Locked into the mirror
Luku 8

Shigo käveli Sakuran perässä kotiin. Shigo muisti nyt kaiken sen jälkeen kun Katori oli pelastanut hänet metsästä. Mutta Shigo ei muistanut mitään ennen sitä. Se ei kiutenkaan kiinnostanut Shigoa. Hän muisti nyt kaiken minkä halusikin muistaa.
Pian he saapuivat kotinsa ovella. Sakura avasi oven ja he kävelivät sisään. Heti ensimmäisenä Shigo meni istumaan sohvalle ja sulki silmänsä.

"Menen keittämään teeä. Otatko sinä?" Sakura kysyi Shigolta.
"Joo. Otan", Shigo vastasi.

Shigo tunsi olonsa vapaammaksi. Aivan kuin hän olisi päässyt pois joistain kahleistsa. Shigo mietti mitä tekisi tulevan päivän aikana. Hän ei kuitenkaan keksinyt mitään muuta kuin piirtämisen ja lukemisen. Shigo avasi taas silmänsä ja käveli huoneeseensa. Hän otti kynän ja paperinipun, sitten hän palasi takaisin olohuoneeseen.
Pian Sakura saapui kahden teekupin kanssa.

"Tässä", Sakura sanoi ja ojensi kupin Shigolle.
"Kiitos", Shigo sanoi ja hörppäsi teetään hiukan.

Hän kuitenkin oli tiputtaa kupin. Shigo nuolaisi huuliaan, jotka oli juuri polttanut.
Sakura naurahti.

"Unohdin sanoa, että se on kuumaa", Sakura sanoi huvittuneena.

Shigo loi Sakuraan loukkaantuneen katseen, mutta antoi asian olla. Shigo joi taas hiukan teetään, mutta tällä kertaa hän puhalsi sitä, jotta se jäähtyisi hiukan.
Kun he joivat teetään, Sakura kysyi Shigolta mitä tämä haluaisi tehdä tulevien päivien aikana.
Shigo vain kohautti olikiaan ja sanoi, ettei tiedä. HÄn ei keksinyt mitään ihmeellistä. Sakura ehdotti, että he menisivät vaikka muutamaksi päivää jonnekin rannalle. Shigo nyökkäsi ja alkoi luetella kaikkea mitä rannalla voisi thedä. Sakura kuunteli Shigoa ja naurahti. Hänestä oli mukavaa nähdä Shigo omana itsenään.

Muutama päivä myöhemmin...

"Sakura! Tule jo! Ei meillä ole koko päivää aikaa laahustaa perille!" Shigo huusi Sakuralle innoissaan.
"Tullaan, tullaan!" Sakura vastasi ja yritti pysyä Shigon vauhdissa.

Pian he saapuivat kauniille hiekkarannalle. Shigo laski kantamuksensa hiekalle ja venytteli.
Hän oli odottanut tätä hetkeä jo muutaman pitkän päivän. Vihdoin Shigo tunsi olonsa rennoksi ja rentoutuneeksi. HÄn etsi kassistaan uimapuvun ja meni vaihtamaan ne ylleen.

"Shigo. Menisimmekö ensin käymään mökillä, jonka varasin meille?" Sakura kysyi.
"Okei. Tulen kohta", Shigo vastasi.

Pian Shigo tuli pukukopista päällään mustat bikinit. Hänellä oli myös päällään hame.
Sitten he lähtivvät mökille, jonka Sakura oli heille varannut.
Kun he vihdoin saapuivat mökkinsä luo, heitä odotti vastassa joku vanhus.

"Älkää ihmeessä menkö tuonne", vanhus sanoi käheällä äänellä.
"Miksei? Me olemme varanneet sen muutamaksi päivää", Shigo kysyi tältä.
"Tuo kirottu mökin kuvatus on kirottu. Kaikki siellä olleet ovat kuolleet", vanhus sanoi karmivan synkällä ja totisella äänellä.

Shigo ja Sakura katsoivat vanhusta hämmentyneinä. He eivät olleet juurikaan käsittäneet mitä vanhus tarkoitti.

"Ei millään pahalla vanhus. Mutta me olemme varanneet tuon mökin ja aiomme myös olla siellä", Shigo sanoi.
"Aivan. Me olemme varanneet tuon mökin vain pariksi päivää. Me lähdemme sitten", Sakura sanoi.
"Silloin on jo liian myöhäistä. Se kirottu nainen ei jätä teitä henkiin. Hän vainoaa teitä aivan kuten miestään kuolemansa jälkeen", vanhus sanoi karmivalla äänellä.

Sitten vanhus katosi sumuun.
Shigo kavahti hiukan. Kylmät väreet kulkivat änen selkäänsä pitkin. Hän kääntyi Sakuraan päin.

"Ethän sinä usko tuota vanhaa haahkaa ja hänen kauhutarinaansa?" Shigo kysyi Sakuralta.
"En tietenkään usko. Hän varmaankin vain yritti pelotella meitä", Sakura vastasi Shigolle.

Shigo nyökkäsi ja katsoi epävarmana tuota pahamaineista mökkiä.
Yleensä Shigo ei kavahtanut tai pelännyt kauhutarinoita, mutta tuossa tarinassa oli ollut jotain mikä oli saanut Shigon pelkäämään. Ja siinä tarinassa oli jotain tuttua. Aivan kuin Shigo olisi joskus kuullut sen. Shigo ei saanut mieleensä syytä miksi se kuulosti niin tutulta.

"Shigo? Oletko kunnossa?" Sakura kysyi Shigolta.
"Olen kunnossa. Olin vain ajatuksissani", Shigo vastasi ja hymyili.
"Selvä."

Shigo siirsi katseensa maahan. Kun hän käänsi katseensa takaisin Sakuraan, tämä oli jo ehtinyt ovelle. Shigo huokaisi ja nosti tavaransa maasta. Sitten hän kantoi ne sisälle.

Sisälle päästyään, Shigo ei tuntenut oloaan yhtään sen paremmaksi kuin ulkonakaan. Häntä heikotti ja paleli. Hän vaihtoi normaalit vaatteet päälleen ja istuutui sohvalle. Hän kietoi viltin ympärilleen.
Shigo silmäili mökin olohuonetta, josta saattoi nähdä keittiöön. Paikka vaikutti niin hirveän tutulta. Mutta Shigo ei saanut mieleensa miksi.

"Sakura", Shigo sanoi hiljaa.
"Niin."
"Miksi vuokrasit mökin näin syrjäisestä paikasta? Ympärillähän on vain metsää", Shigo kysyi häneltä.
"En tiedä. Minä vain ajattelin, että mökki vähän syrjäisemmällä olisi mukava", Sakura vastasi Shigolle.
"Jaa..."

Sakura istui Shigon viereen ja kietoi kätensä tämän ympärille. Sakura ehdotti Shigolle, että he menisivät huomenna jo aamusta rannalle. Shigo nyökkäsi. JOspa hän saisi ajatuksensa muualle rannalla, auringon paisteessa.
Pian Sakura nousi ja alkoi etsiä makuuhuonetta. Shigo nousi ja käveli automaattisesti rappusia ylös seuraavaan kerrokseen. Sakura oli seurannut Shigoa.

"Miten tiesit, että makuuhuoneet ovat täällä?" Sakura kysyi Shigolta.
"En tiedä", Shigo vastasi hiljaa.

Shigo käveli takaisin alas. Matkalla hän käänsi katseensa keittiöön. Yhtäkkiä hän tunsi oudon virran kulkevan lävitseen. Yhtäkkiä Shigo näki pöydän kaatuneen ja ympäri keittiötä oli verta. Pian Shigo tunsi jotain lämmintä paljailla jaloillaan. Hänen jaloilleen oli valunut verta. Shigo astui hätääntyneenä muutaman askeleen taaksepäin. Hetken ajan Shigo saattoi nähdä kasvottoman pojan roikkuvan seinällä. Shigo kiljui. Hän kaatui taaksepäin. Shigo kavahti kun hän tunsi jotain käsissään. Shigo nosti kätensä kasvojensa eteen. Ne olivat punaiset verestä. Shigo kiljui yhä.

"Shigo! Onko kaikki hyvin?" Sakura kysyi Shigolta hätääntyneenä ja juoksi alas.

Shigo vain jatkoi kiljumista. Hän ei saanut näkyä mielestään. Hän näki sen yhä. Verisen keittiön ja seinällä roikkuvan kasvottoman pojan.
Sakura kietoi kätensä Shigon ympärille ja rauhoitteli tätä. Lopulta kun Shigo lakkasi vihdoin kiljumasta, hän nukahti. Sakura huokaisi ja kantoi Shigon ylös makuuhuoneeseen, jonne hän oli jo ehtinyt sijata sängyn.
Sakura sammutti valot lähtiessään.

Shigo nukkui. Ja vaikka hän nukkui rauhallisen näköisenä, niin hän oikeasti näki painajaista.