Oli jotenkin kylmä ja muutenkin epätavallinen kesä päivä. Deidara ja Naruto kulkivat pitkin pimeää tietä kohti Uchiha-suvun kartanoa. Itachi ja Sasuke eivät olleet tänään koulussa joten Kabuto ja Iruka päättivät että nämä enkelit saivat viedä heidän läksynsä. Mutta edes opettajat eivät tienneet oikeaa syytä Uchiha poikien poissaoloon. Pian Naruto ja Deidara saapuivat ison kartanon luokse. Naruto nielaisi vähän katsoessaan kartanoa. "Täällä siis Sasuke asuu. Karmiva paikka. Tosin vapyyrit kai pitävät siitä." Naruto mietti ennen kuin kolkutti oveen. Pian kiltin näköinen nainen tuli ovelle.
-Päivää...Enkeli pojat! Mitäs asiaa teillä söpöläisillä on vampyyreille? Saammeko juoda vertanne?   Nainen tervehti heitä iloisesti.
-No ei un! Tultiin tervehtää opettajien pyynnöstä Sasukee ja Itachii ja antaa niille läksyi un!    Deidaraa alkoi ärsyttää. Ei hän ollut söpö. Sehän on loukkaus. Miehet eivät ole söpöjä vaan komeita. Oliko hän niin tyttömäinen?
-Vai niin. Tulkaa sisään! Olen muuten Mikoto. Sasuken ja Itachin äiti ja tuo tuolla on mieheni Fukaku.  Nainen esitteli itsensä ja miehensä.
-Sasuken huone on tuolla ylhäällä oikean puoleisen käytävän päässä. Itachi karkasi kotoa mutta tulee pian takaisin. Eli voit odottaa häntä täällä.   Mikoto sanoi hymyillen Uchiha-suvun tunnettua tekohymyä. Naruto lähti kiittäen etsimään oikeaa huonetta ja Dei istui sohvalle hetkeksi kunnes Fukaku ei voinut vastustaa kiusausta.

No ei mennä tähän vielä.

Narutosta oli vaikeaa löytää Sasuken huonetta mutta lopulta se onnistui. Huone oli enkelin mielestä järkyttävä. Koko huone oli aivan sotkussa ja keskellä lattiaa oli pieni poika joka itki. Tämä poika havahtui kun kuuli oven avautuvan.
-Ku kuka siellä?   Sasuke kysyi varovasti.
-Olen Naruto, enkeli luokaltasi. Jos siis olet Sasuke.   Naruto vastasi hiljaa.
-Vai niin. Mitä enkeli tekee täällä?   Sasuke kysyi varovasti mutta vähän rohkeammin kun äsken.
-Iruka-sensei pyysi minua tuomaan sinulle läksyt ja käski aloittaa yhteistä pari työtämme.   Naruto kertoi hymyillen rohkaisevasti.
-Hemmetin Iruka. Se on aina enkeleiden puolella.   Sasuke kirosi senseinsä jo ainakin 300:tta kertaa.
-Miksi Iruka on enkeleiden puolella?   Naruto kysyi viattomalla äänellä. Sasuke huokaisi syvään ettei näyttäisi kuinka punastunut oli.
-No Irukan vanhemmat tappo joku vampyyri ja sitt Hinatan isä pelasti Irukan kuolemalta ja koska Irukalla ei ollu enää vanhempia Hyuugat kasvattivat hänet. En siis ihmettele.  Sasuke kertoi tarinaa ihastukselleen.
-Vai niin.   Naruto vastasi selvästi mietteliäänä. Hetken oli aivan hiljaista.
-Miks mä en voinu tehä tätä työtä vaik Hidanin kaa?    Sasuke marisi hiljaa. Naruton mitta alkoi täyttyä.
-Miks mä en kelpaa??? Oks se siks ett mä oon enkeli??? Vai siit ett mä oon tyhmä ja ylienerginen??? Ooks mä tehy jotain väärää??? Oks muss joku vikana????    Naruto huusi kovaa. Molemmat hätkähtivät. Kumpikaan ei uskonut että enkelistä lähti niin kova ääni.
-Ei. Sus ei oo mitään vikaa. Sä oot täydellinen. Mutt mä oon vampyyri ja sä oot enkeli. Tulisko siit mitään?   Sasuke rauhoitteli enkeliä. Naruto ei ehtinyt ajatella mitään kun huomasi Sasuken lämpimät ja mansikan makuiset huulet omillaan.
-Anteeksi taivas ja helvetti. Naruto minä rakastan sinua.   Sasuke sanoi hiljaa itkien Naruton paitaa vasten.
-Ei se mitään Sasuke. Mäkin rakastan sua.   Naruto kuiskasi painaen poikaa lähelleen.

  Kylillä
-Hei Hidan ja Itachi tiedätkö missä Deidara on? Meidän piti mennä tekemään parityötä puistoon mutta häntä ei näy eikä hän vastaa puhelimeen.   Sasori huokaisi.
-Hänen piti mennä Uchihan kartanoon. Muuten Itachi eikö sinun pitäisi olla kotona?   Hidan pohti.
-Karkasin...Mitä!!! Onko Dei meillä???  Itachi huusi shokissa kun viesti tuli perille tämän aivoihin.
-En tiedä onko hän siellä enää...   Hidan yritti rauhoitella ystäväänsä turhaan.
-On varmasti. Meillä on kiire!!!   Itachi huusi ja kiskaisi Sasorin ja Hidanin mukaansa.

Uchihan kartanon ovi lennähti kovasti rytisten auki. "Äiti on kai kaupassa ja Sasuke angstaa omassa  huoneessaan."  Itachi huokaisi ja tarkasti nopeesti olo-huoneen.
-Tyhjä! Ainoo paikka missä ne voi enää olla on...Kellari.   Itachi nielaisi kovaan ääneen. Hän ei oikeastaan uskaltanut mennä sinne mutta Dei piti pelastaa. Sasori,Hidan ja Itachi aukaisivat kellarin oven. Tai siis Sasori aukaisi. Hidan piti Itachia paikoillaan ettei tämä häipyisi.

Näky oli traumaattinen. Deidara makasi maassa kaula veressä ja ilman vaatteita Fukakun alla.
-Sa-so-ri,Hi-da-n, I-ta-chi te tulitte.   Deidara yritti puhua mutta se sattui. Sasori juoksi enkelin luo tönäisten Fukakun pois blondin päältä.
-Dei ootko kunnossa???   Hidan ja Sasori huusivat yhtäaikaa.
-Nyt olen.   Enkeli hymyili heikosti.
-Isä miten saatoit tehdä vieraille noin!?!?!?   Itachi huusi kuin raivohullu.
-Poikaseni sinuna lopettaisin. Olen yhä vihainen kun karkasit vaikka kielsin. Ja etkö tiennyt että enkelin veri on todella herkullista.   Fukaku nauroi sadistisesti.

-Sasori no danna. Vereni...Puhdista kaulani siltä. Saat itsesi kylläiseksi eikä minun tarvitse pelätä Ero-seninin valitusta.  Dei lausui hiljaa. Sasori punastui. Punatukka tuihotti blondia hetken kunnes kurottautui enkelin kaulalle ja alkoi nuolla verta pois. Deidara pidätteli vaivoin ihanaa tunnetta sisällään. Kun Sasori sai kaiken veren pois enkelin täydelliseltä iholta Hidan toi sidettä ja niin he peittivät pureman jäljet Dein kaulalta.
-Dei oletko kunnossa????   Kuului Sasorille ja Hidanille tuttu ääni ovelta. Ovella oli Izuna,Sasuke ja huolestuneen näköinen Naruto. Izuna selitti tulleensa katsomaan miten veljekset voivat kun kuuli ääniä ja hälytti Sasuken ja Naruton ylä-kerrasta.
-Joo Naru-chan. Itachi,Hidan ja Sasori no Danna pelastivat mut.  Deidara sanoi arasti hymyillen.
-Ero-senin käski tulla kotiin. Naruto sanoi varovasti. Dei nyökkäsi pienesti ja lähti hyvästellen ystävänsä. Myös Naruto hyvästeli uuden poikaystävänsä hymyillen pienesti. Naruto ja Sasuke aikoivat pitää suhteensa salassa muilta koska esim. Naruton isä Minato vihasi vampyyreita.

  Enkeleillä
Jiraiya katsoi järkyttyneenä kun Deidara ja Naruto tulivat vihdoinkin kotiin.
-Dei-chan mitä on tapahtunut???   Jiraiya melkein huusi.
-Ei mitään erikoista. Dei vaan kaatui rapuissa.   Naruto nauroi todella uskottavaa teko nauruaan.
-Missä muuten olitte?  Kysyi Minato joka tuli huoneeseen.
-He olivat Uchiha-suvun kartanolla viemässä veljeksille läksyjä!  Ino huusi. Naruto ja Deidara katsoivat tyttöä murhaavasti.
-Mitä? Te olitte vampyyreillä?   Minaton kolkko ja pelokas ääni lausui hiljaa. Minato mietti hetken kunnes tajusi mitä Deille oli käynyt.
-Deidara ei kai vaan... Minato huokaisi ja halasi ymmärtäväisesti blondia räjähdys hullua. Sitten Minato menetti tajuntansa.
-Ero-senin. Mitä isälle kävi?   Naruto kysyi hiljaa.
-En tiedä. Minato ei paljasta sisällään olevaa tuskaa kenellekkään. No kyllä hän paljasti ne eräälle henkilölle. Nimittäin äidillesi mutta niin kuin tiedät hän on kuollut.  Jiraiya vastasi synkkänä.

  Tuomittu päivä.
Eräs nuori punatukkainen nainen hääräsi jotain ruokaa keittiössä. Ihanan tuoksun haistoi pitkälle. Tuoksun perässä keittiöön saapui eräs komea blondi mies joka hiipi hiljaa naisen taakse ja halasi tätä takaa päin.
-Minato. Miten luulet että teen meille päivällistä jos häiritset kokoajan?   Nainen nauroi kovaan ääneen.
-Tulin vain katsomaan miten täällä menee. Naruto tulee kohta kavereineen koulusta.  Minato lausui rauhallisesti.
-Niin Naruto on jo iso poika. Ajattele että hän aloitti tänään ekanluokan.   Nainen nauroi onnellisesti.
-Aika kuluu niin nopeasti ettemme sitä huomaakaan. Vai mitä Kushina?   Minato totesi suudellen vaimonsa huulia.
Yhtäkkiä oveen koputettiin ja Kushinaksi kutsuttu nainen riensi avaamaan sen. Pian ovelta kuului kiljuntaa ja sitten oli aavemmaisen hiljaista. Minato kulki varovasti kohti ovea. Ovella oli Traagillinen näky. Kushina makasi verisenä lattialla ja hänen edessään ovella seisoi vampyyri.
-Mitä sinä täällä teet ja mitä olet tehnyt vaimolleni???  Minato huusi raivoissaan. Vampyyri katsahti enkeliä ja hymähti.
-Vaistoni eivät siis pettäneet. Täällä oli enkeli.  Vampyyri lausui jo hiukan pelottavalla äänellä.
-Mitä haluat!  Minato kysyi varovaisemmin kuin äsken.
-Sinut!   Vampyyri lausui pelottavalla ja himokkaalla äänellä. Ennen kuin Minato ehti ajatella mitään oli vampyyri jo kaatanut enkelin lattialle ja avasi parhaillaan miehen paitaa.
-Älä...Lopeta!!!!  Minato kirkui kun pikkutyttö kun vampyyri alkoi nuolla miehen nännejä.
-Muista Namikaze Minato. Muista tämä tuskasi äläkä milloinkaan unohda minua. Sillä minä Uchiha Fukaku tulen takaisin luoksesi ja saat tuntea kaiken tämän ihanuuden uudestaan. Tuskin maltan odottaa sitä päivää.   Fukaku mutisi. Uchihan kädet eksyivät enkelin housuille ja alkoivat vetää niitä pois.
-Pyydän...Lopeta...Älä...Seis...Apua!!!!  Minato kirkui enemmän kuin koskaan.

-EIIIHHH!!!!!  Minato heräsi kirkuen olohuoneen sohvalta. Kaikki katsoivat miestä huolestuneena.
-Minato rakas onko jokin hätänä?  Minaton kasvatiisä Jiraiya kysyi huolestuneena.
-Ei...Ei yhtään mitään.  Minato huokaisi raskaana. Naruto puri huultaan. "Ihan kuin sinä päivänä."  Poika ajatteli

Naruto muistaa elävästi sen päivän. Sen päivän kun poika tuli kotiin ja näki äitinsä ja isänsä makaavan maassa. Kun poika tarkisteli tilannetta hän huomasi että isänsä oli tajuton ja äitinsä kuollut. Naruto purskahti itkuun ja soitti Jiraiyalle ja niin asiaa ryhdyttiin tutkia. Minato ei vastannut kuulusteluissa kun että "hän palaa vielä ja ..." Enempää mies ei voi sanoa kun jo romahtaa ja vaipuu pian tajuttomuuteen ja herää kirkuen mutta pian väittää olevansa kunnossa. Pian kuitenkin Jumala (Enkeleille Hiruzen) Määräsi että miehen oman hyvinvoinnin vuoksi häntä ei saa kuulustella.
"Miksei isä kerro koskaan mitään. Sulkeutuu vaan muurinsa sisään. Kumpa äiti ei olisi kuollut."  Naruto ajatteli huolissaan.

-Naruto. Mentäisiinkö pitkästä aikaa kahdestaan raamenille?   Minato kysyi rauhallinen hymy kasvoillaan. Naruton ilme kirkastui.
-Jee!!! Kiitti isä!!! Sä oot paras!!!  Blondi huusi ja veti jo isäänsä kohti ulkoovea.

  Uchihan kartanolla
Sasori ja Hidan olivat lähteneet hetki sitten koteihinsa. Sasuke ja Itachi olivat jääneet kahdestaan kotiin kun heidän isänsä lähti töihin. Tai oikeastaan Sasuke oli juuri nyt yksin. Itachi sanoi lähtevänsä etsimään heille apu joukkoja tutkimuksissa. "Isä sanoi enkeleiden veren maistuvan hyvälle. Hän siis on kokeillut sitä aikaisemminkin."  Sasuke mietti. Kartanon ovet avautuivat. Sisään astui Itachi ja joku vampyyri ketä korppi ei ole aikaisemmin nähnyt.
-Inabi sano hei Sasukelle...Ei hätää hän on ystäväni ei tarvitse pelätä.   Itachi puhui pitkä tukkaiselle pojalle joka katsoi vihaisena ympärilleen.
-Älä välitä Sasuke. Inabi nyt vain on ujo ja siksi näyttelee rohkeaa.  Itachi lausui hiljaa.
-Veli kuka hän on?   Sasuke kysyi ihmeissään. Itachi hymyili.
-No hän on Uchiha Inabi. Hänen vanhempansa kuolivat pojan ollessa nuori ja siitä lähtien hän on asunut yksin kulkien missä lie. Ihmiset ovat haukkuneet,pahoinpidelleet,raiskanneet ja muutenkin pilkanneet Inabin yksityisyyttä. Nykyään Inabi asuu Madaralla ja Izunalla muttei näyttäydy kenellekkään muulle. Minä olen ainoa veljesten lisäksi jonka kanssa Inabi uskaltaa olla.  Itachi selitti vilkuillen poikaa joka alkoi pikkuhiljaa ymmärtää ettei Sasuke tee mitään pahaa.
-Miksi hän on täällä?   Sasuke kysyi kiinnostuneena.
-No Inabilla on kyky nähdä menneitä aikoja.   Itachi tuumasi.
-Hän on kuitenkin mykkä eikä puhu mitään. Hän viestii kuvilla,kirjoituksilla ja käsimerkeillä. Emme tiedä onko hän ollut mykkä syntymästään vai oliko jokin järkyttänyt häntä mutta hän ei vaan puhu. Itachi huokaisi vielä.

-Oletko valmis Inabi?   Itachi kysyi ystävältään. Inabi nyökkäsi ja syventyi mietteisiinsä. Pian hän piirsi nuoren blondin kuvan, sen jälkeen Fukakun ja kirjoitti paperille sanan "Raiskaus".

-Onko isä raiskannut enkelin?   Itachi kysyi. Inabi nyökkäsi ja nousi ylös väsyneen oloisesti.
-Muuten tuo mies näyttää aika paljon Narutolta.   Sasuke tokaisi katsoen kuvaa jonka Inabi oli piirtänyt.
-Osaat piirtää hyvin Inabi.  Sasuke huikkasi mykälle sukulaiselleen. Inabi hymyili ja muodosti jotain käsimerkkejä.
-Hän kiittää sinua Sasuke.  Itachi totesi onnellisesti.
-No niin Inabi. Lähdetään takaisin Madaran ja Izunan luo.  Itachi tokaisi ja niin kaksi vampyyriä lähti jättäen korpin taas yksin.

Matkalla Inabi säpsähti ja lähti juoksemaan kohti keskustaa.
-Inabi tule takaisin!!!  Itachi huusi mutta turhaan. Niinpä Itachi lähti huokaisten perään. Kun Itachi viimein pysähtyi hän näki isänsä edessä seisovan pojan ja tämän takana makaavan miehen joka oli ihan samallainen kun kuvassa.
-Sä et koske mun isään senkin likanen vampyyri!  Poika huusi vihaisena.
-Ja miksi en.   Fukaku kysyi pelottava ääni sanoi.
-Vaan kuolleen ruumiini yli!!!  Naruto huusi kovempaa. Fukaku mietti hetken ja kun ei keksinyt parempaakaan keinoa hän lähestyi blondia.
-Tehdään sitten näin.  Fukaku huokaisi ja lähestyi pervo kiilto silmissään Narutoa kohti.
-Ei...Lopeta...Anna poikani olla!!!  Minato huusi tuskissaan mutta Fukaku ei totellut. Yhtäkkiä joku tönäisi Fukakua kauemmas.
-Kuka se oli???  Fukaku karjui. Naruto katsoi ihmeissään edessään seisovaa tummahiuksista poikaa.

-Inabi täällähän sinä olet!!!   Izuna huusi. Inabin katse kääntyi miehen suuntaan ja tämä hymyili arasti.
-Olen etsinyt sinua kaikkialta!!!  Mies huusi kyyneleet silmissään. Inabi teki jotain käsi liikkeitä jotka Itachi tunnisti anteeksi pyynnöksi.
-Ei se mitään!  Izuna rauhoittui vähäsen muttei kokonaan. Pian hän kuitenkin nousi.
-Fukaku-niisan sinun pitäisi oppia käyttäytymään!!!  Mies huusi entistä kovempaa. "Häh. Onko tuo Sasuken isän veli? Mutta hän on ihminen."  Naruto ihmetteli hiljaa mielessään.
-Izuna. Niin kuin hyvin tiedät en ole veljesi enää.  Fukaku lausui rauhallisella äänellä. Inabi ryhtyi näyttelemään herjauksia miehelle silmät täynnä raivoa.
-Isä!!! Ette voi erottaa Izuna setää suvusta vaan siksi että tämä muuttui ihmiseksi minun takiani!!!   Itachi huusi tullen ulos puskasta.
-Jaa miks ei. Minä olen suvun johtaja nykyään... Ja mistä sinä tuon tiedät?  Fukaku tuhahti.
-Luuletko ettei minulle kukaan koskaan kertoisi mitään???  Itachi huusi loukkaantuneesti.
-Ja muuten Itachi. Mitä teet täällä? Sinun piti pysyä Sasuken kanssa kotona. Minun pitää taas koulluttaa sinua.  Fukaku huokaisi.
-Fukaku. Miten aijot kasvattaa lapsesi? Kasvatatko heitä pelossa ja kurjuudessa? Teetkö sen heti kun he tekevät pienimmänkin virjeen?   Minato kysyi kun sai koottua itseään hieman.
-Sinä hän olet viisas Minato!!!   Fukaku nauroi sadistisesti.
-Minä palaan tähän vielä.   Fukaku kuiskasi Minaton korvaan ja lähti raahaten Itachia mukanaan.

Tähän kaaokseen lopetamme tällä kertaa.