kuuli huudon ja kaatui maahalleen maahan säikähdettyään. Hän nosti päätään ja huusi takaisin:

''Oliko sun IHAN pakko olla siinä juuri kun yritin lähteä?!!''
''Olen vartija. Minun pitää olla tässä vartoimassa. Se on työtäni.''
''No voi... Mrrrhh!!'' Hän ärähti ja nousi takaisin pystyyn.
*Että ku noi aikuiset osaa ottaa päähän!* Noriko ajatteli siinä seistessään.

Hän havahtui ajatuksistaan ja lähti kävelemään kohti koulua.

''Tulitkin juuri sopivasti. Välituntikin loppui juuri.'' vartija totesi hymyillen.
''No jippii.'' Punapää vastasi aukaisten ovet ja mennen sisälle.

Noriko käveli pitkin sisätiloja etsien kotiluokkaansa. Löydettyään etsimänsä, hän asteli sisään. Kaikki muut olivat jo luokassa. Muut käänsivät katseensa sisälle tulevaan Norikoon.

*Miks kaikki melkein aina kääntää katseensa muhun päin, kun tuun luokkaan? En tajuu.* Noriko ajatteli.

Hänen ajatuksensa havahtuivat, kun hän kuuli sen saman tutun äänen, jonka hän kuulee miltein aina kun tulee luokkaan.

''Katsos, sehän on itse apina! Saivatko ne tyypit jälleen sinut kiinni?''

Tämän jälkeen Norikon katse kääntyi väkisin huutajaan. Henkilöön, ketä hän ei voinut yksinkertaisesti sietää.

Tämä henkilö on Hyuuga Hanako. Norikon pikkuserkku. Hyuuga Nejin ja Tentenin nuorin tytär. Hänellä on mustat, Norikon hiuksia jonkin verran pidemmät kahdella ponihännällä olevat mustat hiukset, pitkä vihreä hihaton paita, jossa on punaista reunoissa ja siinä rintojen kohdalla kolme punaista sanottaisiinko nyt pidikettä. Aivan kuten äidillään, kun hän oli noin 13-14 vuoden ikäinen. Lisäksi hänellä on siniset housut. Kasvonpiirteiltään hänellä on äitinsä, Tentenin kasvot, mutta isänsä, Nejin silmät. Hän omaa myös jälkeisen vanhempansa tavoin Byakuganin. ''Apina'' on Hanakon keksimä haukkumanimi Norikolle. Hän sai nimensä siitä, koska hän on yleensä yhtä äänekäs kuten apina.

''Heh. Mitäs luulet? Miks mä muuten täällä oisin, sokea?'' Noriko vastasi.

''Sokea'' on puolestaan Norikon keksimä haukkumanimi Hanakolle. Hän taas sai nimensä siitä, koska jälkeen mainitulla on valkoiset silmät ja usein on niin, että jos on valkoiset silmät, on sokea.

Mustatukka nousi pystyyn ja alkoi kävellä kohti punatukkaa vihaisen näköisenä. Hän inhosi Norikon tapaa puhua. Hän inhosi sitä, vaikkei hän tiennyt miksi. Ehkä varmaankin juuri siksi, koska hän on itse tottunut siihen, että hän ja muutkin puhuvat ''kunnollista kieltä'' kuten esimerkiksi 'Minä', 'Sinä', Miksi' tai 'Olisin'.

''Kun puhut minulle tai kenellekkään muille, puhuisit edes kunnollista kieltä!!'' Hän ärähti.
''Mitä hittoo se muka haittaa? Häh?! Mä puhun sillä tavoin kun mä ite haluun!'' Noriko vastasi.

Joskus tytöt osasivat tapella jopa turhistakin asioista. Milloin mistäkin. Aina istumapaikasta käytöstapoihin. Heidän riideltyään jonkin aikaan, eräs luokkalainen alkoi puhumaan

''Tuota, voisitteko olla ystävällisiä ja lopettaa riitelynne?'' kuului vaimea ääni vierestä.

Tytöt lopettivat hetkeksi nähdäkseen, mistä ääni tuli.

Ääni tuli Haruno Toshiolta. Luokan hiljaisin ja lyhyin poika. Kaikkia vähän yli päätä lyhyempi. Mutta hän on myös Norikon ainoa kahdesta ystävästä toinen niistä. Haruno Sakuran vanhempi kaksoispojista. Hänellä ei ole isää tai hän ei ole ainakaan hänestä mitään koskaan kuullut. Hänellä on yllään vihreä T-paita, jossa on violetilla värjätyt kirjaimet T ja H. T on sama kuin Toshio ja H sama kuin Haruno. Yllään myös ruskeat shortsit. Hiukset ovat lyhyet mustat ja silmät vihreät. Hiljaisuuden lisäksi Toshio on myös luokan kiltein ja hyvä tapaisin. Hän toivoo aina rauhaa ja sen takia juuri kun joku luokassa tappelee kovasti käyttäen väkivaltaa, Toshio juokee aina pois luokasta, koska hän pelkää. Monikaan ei usko että hänestä voi edes tulla ninjaa noiden seikkojen takia. Mutta hän itse uskoo voivansa tehdä sen. Itseluottamusta ei ainakaan puutu ja hyvä niin.

''Toshio on oikeassa. Miksi turhaan tapella, kun siihen ei ole edes taaskaan aihetta?'' kuuluu toinen ääni, mutta vain eri suunnasta.

Toinen ääni oli taas Haruno Shigeru. Haruno Sakuran nuorempi kaksoispoika ja siinä samalla Toshion nuorempi veli, vaikkakin näyttää tätä nähden huomattavasti vanhemmalta. Hän on myös Norikon toinen kahdesta ainoasta ystävästä. Mutta toisin kuin veljensä, hän on huomattavasti sosiaalisempi ja itsevarmempi. Hänellä on mustat, toisen silmän päälle menevät ja takaa pystyssä olevat hiukset, musta paita, jonka päällä on vihreä, vaakaviivoilla koristettu liivi ja valkoiset shortsit. Hän on veljensä tukena melkein jokaisessa asiassa. Hanakon tavoin, joskus Shigerukin osaa ottaa Norikoa päähän aikalailla.

''Ja ny teki tähän puututte? Ja eiks myö kaks muutenkin yleensä tapella?'' vastasi Noriko kulmaansa kohottaen.
''Niihän te teette. Muttei vaa ymmärretä miksi? Ei tossa teidän tappeluissa ole päätä eikä häntää.'' Shigeru totesi.

Tytöt mulkaisivat molemmat häntä päin. Noriko ajatteli mielessään:

*Aina tuo sama juttu. Lakkais jo puuttumasta näihi juttuihin ku ei kuulu niille millään tavoin!*

Kun Noriko oli ajatuksissaan, Hanako tuuppasi hänet kumoon. Noriko nousi heti pystyyn ja alkoi huutamaan täyttä kurkkua Hanakolle.

''Mistä hyvästä toi sitten oli?!'' huusi hän ja toinen osapuoli vastasi:
''Ihan siitä hyvästä, että haukuit minua, hemmetin torvi!''
''Mitääh?!'' Punatukka huusi ja jatkoi ''Sinä pikku-''

Jokainen oppilaista alkoi huutamaan puolustukseksi tytöille. Milloin Hanakolle, milloin Norikolle. Jokaisen huuto kuitenkin päättyi kun opettaja tuli luokkaan huutaen:

''Nyt loppu tuo möykkääminen! Kuuluu opettajien huoneeseen saakka!''

Oppilaat havahtuivat ja käänsivät katseensa ovea päin.

''Kerta kaikkiaan...'', mumisi opettaja itsekseen.

Opettaja on taas nimeltään Umino Iruka. 41-vuotias, chuunin tasoinen ninja-akatemian opettaja. Hän oli joskus pitkä aika sitten myös Konoha 12/11:n opettaja. Hän vaikuttaa välillä nykyisten oppilaidensa mielestä varsin ankaralta ja ilkeältä, vaikkei olekkaan sitä todellisuudessa. Oppilaat vain luulevat niin.

''Sensei!'' Kaikki oppilaat huudahtivat yhteen ääneen.