Mä roikun kuin koiranpentu mustatukkaisen kädessä, ja hymyilen vähintäänkin kuin idiootti. Yleensä me ei olla paljoa yhdessä, koska Sasuke on parantumaton kaappihomo ja jos se haluaa homoutensa joskus paljastaa, niin ei se kuulemma viitsi paljastaa seurustelevansa jonkun munlaiseni kanssa. 
" Mitä sä virnuilet? " Sasuke kysyy ja luo muhun kylmän vilkaisun. " Kunhan vaan virnuilen ", totean hymyillen, en mäkään nyt ihan ällösöpöksi halunnut alkaa ja sanoa jotain  " Kun ajattelen sinua, se saa väkisinkin virneen naamalleni " - tyyppistä. Sasuke ilme pehmenee vähän, ja kai se vähän rentoutuukin, ollaan me nyt jo niin kaukana sivistyksestä, että parempi ollakkin vähän rentoutuneempi kun ihmisten seurassa.
Kohta me ollaan siellä kohteessa, mukavalla kalliolla kaukana kaikista. Sasuke käy makaamaan siihen sammaleen päälle, ja mä seuraan perässä. Sasuke katselee taivaalle, ja mun katseeni pysyy kiltisti siellä mustatukan kasvojen alueella. Siitä se lähtee vaeltamaan vähän alemmas, kalpealle kaulalle, ja jostain syystä mun sydän hakkaa, ja heittää kuperkeikkaa, kun katse alkaa vaeltamaan solisluiden kohdalla. Mä nielaisen kuuluvasti, kun annan katseeni vajota alemmas. Mä tosin herään pian kylmään todellisuuteen, kun tajuan että sattumoisin Sasukella on paita päällä. 
Mä puistelen päätäni, ja saan osakseni Sasuken kummastuneen katseen. " Ei mitään, ei yhtään mitään ", mä tuhahdan vähän happamasti, ja pettyneesti siihen, kun mustatukalla oli se paita kauniin ihonsa, ja lihaksistonsa suojana. 
" Mä rakastan sua ", mustatukka toteaa, ja painaa pehmeät huulensa mun huulillen. 

____

Ettäpä tämmöstä.