"Mitä?" Kiba sanoi katsoen vanhempaa nuorukaista, joka oli noin muutaman sentin päässä hänestä. Nuorempi tunsi hänen sydämmen sykkeensä, kun paljas iho oli tätä vasten. "Haittaisiko se sua niin paljo?" Kankuro kysyi Kibalta. Hän piti tämän ranteesta yhä kiinni, mutta tajusi päästää irti, kun näki pienen kivusta johtuneen irsvistyksen nuoremman naamalla. Vapaan käden hän siirsi Kiban selän taakse ja käänsi pojan niin, että heidän kroppansa ja kasvonsa olivat vastakkain. Kiba punastui entisestään, muta vastasi sitten Kankurolle:"Haluunki teitää, että miks haluisit tehä niin?" Hänen ilmeensä oli muuttunut vakavammaksi, mikä yllätti Kankuron, koska vielä äsken poika ei osannut sanoa mitään. Kiba halusi tietää, miksi vanhemmalla oli moinen halu? "En kai mä voi tässä muuta, kuin kertoa."

Gaara ja Naruto istuivat luokan taaimmaisissa pulpeteissa ja olivat tekevinään tehtäviä. Luokan edessä istui muutama muu, jotka olivat hömöilleet tunnilla. Blondi katseli ikkunasta ulos. Sade on jatkunut jo vaikka kuinka kauan. Hänen pitäisi kävellä rankka sateessa kotiin ja tulisi luultavasti kipeäksi siitä. Gaara kuunteli sateen ääntä. Luokka, jossa he olivat oli ylimmässä kerroksessa, joten sade kuului hyvin. "Voisit tulla meille, jos sade jatkuu vielä tämän loputtua." punapää kuiskasi hiukan punastuneena viereisessä pulpetissa istuvalle pojalle. Gaara ajatteli, että saisi olla kahdestaan blondin pojan kanssa. "Hhmh?" Naruto hymähti, kun tajusi Gaaran puhuvan hänelle. "Meille on täältä lyhyt matka. Et kastuisi niin pahasti." punapää kuiskasi vastaukseksi. "Mitäs ne pojat siellä kuiskii?" Jälki-istunto valvoja sanoi katsoen Gaaraa vihaisella ilmeellä. Tämä käänsi katseensa äkkiä eteenpäin ja yritti hymyillä viattomasti. Naruto oli tajunnut Gaaran pyytävän häntä vieraaksi heille. Hän käänsi katseensa tätä kohti ja hymyili myöntävänä vastauksena. 'Pääsen viimeinkin käymään Gaaran luona!' Blondi ajatteli iloisesti mielessään.

Kiba ei ollut aivan varma, mitä odottaa Kankuron sanovan. "Mä pidän susta." Vanhempi brunette sanoi ja katsoi sylissään istuvan nuorukaisen hämmentyneisiin silmiin. Kiba istui häntä vanhemman pojan sylissä, hyvin lähellä ja ilman paitaa. Vain nämä saivat Kiban punastumaan, mutta vielä Kankuron sanottua noin hän oli vähintään yhtä punainen kuin Gaaran hiukset. " Ja sä oot älyttömän söpö kun punastut." Kankuro sanoi ja virnisti Kiballe. Kiba vei katseensa alas käsiinsä, koska oli vähintään lievässä paniikissa. Kankuro vei kätensä tämän leualle ja nosti Kiban kasvot kohti omiaan. Kun nuorempi katsoi Kankuroa silmiin, hän painoi omat huulensa Kiban huulia vasten. Muutama kylmäväre nousi Kiban kehoa pitkin, kun hän tunsi vanhemman pehmeät ja lämpimät huulet omiaan vasten. Hän varovaisesti vei kätensä tämän hartoiden yli ja niskan ympärille. Heidän huulensa liikuivat toisiaan vasten ja Kiba valutti sormensa Kankuron kauniiseen ruskeaan hiuspehkoon. Vanhempi alkoi hitaasti liikuttaa huuliaan nuoremman leuan kautta kohti kaulaa ja alkoi kiusoitella viemällä huuliaan kaulan puolelta toiselle ja leikkisästi nuolemalla. "Mmmmh..." Kiba hymähti Kankuron jatkettua. Hän ei ollut varma, pitäisikö antaa kankuron jatkaa vai pyytää häntä lopettamaan.

Äkkiä ulko-oven pamaus keskeytti molempien ajatukset. Kankuro nosti katseensa ja hellitti hieman otettaan Kibasta. Samoin teki Kiba. "Temari tais tulla kotiin." Vanhempi sanoi ja käänsi katseensa sylissään istuvaan poikaan, joka katsoi myöskin häntä silmiin. "Voi harmi. En olis halunnu lopetta vielä." Hän jatkoi ja virnisti punastuneelle Kiballe. Nuorempi ajatteli myös näin, mutta ei tientenkään mitään sanonut ja hymyili nolostuneena takaisin. Kiba käänsi katseensa ulos huomattuaan sateen äänen loppuneen. Aurinko paistoi kirkkaasti ja nuorukainen hymyili nähtyään sään. "Anteeksi en huomannut, et sulla oli kylmä..." Kankuro sanoi huomattuaan Kiban tärisevän pienesti hänen sylissää. Hän notsi tämän hellästi pois sylistään ja käveli vaatekaapin luo hakemaan paitaa. Kiballa ei vielä äsken ollut kylmä, kun kankuro oli lämmittänyt häntä. Hänen ihonsa oli lämmin ja sileä, mistä nuorempi piti varsin paljon. Musta pitkähihainen paita kädessään vanhempi brunette istui Kiban viereen ja ojensi paidan tälle. Hänen oma paitansa ei ollut vielä kuivunut, koska seli oli mytyssä hänen sylissään. Paita oli tälle hieman liian iso, mikä sai Kankuron naurahtamaan, kun näki Kiban yrittävän kääriä hihoja ylös. "Mun pitäis varmaa lähtee kotiin päin, ku sadeki loppu." Hän sanoi. "Et sä tänne mun luo haluis jäädä?" Kankuro kysyi ja katsoi Kibaa. "Pitäis käydä kyll ruokkimassa akamaru..." Hän vastasi, vaikka olisi tietenkin halunnut jäädä tämän luokse. "tietenkin." Vanhempi sanoi, ehkä hieman pettyneenä, mutta ymmärsi kuitenkin. Hän nousi sohvalta ja käveli kohti ovea. Kiba nappasi oman märän paitansa ja kipitti toisen perässä ulos huoneesta ja alas rappusia. Temari oli tullut kotiin, koska hänen kenkänsä olivat eteisen lattialla. Eteiseen tultuaan Kiba käveli ulko-ovelle, avasi sen, käveli ulos ja kääntyi vielä lopuksi Kankuroon päin. "Ehh.. Tai siis nähään taas." Hän selitti yrittäessään miettiä oikeita sanoja. "Joo, mut ennen ku lähet..." Kankuro sanoi ja kaappasi Kiban syliinsä. Hän katsoi nuorempaa silmiin ja painoi huulensa tämän huulia vasten. Kohtalaisen pitkän hetken päästä hei irtautuivat toisistaan ja hymyilivät toisilleen. Kiba vilkutti komealle nuorukaiselle ja lähti kävelemään kohti kotiaan.

Naruto ja Gaara olivat jo hetki sitten päässeet pois jälki-istunnosta. "Sade loppu jo vähä aikaa sitte." Blondi sanoi ja katsoi taivaalle. "Huomasin, mutta haluisitko silti tulla meille?" Gaara vastasi katsoen, mitä Naruto vastaisi hänelle? "Juu tietenkin." Hän sanoi. "Kuka tuol edellä kävelee?" Hän jatkoi nähtyään Kiban kääntyvän pois Gaaran kodin pihalta, mutta ei tunnistanu tätä Kankuron paita päällään. Punapää katsoi hetken ja tunnisti Kiban shortsit. "En tiedä." Hän kuitenkin sanoi, koska ei halunnut, että Kiba joutuisi Naruton kuulusteltavaksi. Ja ehkä osittain myös siksi, että ei halunnut Naruton juoksenvan tämän luo. Pojat kävelivät pienet rappuset ylös ja kävelivät sisälle taloon. He heittivät kengät eteisen nurkkaan ja Naruto alkoi katsella hianoa modernia taloa. Heti oikealla oli suuret rappuset ylä-kertaan. Edessä oleva olohuone oli avara ja ison ikkunan valaistessa myös valoisa. "No mitäs me oikein tehtäis?" Blondi hymyili ja katsoi Gaaraa vaaleisiin silmiin.