You Are My Destiny. Osa 1

Aamu oli valkenemassa Konoha -nimisen kaupungin yllä ja nousevan auringon säteet tunkeutuivat nuoren 16 vuotiaan, Uchiha Sasuken huoneen verhojen raosta ja osuivat häntä suoraan kasvoihin.
 "Ymm...." Sasuke äännähti unisesti ja käänsi kylkeä, mutta se ei enää auttanut, hän oli hereillä.

Sasuke nousi haukotellen istumaan ja venytteli.Sasuke nousi seisomaan ja käveli pukukaapilleen, avasi oven ja alkoi miettiä mitä pukisi päälleen. Lopulta hän valitsi: musta farkut, valkoisen T-paidan ja tummanpunaisen vetoketjullisen hupparin. Hän vilkaisi itseään kokovartalo peilistä ja nyökkäsi tyytyväisenä lopputulokseen. Sitten hän meni kylpyhuoneeseen, huuhteli naamansa, kostutti hiuksiaan ja kampasi ne normaali kampaukselle, eli otsatukka hienosti jakaukselle ja takatukka lainemaisesti pystyyn taakse. Sen jälkeen Mustatukka laittoi siihen hiusgeeliä, että kampaus varmasti pysyisi ja föönäsi ne lopuksi. Kun hiukset, olivat valmiit niin, hän meni keittiöön söi aamupalan, harjasi hampaansa. Sitten Uchiha meni eteiseen, laittoi kengät jalkaansa, otti mustan tekonahkaisen olkalaukkunsa ja lähti ulos.


Samaan aikaan toisaalla, lähellä Konohan keskustaa. eräässä valkoisessa kolmikerroksessa kerrostalossa, mies jonka nimi oli Hoshigaki Kisame heräsi. Hän asui yhdessä pikkuveljensä 14-vuotiaan Suigetsun kanssa. He olivat viikko sitten muuttaneet Konohaan Tokiosta. Kisame käveli huoneensa ovelle, nappasi ohimennen tummansinisen kylpytakkinsa tuolin selkämykseltä, puki sen päälleen ja suunnisti kohti pikkuveljensä huonetta.Kisamen suunnatessa kohti pikkuveljensä Suigetsun huonetta,

poika nukkui vielä sängyssään hyvää unta. Verhot olivat asetettu hyvin ikkunalasin eteen, ja se esti auringon paistamista suoraan Suigetsun kasvoille.
Poika oli käpertynyt lähes kokonaan peittonsa alle, koska hänellä oli kylmä, melkein joka yönä.


Pian Kisame saapui veljensä huoneen ovelle, koputti ja astui sitten sisään sanoen: "Sui -chan aika nousta! ethän halua myöhästyä ensimmäisenä koulupäivänäsi." 
Kisame käveli ikkunalle ja veti verhot sivuun, että aurinko pääsi sisään huoneeseen.
Suigetsu olisi halunnut jatkaa nukkumista, mutta koska tiesi että tänään olisi hänen ensimmäinen koulupäivänsä, ja nousi vastahakoisesti istumaan ja hieroi unisia silmiään ja haukotteli.
"No niin. Reippaasti ylös vaan. Menen laitamaan aamiaista ja lähden sitten melkein heti töihin.”
Kisame sanoi ja käveli huoneen ovelle mutta pysähtyi sitten. "Vai haluatko että tulen saattamaan?" Kisame kysyi nuorimmaltaan.
"Ehditkö s- sinä sitten töihin, jos saatat..?" Valotukka kysyy, vieläkin unenpöpperöisenä isoveljeltään, ja saa avattua sitten silmänsä, mutta varovasti.
Poika haukottelee uudemman kerran"Kyllä kai. Oikeastaan jos olet nopea niin, voi heittää sinut matkalla töihin." Kisame sanoi ja lähti huoneesta.


"Okei.. Kiitos" Suigetsu sanoi ja hymyili väsyneesti isoveljellensä perään, ja nousi sitten sängystä ja
pukeutui tummiin farkkuihin, lilaan lyhythihaiseen paitaan ja vaaleaan hupparin. Sui laittoi kynän ja pyyhekumin, ja lisäksi joitakin papereita koululaukkuunsa ja
petasi sitten sänkynsä, otti koululaukkunsa ja heitti sen olalleen ja lähti huoneestaan suunnistamaan kohti keittiötä.

Kisame hääräsi jo keittiössä. Hän oli käynyt pukemassa päälleen. tummansinisen paidan jossa luki
valkoisella tekstillä: i love fish's ja tummat verkkarit. Suigetsu hymyili Kisamen paidalle. 
"Tuo on se paita jonka ostin sinulle silloin kun olimme huvipuistossa." Poika sanoi ja naurahti.
Kisame nyökkäsi hymyillen "Niin on, sinulla on hyvä maku." ja laski Suigetsun eteen kulhollisen muroja ja kysyi samalla kun kaatoi niihin maitoa.
"No mitenkäs nukuit? et kai palellut?"

Suigetsu istuutui ja tarttui lusikasta, mutta hätkähti kun kuuli Kisamen kysymyksen. Poika oli hetken hiljaa, mutta vastasi sitten,
 "No, palelin taas vähän.." Suigetsu katsoi murolautaseensa ja töni lusikalla muroja liikkeelle, jolloin ne tönivät toisiaan. 

Kisame istui veljeään vastapäätä ja huokaisi. "Sui... me olemme puhuneet tästä. Jos sinulla on kylmä 
niin voit ihan hyvin tulla sanomaan, niin tuon sinulle lisäpeiton." Sitten hän nousi ja meni eteiseen hakemaan aamun postin.
Sui huokaisi ja alkoi syömään muroja hiljaisena.'Ei hän ymmärrä.. tarvitsen jonkun viereeni, mutten uskalla sanoa hänelle sitä.' Poika ajatteli.
Kisame tuli takaisin Konohan sanomien kanssa. "Vai, onko tässä jokin muu syy, kuin pelkkä paleleminen?"
Vanhin veli kysyi puolihuolimattomasti ja istahti omalle paikalleen ja avasi lehden alkaen lukea sitä.

"Ei.. minua vain paleltaa." poika sanoi ja ihmetteli vähän Kisamen kysymystä, ihan kuin hän olisi lukenut tämän ajatuksia. 
Kisame käänsi lehden sivua ja kysyi. "Oletko aivan varma?"
Sui nyökkäsi ja katsahti kelloon, ja huomasi että pian pitäisi lähteä. Poika alkoi syömään murojaan nopeammin, vaikkei ruokahalua oikein ollut.
Sui hotki muronsa ja nousi tuolilta, otti astiansa ja vei ne tiskialtaaseen.
"kyllä olen!" Poika vastasi ja hymyili Kisamelle, meni eteiseen ja alkoi laittaa kenkiä jalkoihinsa.
Kisamekin jätti lehden kesken ja meni laittamaan sandaalit jalkaansa ja odotti nuorimpaansa ja vilkuili samalla rannekelloaan.

"Sinä muutat kuulemma asuntolaan asumaan koulupäivien ajaksi. Kuulostaa hauskalta." Vanhempi veljes sanoi.
Sui katsahti Kisamea.  
"joo.. Ihan kiva kai se on." Poika vastasi ja nosti koululaukkunsa sitten lattialta.
"Valmis?" Kisame kysyi ja laski kätensä ovenkahvalle
"Niin valmis kuin voi olla" Valkotukka vastasi veljelleen ja nappasi vielä takkinsa käsivarrelleen.
"Hyvä." Kisame sanoi, avasi ulko-oven ja antoi Suigetsun mennä edeltä ulos, varmisti vielä, että sekä auton että kotiavaimet olivat mukana ja astui itsekin ulos ja sulki oven perässään.
Se meni lukkoon, äänekkäästi naksahtaen.

Sui oli ehtinyt kävellä ulos ja autolle ja odotti Kisamea avaamaan auton ovia, hymyili ja oli selvästi jo pirteämpi kuin aamulla."Jännittää!" Poika toisti sanaa innoissaan. Kisame avasi veljelleen oven, autonavaimessa olevan kaukosäätimellä, Suigetsu istuutui pelkääjän paikalle, laski laukunsa jalkatilaan ja laittoi itseleen turvavyön ja kiristi sen sopivaksi. Sen jälkeen hän nosti laukun syliinsä.     sitten vanhempi mies, käveli kuski puoleiselle ovelle, avasi sen ja istahti, veti oven kiinni, laittoi oman vyönsä kiinni ja varmisti, että valkotukka olisi valmis. Sitten vanhempi veli, käynnisti auton.

”Muista, että voit soittaa minulle ihan milloin tahansa, jos siltä tuntuu" Kisame sanoi ja hymyili rohkaisevasti. "Tuon tarvittavat tavarat vielä tänä iltana." Mies jatkoi sitten vielä.

"Okei, laitan viestiä päivän kulusta jos saan käyttää kännykkää" Sui vastasi hymyillen. Kisame nyökkäsi, peruutti ruudusta ja käänsi auton sitten pois parkkipaikalta.
Puolentoista tunnin päästä he olivat jo valtatiellä. Kisame laittoi radion päälle. Suigetsu katseli auton ikkunasta maisemia ja hymyili.


Samaan aikaan Uchiha Itachi, Sasuken isoveli, löi piippaavan herätyskellon kiinni, joka oli hänen yöpöydällään, ja jatkoi unia.