-------Naruto-------
Konohan valot välkkyivät aamuauringossa ja keskustan hiljaisuus sai ajatukset vaeltamaan. Kun kävelin katuja pitkin, muistelin kulunutta iltaa ja yötä. Mitä helvettiä tästä vielä tulisi? Tarkoitukseni oli vain käydä ottamassa lasillinen lähibaarissa, mutta Sasuke perui ja lähdin vaeltamaan vähän kauemmas. Kauemmas tarkoittaa siis kaupungin toista laitaa, mihin kaikki menot yleensä keskittyivät.
Astelin sisään jalopuisesta ovesta, johon oli painettu jo haalistuneella valkoisella maalilla yökerhon nimi Yön tähdet. Irvistin niin tyttömäiselle nimelle, mutta en jaksanut etsiä muutakaan paikkaa. Jalkani olivat rakoilla ja käteni ruvilla viimeisen kolmen päivän ajalta, jolloin olin työskennellyt enemmän kuin laki salli.
Olin heti seitsemäntoistavuotiaana, eli meidän lakiemme mukaan täysi-ikäisenä, värväytynyt armeijaan 4 vuoden pakkopullaan. En voinut luistaa, koska halusin kunnioittaa isääni. Hän oli ollut oman prikaatinsa paras sotilas ja aina valmiina taisteluun. Mikään tai kukaan ei koskaan pysäyttänyt häntä. Siellä hän oli myös kuollut, mikä todistaa hänen olleen vain varomaton. Tai niin väitin itselleni, tosin joidenkin mielestä hän oli vain toiseksi paras. Puhukoot vain paskaa, mutta tiesin oman isäni.
Sasukeen olin tutustunut vasta armeijan koulutuksessa. Ystävyytemme alkoi soppakärhämästä, jossa molemmat halusivat viimeisen mansikkakiisselin. Lapsellista, mutta lopulta kulho lipesi kädestäni ja lensi suoraan Sasuken paidalle. Hän raivostui ja olin saada puukosta, kunnes keittäjä puuttui asiaan ja antoi meille oman kiisselinsä jaettavaksi. Vaikka alkumme ei ollut kummoinen, tutustuimme toisiimme ja olemme nykyään parhaat kaverukset.
Olin kuitenkin päässyt kahden viikon lomalle armeijasta ja valmiina ensimmäiseen vapaaseen iltaan. Vaikka Sasuke peruikin, se ei tarkoittanut etten olisi itse tullut pitämään hauskaa. Hänellä kun oli tärkeämpää tekemistä uuden säätönsä, Karinin, kanssa. Kokosin ajatukseni ja lähdin astelemaan syvemmälle klubiin.
Sisällä oli jo täysi meno päällä, vaikka kello oli vähän yli  yhdeksän. Tunsin basson jysähtelevän maata pitkin rintakehääni saaden sen jyskyttämään. Basson jysähtelyt tuntuivat kuin sähköiskuilta iskiessä jalkapohjiini ja sitten rintaani. Tiesin kaivanneeni sitä huumaavaa juhlimisen tunnetta, vaikka luulin jo päässeeni siitä yli.
Annoin katseeni kiertää hitaasti pitkin yökerhoa. Vasemmalle katsoessani näin narikan ja vaatenaulakon. Tanssilattialla ei ollut vielä paljon porukkaa, muutama hääräili DJ:n kopin ympärillä. Loput istuivat baaritiskillä tai omissa looseissa. Diskoa pitkin kulki myös diskovalojen välke, mikä sai hetkeksi pääni pyörälle. Pudistin päätäni ja suunnistin tiskille.
Tiskillä ei ollut kuin muutama ihminen ja kyyppari. En muutenkaan ollut päässyt juomaan armeijassa, joten en nytkään tilannut kuin yhden kaljan. Otin sen käteeni ja käännyin katsomaan tanssilattialle. Siellä näkyi vain samat tanssijat, mutta nyt kiinnitin enemmän heihin huomiota.
Ensimmäinen tanssija jonka huomasin oli pinkkitukkainen tyttö. Hiukset  olivat lyhyet, näyttivät vaalennetuilta ja ne olivat kuin hattaraa. Hänen ihoaan myötäili tiukka punainen toppi ja musta lyhyt tyllihame. Hän myös tanssi viettelevästi kuin venytelläkseen kehoaan samalla kun diskovalo kiiri hänen ihoaan pitkin. Aina kun diskovalo katosi ja sitten palasi, oli hänen asentonsa vaihtunut kuin diakuva.
Siirsin katseeni hieman oikealle. Toinen tanssija oli selvästi hieman ujompi. Katselin tytön yönmustia, melkein sinertäviä hiuksia, jotka liehuivat hänen yrittäessä tanssia yhtä viehkeästi kuin ystävänsä. Hänen yllään oli melko pitkä löysä sininen toppi ja mustat pillifarkut. Hän välillä katseli säikähtäneesti villiä ystäväänsä, joka ei pelännyt näyttää liikkeitään.
Jos minun olisi pitänyt sanoa eläimet kuvailemaan tyttöjä, olisin valinnut pinkkitukkaiselle jonkin kissaeläimen, niin notkea ja viehkeä hän oli. Tummatukkaiselle olisin valinnut undulaatin, vangitun sielun, joka halusi levittää siipensä.
 
-------Sakura------
Oh, you capture my attention
Carefully listening
Don’t wanna miss a thing
Keeping my eyes on you
 
Salaperäinen vaaleaverikkö katseli meitä. Kiinnitin häneen huomion ja hän silmäili minut ja Hinatan päästä varpaisiin, kuin olisimme olleet näyte-nukkeja jonkun kaupan ikkunassa. Päätin kiinnittää hänen huomionsa vain minuun ja aloin tanssimaan omasta mielestäni notkeasti ja viettelevästi. Hinata katsoi minua arasti ja punastui, kun vedin hänet mukaan tanssiin.
Keikutin lanteitani samalla kun Hinata yritti tanssia mukana. Nautin vaaleatukkaisen katseesta. Se vaikutti luotettavalta ja samalla vaaralliselta. Katsoin häntä haastavasti, mutta pian hän kuitenkin käänsi katseensa pois. Tuhahdin ja jatkoin tanssimista Hinatan kanssa.
 
------Naruto-------
Hörppäsin viimeisen kulauksen kaljasta ja laskin pullon tiskille. Kyyppari keräsi pullon ja minä siirsin katseeni takaisin tyttöihin. Sain melkein epilepsiakohtauksen katsoessani häntä ja valojen välkkymistä. Lumouduin hänen tanssistaan, mutta tunsin kaljan jo pyrkivän ylös. Ryntäsin siis ulos ja oksensin oven eteen. Nostaessa pääni huomasin lervanneeni Sasuken kengille, jonka kainalossa oli joku punatukkainen silmälasipäinen tyttö. Nähdessään minut ja katsoessaan kenkiään Sasuke naurahti.
 ”Ei hele. Jätkällä hieno tervetulotoivotus. Ja meiksi luuli tätä hienostuneeksi paikaksi!” Sasuke naurahti. Irvistin vain hänelle, mutta tiesin Sasuken tuoneen tytön tänne vain juotettavaksi. Hänen ’pettämätön’ taktiikkansa.
 ”Tervetuloa vaa! Sinuna en jois mitää vettä vahvempaa,” sanoin tarkoittaen sanani punatukkaiselle, mutta arvatenkin Sasuke luuli minun kommenttini tarkoitetuksi hänelle. Hänet tuntien juomavalikoimaan kuuluisi vettä naamioituneena gin toniciksi.
 ”Pitäkää hauskaa,” sanoin ja heilautin laiskasti kättäni hyvästiksi. Sasuke teki samoin ja jatkoin matkaani kohti kotia. En voinut lakata ajattelemasta tyttöä. Tapaisinko häntä enään, vai oliko tarinamme tuomittu päättymään ennen alkua?
 
------Sakura-------
Huomasin pojan ryntäävän ulos pää kolmantena jalkana. Lopetin tanssimisen ja menin ovelle. Hinata epäröi hetken, mutta seurasi minua kuitenkin naulakolle. Otin takkini naulakosta ja olin jo marssimassa ovelle. Päätin lähteä seuraamaan poikaa, mutta Hinata kuitenkin esti ideaani.
”Sakura minne nää oot menossa? Neji, Kiba ja Lee on tulossa kohta, etkä sä voi jättää mua yksin Kiban kanssa,” Hinata sanoi. Tiesin hänen olevan oikeassa. Hinata on erittäin ujo, ja asiaa ei paranna hänen ihastumisensa Kibaan. Huokaisin ja laitoin takin naulakkoon. Minun olisi saatava vielä tavata poika.Katsoin haikeana ovelle ja lähdin seuraamaan Hinataa meidän pöytäämme samalla kun ovesta astui sisään söpö tummatukkainen kundi. Olisin mennyt iskemään hänet, mutta hänellä näytti olevan jo seuraa ja mielessäni pyöri eräs toinen. Toisella kerralla sitten. Istuimme Hinatan kanssa pöytään, kun huomasimme klubin oven aukeavan. Sisään asteli tuttu poikakolmikko ja Hinatakin näytti huomanneen heidät. Hän lähti kävelemään naulakoille, kun minä jäin vielä pitämään meille paikkoja.
Näin Hinatan halaavan Kibaa, joka oli ruskettunut sitten viime näkemän. He olivat kundien kanssa olleet lomalla Hiekkamaassa, enkä siis yhtään ihmetellyt Leen palanutta ihoa. Ei ollut mitenkään uutta, että Lee oli porukan ainoa palanut. Hän oli muutenkin kömpelö, ja kaiken lisäksi kusessa minuun. Päästin suustani hermostuneen huokaisun ja hieraisin käsiäni. Olisin halunnut jo mennä kotiin, mutta Hinatan oli pakko nähdä Kiba ennen kuin lähtisi itse Nejin ja muiden sukulaisten kanssa käymään jossain sukuloimassa. Eikä Hinata halunnut kohdata Kibaa yksin poikien kanssa.
Kun porukka saapui pöytään, Lee istui viereeni ja otti käteni omaansa. Nykäisin sen kuitenkin pois, mutta hän vain hymyili viekottelevasti  - vain omasta mielestään. Käänsin katseeni ja nyökkäsin Nejille. Neji ei ollut mikään maailman puheliain tyyppi, mutta silti osasin olla hänen seurassaan.
Ilta kului ja oma mittani alkoi täyttyä. Olin juonut vain yhden siiderin, mutta Leen oli pakko juoda itsensä umpituuteriin. Siihenkin tarvittiin vain yksi kalja, ei edes sitä. Halusin kävellä ulos pois Leen katseiden ja lipevien käsien ulottuvilta, mutta en halunnut jättää Hinataa. Eikä minulla ollut edes avaimia mukana, enkä halunnut vielä pyytää niitä Hinatalta lainaan. Yritin siis jutella Nejille mahdollisimman paljon samalla kun Hinata ja Kiba olivat tanssilattialla.
”Tuu mennää tanssimaa,” Lee sanoi minulle ja ojensi kätensä. En kuitenkaan tarttunut siihen, koska hän näytti muutenkin siltä että horjahtaisi kohta lattialle. Pudistin siis päätäni ja jäin juttelemaan Nejille. Lee ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan riuhtaisi minut mukaan. Hän ei ikinä tekisi minulle niin selvinpäin, joten yritin saada kättäni irti. Lee kuitenkin piti kättäni tiukasti eikä päästänyt minua menemään. Yritin katsoa Hinataan anelevasti, mutta hän oli Kiban lumoissa. Katsoin myös Nejiin, mutta hän vain kohautti olkapäitään kuin ei voisi tehdä asialle mitään. Miehet.Riuhtaisin kättäni kunnolla ja pääsin irti. Leen katse singahti minuun, mutten välittänyt siitä vaan jatkoin matkaani kohti laukkuani. Otin oman laukkuni ja pengoin Hinatan kassia löytääkseni sieltä avaimet. Kun löysin ne, käännyin Nejiin päin.
”Sano Hinatalle et lainaan näitä ja et se pääsee sisään, kunhan vaa soittaa mulle,” sanoin Nejille ja lähdin klubilta. Kävelin pikaisesti naulakoille ja otin takkini. Minun olisi päästävä raittiiseen ilmaan tai muuten pyörtyisin.
 
--------Naruto---------
En halunnut vielä mennä kämpille, vaan halusin nauttia viileästä syysillasta. Kävelin siis hämärään puistoon ja istahdin penkille. En vain voinut lakata ajattelemasta tyttöä ja hänen vartaloaan, joka liikkui niin sulavasti musiikin tahdissa. Ummistin silmäni hetkeksi ja kuuntelin luonnon ääniä.
 
-------Sakura----------
Kun lähdin klubilta ja kävelin kohti minun ja Hinatan kämppää, tunsin katseen selässäni. En uskaltanut vilkaista taakseni, mutta tiesin sen olevan Lee. Hän seurasi minua jotenkin pakkomielteisesti. Kiristin askelteni tahtia ja nykäisin takin päälleni. Kuulin hänen kenkiensä kopinan muutaman kymmenen metrin päässä. Päätin oikaista puiston kautta, mikä ei ehkä olisi viisasta, mutta nopeampaa kuin sen kiertäminen. Katsoin pimeää puistoa, mikä ei houkutellut niin kuin valaistu katu. Se saattoi kuitenkin olla pelastuskeinoni, koska en halunnut olla juopuneen Leen kanssa.
Kun pääsin puiston reunalle, lähdin juoksemaan.

A/N: Kommentoikaa ja kertokaa mielipiteenne. :33