Kuka minä olen? Missä ovat aika, paikka ja avaruus? Onko minut tuomittu tähän iäksi? –Dinan kirja/Herbjoqr Wassmo.


Naruto

Minä putoan. En voi liikkua, enkä huutaa. Tuntuu siltä kuin olisin jähmettynyt aloilleni, enkä voi tehdä sille mitään. Iskeytyessäni veden pintaa vasten ja sen läpi, alan vajota kohti mustaa syvyyttä. Vesi on hyytävän kylmää ja se turruttaa koko kehoni. Tuijotan sinisillä silmilläni kohti veden pintaa ja sen valoa, kun ne katoavat koko ajan kauemmas ja kauemmas näköpiiristäni. Tuska ja suru valtaavat mieleni ja yksi kysymys soi päässäni samalla kun vajoan kohti pimeyttä. Miten tässä näin kävi? En minä tätä halunnut!


I was looking for a breath of a life
for a little touch of heavenly light
but all the choirs in my head sang no


Minun piti tehdä vain hyvää. En halunnut, että tässä kävisi näin. Onko maailmassa todella niin paljon pahaa, että sen takia jopa kaikista puhtain sydän vajoaa lopulta pimeyteen? Onko se vain ajan kysymys? Halusin vain elää ystävieni kanssa ja olla vihdoin onnellinen. Sitten se tapahtui. Yksi heistä lähti, yksi heistä petti meidät kaikki. Nyt hän on pimeydessä ja siksi minäkin vajoan. Eikö kohtalo voisi koskaan ajatella meitä muita, ennen kuin päättää muuttaa asioita? Tämä tunne sattuu nimittäin paljon! Se sattuu niin paljon, että en saa melkein henkeä.


To get a dream of life again
a little vision of the start and the end
But all the choirs in my head sang, no


Veden alla on juuri nyt niin pimeää, etten kykene ajattelemaan muuta kuin sitä. Pinnan yläpuolella loistava valo ei enää paista kohti minua. Olen nyt aivan yksin ja pelkään sitä niin paljon. Mikään ei ole kamalaa kuin olla yksin ja elää sen tuskan kanssa. Pelkään omia ajatuksiani ja haluan sulkea ne pois mielestäni, mutten voi. Tunnen puristavani toisessa kädessäni ninjan otsasuojusta ja katson sitä vaiti. Se on ruostunut, Konohan tunnuksen päällä on viilto. Kuinka minä jouduin tähän tilanteeseen, josta en voi paeta?


But I needed one more touch
another taste of heavenly rush
and I believe, I believe it's so


Kaikki tuntuu juuri nyt niin järjettömältä. Minun piti pelastaa ystäväni, ei vajota itse tähän valottomaan ja pelottavaan paikkaan. Ehkä ei voi saavuttaa mitään uhraamatta ensin jotakin. En hetkeäkään epäile, ettei tämä olisi kaiken vaivan arvoista. Suljen silmäni hetkeksi. Tiedän, mitä minun on tehtävä. Jotta ymmärtäisin Sasukea ja hänen tekojaan, jotta osaisin auttaa häntä, minun on kohdattava se sama viha ja pimeys, jotka ovat vieneet hänet pois luotamme.


Whose side am I on? Whose side am I?
Whose side am I on? Whose side am I?

And the fever began to spread
from my heart down to my legs
but the room is so quiet, oh


Kaikki tuttu ympäriltäni on kadonnut. On vain pimeys ja kylmyys, kun vajoan yhä kohti loputonta meren pohjaa. Jos en pysty auttamaan Sasukea, kuka auttaa minua? Kuka pelastaa minut tältä pimeydeltä? En halua jäädä tänne turhaan! En vieläkään näe missään parasta ystävääni ja se huolettaa minua. Tiedän kuitenkin sydämessäni, että hän on täällä. Meidän välillämme on yhä se side. Minä tunnen sen.


And although I wasn't losing my mind
it was a chorus so sublime
but the room is so quiet, oh

I was looking for a breath of a life
A little touch of heavenly light
But all the choirs in my head sang, no

To get a dream of life again
A little vision of the sun in the end
But all the choirs in my head sang, no


Samalla hetkellä kun uskon, etten tule löytämään Sasukea, näen hänet yläpuolellani. Hän vajoaa myös kohti pohjaa ja tuijottaa silmääkään räpäyttämättä minua. Vastaan katseeseen ja näen yönmustissa silmissä tunteita, joita en haluaisi koskaan nähdä kenenkään silmissä. Tyhjyyttä, surua, vihaa. Me vain tuijotamme toisiamme, emme sano mitään. Koska olemme korkeatasoisia ninjoja, voimme lukea ajatuksemme.

“…Mitä sinä teet täällä?” Sasuken ääni on kylmä ja etäinen kun hän katsoo minua.

”Haluan auttaa sinua, haluan että tulet pois täältä kanssani, Sasuke.”

”Hn. Vieläkin sitä mieltä, että minut pitää pelastaa. Et ymmärrä, Naruto. Minun täytyy olla täällä.”

“Miksi?! Täällä on pimeää, kylmä ja olet aivan yksin…”

”Aivan. Tämä paikka sopii kostajalle.”

“Ei! En jätä sinua tänne…!”

“Sinulla ei ole vaihtoehtoja. Katso!”

Sasuke nyökkää merkitsevästi kohti etäisesti hohtavaa pintaa. Nostan katseeni ja se lasittuu nopeasti.


It's a harder way and it's come to claim her
And I always say, we should be together
And I can see below, 'cause there's something in here
And if you are gone, I will not belong here (belong, belong, belong)


Näen heidät kaikki jollakin uskomattomalla tavalla pinnan yläpuolella. Sakura, Kaskashi, Sai, Yamato, Shikamaru, Ino, Chouji, Hinata, Shino, Kiba, Neji, Tenten, Lee, Tsunade, Shizune ja Iruka seisovat veden päällä ja katsovat huolestuneina minua. Sakura näyttää siltä, että alkaa kohta itkeä ja Kakashin kasvoilla on surullinen ilme. Ymmärrän, että he kaipaavat minua. He haluavat minut takaisin valoon. Sasuke katsoo samaan suuntaan myös, mutta hän on kasvoiltaan ilmeetön. Suljen silmäni. Haluan palata valoon, pois tästä paikasta, mutta en aio jättää Sasukea tänne yksin.

”Näetkö? He kaipaavat sinua. Sinun on aika nyt mennä,” Sasuke sanoo hiljaa ja katsoo sitten minua Sharinganinsa läpi vakavana.

Tunnen silmieni kirvelyn jopa tämän hyytävän kylmän veden läpi ja pudistan raivokkaasti päätäni.

”Etkö kuullut mitä juuri sanoin?! En jätä sinua tänne, en suostu siihen! Minä en halua olla Hokage niin kauan kun sinä jäät tänne!” huudan ja kyyneleeni sekoittuvat suolaiseen veteen.

Sasuke pudistaa päätään irrottamatta katseettaan minusta. Hänen ilmeensä ei muutu.

”Sinä et kuulu tänne. Sinua odotetaan, sinua kaivataan. Minun on jäätävä tänne, senkin idiootti,” hän toteaa.

Ennen kuin ehdin huutaa vastaväitteitä tai tehdä mitään muutakaan, Sasuke työntää minua suurella voimalla kohti pintaa. Alan nousta kohti valoa ja ystäväni jää seisomaan pimeyteen. Huudan Sasuken nimeä niin kovaa kuin jaksan, mutta ääneni katoaa veteen. Yritän kurottaa käteni häntä kohti, mutta se on turhaa. Sasuke seisoo pohjalla tuijottaen koko ajan minua kun katoan kauemmas ja kauemmas hänestä.

”Minä tulen vielä takaisin!” ajattelen epätoivoisesti vielä ennen kuin syöksyn pinnan läpi kohti aurinkoa.

Sitten laskeudun veden pinnan päälle ja näen kaikki ystäväni ympärilläni. Hymyilen heille ja tunnen kiitollisuutta heitä kohtaan, kun he ovat läheisiäni. Tiedän kuitenkin, että jossakin kaukana alapuolellani veden pimeässä ja kylmässä syleilyssä on edelleen paras ystäväni Uchiha Sasuke. Minä en aio luovuttaa.

Silloin tunnen hyvin hennot ja lämpimät kädet kasvoillani. Käännän katseeni eteen ja Hinata hymyilee minulle vilpittömästi samalla kun hän sivelee poskiani. Se tuntuu hyvältä ja punastun hieman. Sitten hän painaa kevyen, mutta paljon tarkoittaman suudelman poskeani vasten. Sydämeni hakkaa lujaa ja hymyilen Hinatalle lämpimästi samalla kun raavin nolona päätäni. Hän vastaa hymyyni, nauraa eleelleni kevyesti ja ottaa sitten kiinni kädestäni ja puristaa sitä ymmärtävästi.

”Minä autan sinua, kun sinun on seuraavan kerran sukellettava tuonne,” hän kuiskaa korvaani niin, etteivät muut kuule hänen sanojaan. Olen niin iloinen, että hän ymmärtää minua ilman sanoja ja tietää, miksi minun on vielä joskus palattava tuohon pimeyteen.

”Kiitos,” kuiskaan vilpittömästi hänelle.

Sitten Hinata painautuu rintakehääni vasten ja vetää minut halaukseen, johon vastaan mielelläni. Minun on niin lämmin juuri nyt…

”Olen iloinen, että tulit takaisin…” hän kuiskaa.

Nyökkään ja suljen silmäni. Tiedän, ettei pimeys ole Sasuken takia ohi osaltani, mutta juuri nyt nautin vain siitä, että saan olla Hinatan ja muiden ystävieni lähellä.

”Niin minäkin…” kuiskaan.


And I started to hear it again
but this time it wasn't the end
and the room is so quiet, oh...



Sasuke

Näen Naruton etäisesti pimeyden keskeltä ja näen, että hän hymyilee, vaikkakin vähän murheellisesti. Se on minun syytäni, mutta asialle ei voi mitään. Idiootti ei yksinkertaisesti kuulu tähän maailmaan tai tähän paikkaan, eikä hänen tehtävänsä ole pelastaa minut itseltäni. Minä kuulun pimeyteen, olen osa sitä. Naruto taas on osa valoa, aurinko, joka säteilee kaikille muille ja kaikki nauttivat hänen tuomastaan valosta, jopa minä.


And my heart is a hollow plain
for the devil to dance again
and the room is too quiet, oh


Hänellä on paljon hyviä ystäviä. Hän on löytänyt rakkauden. Hänellä on valoisa tulevaisuus edessään. Minä en pilaa sitä vetämällä häntä tähän pimeyteen. Luon vielä viimeisen katseen Narutoon ja sitten suljen silmäni ja antaudun pimeydelle. Kestän jokaisen koitoksen ja tuskan, joka tulee eteeni tässä paikassa. Jaksan odottaa täällä niin kauan kuin tarve vaatii. Minä nimittäin tiedän, etten jää tänne ikiajoiksi yksin. Paras ystäväni palaa tänne vielä kerran ja minä odotan häntä siihen saakka. Minulla on se otsapanta, jonka hän jätti minulle ja se on lupaus siitä, että tapaamme vielä.


I was looking for the breath of a life
A little touch of a heavenly light
But all the choirs in my head sang, no…