Locked into the mirror
Luku 2


”M-mitä sinä juuri sanoit, Katori-veli?” Shigo kysyi järkyttyneenä.
”Minä olen se joka tappoi veljesi”, Katori vastasi.

Shigo katsoi järkyttyneenä Katoria. Hän ei voinut uskoa, että Katori oli se joka oli tappanut hänen veljensä. Shigo pudisti päätään merkiksi siitä, ettei uskonut. Katori nielaisi ja avasi suunsa sanoakseen jotain.

”En valehtele”, Katori sanoi hiljaa.
”Valehtelet! Aivan varmasti sinä valehtelet!” Shigo huusi surullisena ja järkyttyneenä.

Katori pudisti päätään. Katori ei tiennyt miksei Shigo uskonut häntä. Katori toivoi, että Shigo uskoisi häntä. Mutta Shigo ei halunnut uskoa. Sakura katsoi Katoria epäilevästi. Sakuralla oli tunne, ettei tuohon mieheen kannattanut luottaa. Hän laittoi kätensä Shigon olkapäälle.

”Shigo. Hän ei valehtele”, Sakura sanoi ja katsoi Shigo.

Shigo käänsi katseensa Sakuraan. Shigo katsoi Sakuraa silmiin ja näki, että Sakura oli tosissaan. Sitten hän käänsi katseensa Katoriin ja katsoi tätä silmiin. Shigo näki Katorin silmät Sakuran silminä. Nyt Shigo värähti ja astui muutaman askeleen kauemmaksi Katorista. Nyt hän joutui uskomaan, että Katori oli tappanut hänen veljensä. Viha alkoi hyökyä Shigon sisällä.

”Sinä! Kuinka olet kehdannut uskotella minulle olevasi hyvän tahtoinen ja rauhanomainen? Minä luotin sinuun! Uskoin, että olit minulle kuin toinen veli! Ja nyt sinä tunnustat, että olet tappanut isoveljeni!” Shigo huusi vihaisena ja surullisena.
”Shigo. Minä... Minä voin selittää”, Katori aloitti.
”Ei! Sinulla ei ole mitään selitettävää!” Shigo huusi.

Shigo ei enää voinut hillitä raivoaan. Se oli kasvanut niin isoksi, ettei hän voinut hallita sitä enää. Shigo löi nyrkillään kohti Katorin kasvoja. Katori väisti Shigon iskun kevyesti, mikä suututti Shigoa vielä enemmän. Shigo yritti löydä Katoria, mutta tällä kertaa kunailla. Katori väisti taas. Sakura hypähti suosiolla taaksepäin ja katseli Shigon ja Katorin välistä taistelua. Shigo vihasi Katoria tällä hetkellä sydämensä pohjasta. Juuri nyt Shigo halusi tappaa tämän millä hinnalla hyvänsä. Shigon silmistä valoi kyyneliä surusta. Toisaalta hän halusi tappaa Katorin ja toisaalta hän ei halunnut satuttaa tätä. Sitten hänellä ei olisi enää ketään johon turvautua tarpeen tullen. Hän oli nyt seitsemän vuotta turvautunut Katoriin. Elänyt tämän kanssa, hänen pikkusiskonaan. Ja nyt Shigo halusi tappaa hänet. Shigo ei tiennyt miten hänen pitäisi toimia. Shigo sai ajettua Katorin puuta vasten. Hän kohotti kunain päänsä yläpuolelle, valmiina tappamaan Katorin. Mutta nyt kun hän katsoi maahan istunutta Katoria, muistot valtasivat hänen mielensä. Alkoi sataa vettä. Shigo katsoi Katoria ja piti kunaita yhä päänsä yläpuolella. Shigo katsoi Katoria jonka lyhyet ruskeat hiukset olivat painautuneet kiinni tämän kasvoihin.

”Shigo”, Katori sanoi vaimeasti.

Shigo tärisi. Hän ei halunnut enää koskaan nähdä tuota miestä.

”Minä... tapan sinut”, Shigo sanoi hiljaa.
”Shigo. Sinä et ole murhaaja. Toisin kuin minä”, Katori sanoi ja yritti tavoittaa kädellään Shigon paidan helmaa.
”Ole hiljaa!” Shigo huusi ja iski Katoria kunailla.

Katori sulki silmänsä valmiina kuolemaan. Katori ei kuitenkaan tuntenut minkään osuvat itseensä. Hän avasi varovasti silmänsä ja katsoi yllättyneenä kasvojensa kohdalle pysähtynyttä kunaita. Shigo oli pysäyttänyt kunain aivan Katorin kasvojen eteen, hänen kätensä tärisivät.

”Hitto... En pysty”, Shigo sanoi vaimeasti.
”Shigo”, Katori sanoi ja katsoi Shigoa joka oli muuttunut normaalia kalpeammaksi.
”En pysty tappamaan sinua!” Shigo huusi raivoissaan.

Mutta tällä kertaa Shigo oli raivoissaan itselleen. Nyt hän ei enää ollut vihainen Katorille. Hän ei kyennyt olemaan enää vihainen tälle. Se tuntui Shigosta väärältä.
Sakura katsoi hiukan kauempaa Shigoa. Ja siirsi katseensa taas Katoriin.
Shigo käänsi selkänsä Katorille.

”Häivy”, Shigo sanoi vaimeasti.

Katori pysyi hiljaa ja nousi seisomaan. Hän katsoi Shigoa haikeana. Katori ei ollut koskaan ajatellut, että Shigo ei olisikaan pystynyt tappamaan häntä. Katori nimittäin juuri toivoi, että Shigo olisi se joka tappaisi hänet. Katori ojensi kättään tarttuakseen Shigoa olkapäästä.
Shigo kuitenkin astui askeleen eteenpäin.

”Häivy! En halua enää nähdä sinua!” Shigo sanoi vihaisesti.

Katori katsoi Shigoa hetken ennen kuin kääntyi. Hän käveli poispäin Shigosta. Hän kuitenkin pysähtyi ja kääntyi katsomaan Shigoa vielä kerran.

”Minä vain toivoin, että sinä olisit se joka tappaisi minut”, Katori sanoi. ”Pikkusisko”, hän jatkoi hiljaa.

Sitten hän hyppäsi pois näkyvistä. Shigo kääntyi nopeasti ympäri ja katsoi Katorin perään. Shigo oli helpottunut ja vihainen siitä ettei ollut tappanut Katoria. Katsottuaan hetken suuntaan johon Katori oli lähtenyt, hän kääntyi kohti Sakuraa. Hän katsoi Sakuraa kysyvästi.
Sakura nyökkäsi.

”Teit oikein”, Sakura sanoi.
”Kai”, Shigo sanoi hiljaa.
”Luovutko kostostasi?” Sakura kysyi.
”Kyllä”, Shigo vastasi ja kyykistyi silittämään jalkojensa juureen tullutta Nanaa.

Sakura ehdotti Shigolle, että tämä tulisi hänen luokseen joksikin aikaa. Shigo oli suostunut. Shigolla kun ei nyt ollut enää paikkaa jossa olisi.
Parin päivän päästä Shigo oli jo lähes päässyt yli hänen ja Katorin ”välikohtauksesta”. Shigo ei enää ajatellut Katoria vaan keskittyi harjoittamaan lääkintäninja taitojaan. Hän oli edistynyt paljon parin viimeisen päivän aikana. Mutta kyllä Shigo joskus ajatteli Katoria ja mietti minne tämä oli mennyt. Hänellä oli itse asiassa ikävä Katoria vaikka ei myöntänytkään sitä.

Shigo istui huoneensa ikkunan edessä ja katsoi taivaalla tuikkivia tähtiä. Hän tiesi, että kohtaisi Katorin vielä jonain päivänä, ja että hän tappaisi Katorin sen päivän koittaessa.