Mustahiuksinen nuori poika istuu risti-istunnossa nurmikolla, jota ei ole leikattu vähään aikaan. Hänen vierellään on punanauhainen olkihattu. Pojan poskelle valuu muutama kyynel, jotka vierivät leualta hänen sinisille shortseille. Etsintäkuulutettu nuori poika laskee kaksi samanlaista, hieman erikokoista kukkakimppua hautojen edessä olevien kukkien eteen. Poika katsoo hetken kimppuja, kunnes nostaa katseensa pienemmän hautakiven tekstiin.
"Ace", poika kuiskaa hiljaa, niin hiljaa että tuskin itsekkään kuulee sitä. Hauta kuuluu Portgas D. Acelle, joka tunnettiin Tulinykki-Acena. Punaiseen paitaan pukeutunut poika on Monkey D. Luffy, Acen kanssa juomalla lasin viinaan ja vannomalla veljeys-valan tullut tämän veljeksi.
Isompi hauta on entisen maailman vahvimman merirosvon ja miehen, joka oli lähimpänä One Piece-aarretta, Valkoparran. Edward "Valkoparta" Newgate, Acen kapteeni ja isäukko, jonka kuolema aloitti Uuden Aikakauden.
 
Olkihattu-Luffyna tunnettu poika pyyhkii viimeiset kyyneleet ja nostaa hattunsa maasta, nousten itsekin samalla. Poika asettaa hatun päähänsä ja kääntyy lähteäkseen. Rastin muotoinen arpi pojan rinnassa on aina muistuttamassa häntä Acesta ja päivästä jolloin menetti veljensä. Taistelusta, jonka tapahtumat sysäsivät liikkeelle Uuden Aikakauden ja jota myöhemmin kutsuttiin nimellä 'Taistelu Maailman Huipulla'.
Luffy kääntää kasvonsa kohti taivasta ja virnistää silmät kiinni, kunnes aukaisee ne ja näkee sinisellä taivaalla muutaman pilven.
"ACE! Me luvattiin elää niin ettei meidän tarvi katua mitään!!" poika huutaa kohti taivasta, muutaman kyyneleen valuessa poskille.
"Mä lupaan elää jatkossakin niin!" Lopussa Olkihatun ääni särkyy ja ilmassa kaikuu Luffyn huuto. Kyyneleistä huolimatta pojan kasvoilla näkyy hänelle tavan omainen virnistys. Luffyn mieleen nousee muisto veljesten muisto lapsuudesta. Muisto saa Olkihatun nielemään kyyneleet, mutta jättää hymyn. Ace inhosi heikkouksien näyttämistä.
 
*muistelma alkaa*
"Autsh! Polttaah! Me ei enää päästä pakoon!" tulen seasta kuului melko nuoren pojan pelokas ääni.
"Kökkö! Hitonmoiseen sotkuun jouduttiin!" vanhemman pojan ääni sanoi, eikä äänestä kuulunut juuri ollenkaan pelkoa. Nuorempi poika on Luffy, seitsemän vuotiaana Vanhempi poika on Luffyn isoveli, 10-vuotias Ace.
"Pillittäjät jätän sitten tänne!!" Ace ärähti Luffylle, kyllästyttyään tämän valitukseen.
"Uih! E-ei polta!" Luffy vastasi veljelleen säikähtäen.
"Phh... Liekkimeri kaikkialla!" Ace mietti ääneen tilannetta - joka oli muuttumassa pahemmaksi palon levitessä - vastaamatta veljelleen.
"Khöh... Henkeä ahistaa... Eikun ei ahista."
"Ilma on kuumaa...! E-ei olekaan!" Luffy jatkoi urheana, poikien yrittäessä päästä pois Jätevuorelta, jonka Bluejam-piraatit olivat sytyttäneet kuninkaan käskystä - kuningas oli luvannut aateloida piraatit omin käsin heidät, heti kun palo olisi sytytetty. Taivaslohikäärme-väki, maailman aatelit olivat tulossa kuningaskuntaan ja Jätevuori, maan häpeä pilkku oli hävitettävä.
"Kyllä tämä tästä! Mä olen kanssasi", Ace sanoi veljelleen katsomatta tätä. Sen jälkeen Luffy pysyi hiljaa ja seurasi Acea.
*muistelma päättyy*
 
Olkihatun lähtiessä kävelemään mäkeä alas, hän tuntee kuinka joku työntää häntä hellästi eteen päin. Vilkaistessaan taakseen Luffy näkee veljensä hymyilevät ja kannustavat kasvot. Pikkuveli hymyilee takaisin isoveljelleen ja kääntyy pois päin haudoilta.
Tuuli puhaltaa Valkoparran haudan päällä olevan takin helmaan - joka on haudan päällä miehen aseen päässä - ja Tulinyrkki-Acen punahelmiseen kaulanauhaan, joka on haudan päällä olevien keppien nokassa, Acen hatun ja puukon kanssa, heiluttaen niitä mukanaan, ikään kuin onnen toivotukseksi.
Valkoparta-piraattien repeillyt lippu jää heilumaan tuuleen Luffyn selän pienentyessä ja lopulta kadotessa.