Locked into the mirror
Luku 5

”Ei! Katori!” Shigo huusi itkien.

Shigo ei voinut uskoa, että Katori oli kuollut. Shigo ei ollut halunnut Katorin kuolemaa ja silti Katori oli kuollut. Shigo painoi päänsä Katoria vasten ja itki. Shigo itki Katoria vasten monta minuuttia. Hän ei vain voinut lopettaa itkemistä. Hän ei pystynyt. Katorin kuolema oli järkyttänyt hänet täysin. Itkettyään useamman minuutin, Shigo nousi ja nosti Katorin selkäänsä. Sitten Shigo suuntasi kohti tuttua jyrkännettä joka oli Konohan ulkopuolella. Shigo tiesi ettei kukaan kiinnittäisi enää tähän aikaan yöstä huomiota siihen, että joku poistuisi kylästä. Shigolla oli hyviä muistoja Konohan ulkopuolelle menemisestä keskellä yötä. Hän ja Katori olivat lähteneet useasti pois kylästä öisin salaisille tehtäville ja ihan vain muuten vain. Shigo hymähti pienesti tuolle muistolle. Mutta nyt hän ei enää tarvinnut tuota muistoa. Ei enää kun Katori oli kuollut.
’Mitä iloa minun on pitää vähät muistoni jos Katori on kuollut?’ Shigo ajatteli ja nosti katseensa taivaalle.

Taivas oli vielä musta ja tähdetön, mutta pian aurinko alkaisi nousta ja tulisi valoisaa. Shigon täytyi kiirehtiä. Kukaan ei saanut huomata, että hän oli poissa aamullakin. Shigo ei halunnut, että kukaan tietää Katorin kuolleen. Pian Shigo saapui jyrkänteelle missä hän oli käynyt useasti Katorin kanssa. Shigo muisti kuinka oli aina huutanut rotkoon. Hän muisti kuinka hänen kaikunsa olivat vastanneet hänelle ja kuinka Katori oli aina nauranut. Shigo katsoi jyrkänteen pohjalla, juuri ja juuri erottuvaan jokea. Shigo laski Katorin selästään ja painoi päänsä vielä kerran Katorin otsaa vasten. Shigo katsoi Katoria vielä kerran ja työnsi hänet alas rotkoon. Shigo katsoi haikeana kuinka Katorin ruumis katosi jokeen. Shigo tiesi ettei näkisi Katoria enää ikinä. Shigo sulki silmänsä. Hänen kasvoilleen valui pari kyyneltä. Shigo pyyhki kyyneleensä ja nosti katseensa taivaalle. Aurinko oli jo alkanut nousta.
’
Sakura on varmasti huolissaan’, Shigo ajatteli ja sulki taas silmänsä.

Shigo teki muutaman in-merkin ja asetti otsansa oikean kätensä keskisormen ja etusormen päälle. Hän oli päättänyt pyyhkiä muistinsa täysin. Hän ei ollut edes harkinnut muistinsa säilyttämistä, vaan hän oli päättänyt sen heti. Shigo mutisi jotain ja piti silmänsä suljettuina. Shigo inahti tuntiessaan otsassaan vihlaisun. Shigo avasi hiukan silmiään. Kaikki Shigon ympärillä pimeni.

Sakura juoksi metsässä Ino ja Hinata perässään. He olivat lähteneet etsimään Shigoa, mutta eivät olleet vielä löytäneet tätä. Sakura oli jo huolissaan. Shigo ei ollut palannut illalla eikä edes yön aikana. Sakura ei tiennyt missä Shigo oli ja oli syystäkin huolissaan. Sakura pysähtyi ja vilkuili ympärilleen. Ino ja Hinata saivat Sakuran kiinni ja hengittivät hetken syvään.

”Pysähdyithän sinä”, Ino totesi ja alkoi etsiä katseellaan Shigoa.

He hajaantuivat. Sakura huusi Shigon nimeä ja yritti löytää tämän keinolla millä hyvänsä. Inokin huusi Shigon nimeä, aivan kuin Hinatakin. Pian Hinata saapui jyrkänteelle missä Shigo oli.

”Sakura! Ino! Löysin Shigon! Hän täällä jyrkänteellä!” Hinata huusi.

Sakura ja Ino juoksivat Hinatan luo, joka oli nyt Shigon luona. He katsoivat Shigoa ja yrittivät saada hänet hereille. Sakura ja Ino paransivat Shigon lieviä haavoja samalla kun Hinata yritti saada Shigon hereille. He kaikki kolme alkoivat olla huolissaan. Shigo ei nimittäin esittänyt heräämisen merkkejä.

”E-eikö meidän pitäisi viedä Shigo sairaalaan?” Hinata kysyi Sakuralta ja Inolta.
”Olet oikeassa”, Ino sanoi.
Sakura nyökkäsi ja nosti Shigon selkäänsä.
”Mennään”, Sakura sanoi.

Sitten he lähtivät kohti Konohaa tajuton Shigo mukanaan. Kun he saapuivat Konohaan, he veivät Shigon heti sairaalaan. Sairaalassa Shigo tutkittiin. Siellä olevat lääkintäninjat sanoivat, ettei Shigo ollut loukkaantunut pahasti tai mitään, vaan hän oli vain tajuton ja hänen pitäisi levätä. Hinata, Ino ja ennen kaikkea Sakura olivat helpottuneet. Nyt he tiesivät, että Shigo oli vain tajuton eikä se ollut mitään vakavaa.
Pian Shigo raotti silmiään. Shigo inahti tuntuessaan kipua otsassaan. Sitten hän nousi istumaan ja katsoi ympärilleen.

”Missä olen?” Shigo kysyi hiljaa.
”Olet näemmä herännyt. Olen iloinen, että olet kunnossa Shigo”, Ino sanoi ja hymyili Shigolle.
”Hä?” Shigo kysyi.
”Sakura! Hinata! Shigo on herännyt!” Ino huusi Sakuralle ja Hinatalle.

Sakura ja Hinata juoksivat huoneeseen. Ja kun Sakura näki Shigon tajuissaan, hän helpottui suuresti.

”Olen niin iloinen, että olet kunnossa”, Sakura sanoi helpottuneena.
”M-minäkin olen iloinen”, Hinata sanoi.

Shigo katsoi Inoa, Sakuraa ja Hinataa ihmeissään. Hän ei tuntenut noita ihmisiä. Hän ei tiennyt miksi he kutsuivat häntä ”Shigoksi”. Hän ei ymmärtänyt sitä.

”Tuota”, Shigo aloitti.
”Niin”, Sakura sanoi.
”Keitä te olette? Missä minä olen? Ja kuka minä olen?” Shigo kysyi.

Sakura, Hinata ja Ino järkyttyivät. He eivät voineet käsittää, miksei Shigo muistanut heitä.

”Mitä tarkoitat Shigo?” Hinata kysyi.
”Niin juuri. Sinä tunnet meidät. Etkö muista?” Ino sanoi.
”Shigo”, Sakura sanoi huolissaan.
”Shigo? Onko se minun nimeni?” Shigo kysyi.
”Kyllä”, Sakura vastasi.
”Shigo, etkö tosiaan muista meitä?” Hinata kysyi Shigolta

Shigo pudisti päätään.
”En… muista mitään”, Shigo vastasi.

Sakura muuttui kalpeaksi ja istuutui lähimmälle tuolille. Hinata istui Sakuran viereen. Ino oli hiljaa ja mietti kaikenlaisia vaihtoehtoja siitä miksi Shigo oli menettänyt muistinsa.

”Shigo tapahtuiko jotain ennen kuin menetit tajusi?” Ino kysyi Shigolta.
”En muista juuri mitään, mutta muistan, että luonani oli joku”, Shigo vastasi.
”Kuka?” Sakura kysyi.
”Joku mies”, Shigo vastasi ja nosti katseensa kattoon.
”Tekikö se mies tuon sinulle?” Hinata kysyi.
”Ei. Hän yritti suojella minua joltakin”, Shigo vastasi ja hymyili pienesti.
”Tapahtuiko sinua suojelleelle miehelle jotain?” Sakura ja Ino kysyivät Shigolta yhtä aikaa.

Shigo oli hiljaa. Hän yritti muistaa mitä tapahtui miehelle, joka oli suojellut häntä joltain. Shigo sulki silmänsä. Hän halusi muistaa, mutta hänen mielensä pysyi tyhjänä.
”Hän…” Shigo aloitti.
”Niin. Jatka”, Hinata sanoi ja istui Shigon sängyn laidalle.
”Hän tippui jyrkänteeltä”, Shigo sanoi vaimeasti.