Syrjäytyneen PäiväKirja 2
Oli pimeä ilta. Pienessä talossa kaupungin laitamilla, pienessä huoneessa, pienellä sohvalla heräili nuori ruskeatukkainen poika. Neji katsoi pitkään mietteliäänä missä oli. Pojan silmiä särki taas niinkuin aina kun oli pyörtynyt liiasta rasituksesta. Tenten saapui huoneeseen.
-Huomenta unikeko! Päätit viimein herätä!
-Tenten? Missä minä olen?
Neji lausui mietteliäänä. Hänen päänsä oli aivan tyhjä.
-No tämä on minun kotini. Äiti löysi sinut eilen pyörtyneenä silmät auki ovemme eteen.
-Vai niin.
Neji mutisi hiljaa. Tytön kasvoille nousi huoli kun hän katsoi parasta ystäväänsä. Hän istui sohvalle pojan viereen ja halasi Nejiä hellästi.
-Neji mitä on tapahtunut? Miksi tulit tänne asti kun kaikki muut asuvat lähempänä? Vaivaako jokin mieltäsi?
Tenten nyyhkytti. Neji katsoi hiljaa hänelle niin tärkeää ihmistä. Tilanne oli Nejistä niin ihmeellinen ettei tämä halunnut rikkoa sitä.

Eipä kauaa kestänyt kun ovi lennähti auki ja heidän kovaääninen kaveri ja hömelö mutta silti tosi mukava liikunnan opettaja astuivat sisään.
-Neji-kun!!! Oletko kunnossa?????
Molemmat huusivat yhteen ääneen.
-Joo olen minä. Luulisin. Tenten oliko pakko kertoa heille?
Neji sanoi korviaan pidellen.
-En se ollut minä vaan Gaara. Kerroin asiasta Sasukelle joka kertoi sen yllätys yllätys Narutolle no tietysti blondi kertoi asiasta bestikselleen Kiballe joka kertoi sen Kanguroolle joka lipsautti asian Gaaralle joka tietty soitti salaman nopeasti Leelle ja....
-Juu juu. Ymmärsin jo.
Neji sanoi kun tajusi ettei tytön puheesta tulisi vielä loppua. Hetken Hyuuga vain katsoi kun Lee ja Gai juoksivat hätäisesti ympäri taloa. Se näytti huvittavalta mutta samalla niin huolestuttavalta.
-Aiheutanko todella näin paljon huolta?
Neji mietti hiljaa mielessään. Pian kuitenkin väsymys painoi ja Neji nukahti uudestaan kenenkään huomaamatta.

Neji alkoi nähdä unta eilisestä kauhun nääytelmästä:

Ilta oli siis synkkä ja myrskyinen. Hyuugien kartanossa oli hiljaista. Oikeastaan ainahan siellä oli hiljaista. Hyuugat tunnettiin tiukoista säännöistään ja siitä että nämä eivät puhu paljon. Mutta nyt talossa oli vaan Neji ja Hinata.
Nejiä väsytti. Setä oli käskenyt tätä vahtimaan Hinataa siksi että tytössä oli kuulemma jotain vikana ja koska hänen piti vahtia serkkuaan jopa yöllä hän ei saanut nukkua. Hiashi oli kokouksessa Fukakun kanssa ja Hanabi oli Konohamarun synttäreillä.
Hinata on ollut hiljaa huoneessaan. Neji ei viitsinyt häiritä tyttöä kun tämä sai vihdoin omaa rauhaa vaan ryhtyi tekemään kaikille ruokaa. Kello oli yhdeksän kun Hiashi ja Hanabi tulivat.
Silloin se tapahtui.
Hinata ryntäsi huoneestaan ulko-ovelle. Ensimmäisenä ovesta astui Hiashi. Hinata katsoi isäänsä hetken kunnes otti taskustaan pistoolin ja ampui Hiashia rintaan. Tämä kaatui maahan. Pian pamauksen jälkeen Hanabi tuli sisään. Samoihin aikoihin Nejikin tuli koska halusi tarkistaa mistä ääni tuli. Hanabi ja Neji katsoivat järkkyttyneinä näkyä. Hiashi makasi verisenä lattialla ja Hinata osoitti tätä asella.
-Neesan. Ethän sinä vaan ampunut isää?
-Anna anteeksi Hanabi.
Hinata lausui hiljaa silmät täynnä kyyneliä. Hän tähtäsi siskoaan ja painoi liipaisinta. Sitten Hanabikin makasi lattialla.
-Hinata-sama. Miksi?
Neji sanoi pelokkaalla äänellä. Hinata kääntyi katsomaan serkkuaan ja osoitti poikaa aseella mutta tällä kertaa hän ei painanut liipaisinta. Tai siis hän ei ehtinyt koska Neji tönäisi Hinatan maahan ja lähti juoksemaan kohti kylän katuja. Poika ei hidastanut vaan juoksi kokoajan nopeammin ettei Hinata saisi häntä kiinni. Parin tunnin juoksun jälkeen Neji pysähtyi oven eteen. Poika ei tiennyt kenen talo se oli kunnes näki pienen vaalean-punaisen polkupyörän pihassa.
-Tenten.
Poika lausui hiljaa ennen kuin pyörtyi.

-Neji HERÄÄ!!!!
Neji havahtui kovaan ääneen korvansa juuressa. Hyuuga avasi hitaasti silmänsä ja näki Gain edessään.
-Tenten hän heräsi!!!
Lee huusi kun Gai oli ilmoittanut kaksoisolennolleen Nejin heräämisestä. Pian Tyttö juoksi keittiöstä takaisin olo-huoneeseen.
-Neji miten voit?
-Ihan hyvin. Ei mitään hätää.
-Kuule Hyuuga nyt valehtelet meille!!! Huusit pelosta unissasi se ei ole normaalia varsinkaan sinulle!!!
Gai huusi. Huudosta saattoi kuulla pelon ja huolen. Neji huokaisi syvään. Vaihtoehtoja ei kai ollut.
-Selvä kerron jos uskallatte kuunnella.